Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Kuolemannaakka kirjoitti:Valkoisia kasetteja käytetään (käytettiin) esim bändien demonauhoina, mutta ei niitä mistään marketista saa, vaan marketin c-kasetit on olleet läpinäkyviä jo 80-luvun lopusta asti. Mutta tottakai Anneli äänitti vanhan satukasetin päälle, kyllä se on mahdollista, teippaa vaan äänityksenestoreiät kasetin yläreunasta umpeen. Anneli varmasti 80-luvun lapsena kikan tiesi. Ilmankos oli soundi niin surkea.
Tjaa-a. Tämähän on hyvä ajatus. Olisi ollu nerokasta käyttää taustanauha-kasettina valkoista satukasettia. Hätäpuhelun jälkeen kasetin olisi voinut jättää vaikka keittiön pöydälle, kun samalla olisi repinyt ne teipit pois ensin. Tuskin olisi mäkisillä tullut mieleen alkaa kuunnella satuja rikospaikalla.
Kuolemannaakka kirjoitti:Jokainen, joka on ko. kikalla valmiin nauhan päälle jotain mankalla äänittänyt, tietää, kuinka dynaaminen soundi sieltä kajahtaakaan...kohinaa on enemmän kuin ääntä.
Voihan tuollainen satukasetti olla teknisestikin paljon laadukkaampikin kuin kaupasta ostettava läpinäkyvä äänistyskasetti, mutta tämä on vain minun mutuani. Täytyy muistaa lisäksi, että koko hätäkeskustallenne on täynnä häiriöitä ja ties mitä kolinoita ja kopinoita. Osa häiriöistä saattaa johtua huonoista äänentoista- ja tallennuslaitteista, joita mahdollisesti surman yhteydessä käytettiin.
Lasten hyväksikäytön näyttöä on vaikea todentaa vedenpitävästi.
Psykoterapiassa aikuisten kohdalla voidaan myös saada aikaan virheellisiä valemuistoja, näistä onkin jonkin verran uutisoitu. Traupaterapiassa ei muutenkaan tule lähestyä traumaa suoraan, vaan katsellaan sitä turvallisesti kauempaa, tapahtuneen trauman suora käsittely voi aktivoida sen uudestaan.
Usealla meillä voi olla ns. valemuistoja lapsuudesta esim. Toiselle sisarukselle on ostettu lelu hammaslääkärikäynnistä palkinnoksi, mukana ollut sisar saattaa aikuisena puhua hammaslääkäristä ja lelusta omana kokemuksenaan niin tosissaan, ettei usko vaikka useampi sanoisi ettei asia noin mennyt.
Valemuistoja on kyllä tutkittu ja todettu olevaksi ilmiöksi.
Tällä en tarkoita, että tapauksen lapsilla näin olisi. Tilanne on kyllä ollut todella traumaattinen heille. Eikä ole ihme jos muistavat tapahtumat eri lailla. Lapset olivat myös hyvin nuoria tapahtuman aikaan. Lapsi usein täyttää mielikuvituksella hetket joita ei muista tai kykene ymmärtämään. Pojan kohdalla näin on voinut käydä. Hän tuskin on kuvaillut tapahtumaa tahallisesti valehdellen. Ajattelen, että poika muistaa jotakin, pieniä yksityiskohtia tapahtumasta mm. Pelon tunteen, turvattomuuden, isän tuskanhuudot jne. Tapahtuman hän on saanut selitettyä itselleen esim. Joku on häntä johdatellut tai sitten on itse kehittänyt tiedostamattaan tarinaa.
Näin pienten lasten toistuva kuulustelu on jo eettisesti väärin, se voi vahingoittaa lasta pysyvästi. Amandaa on kuulusteltu todella julmasti. Nämä kyseiset poliisit, psykologit ja sossut saisivat vastata epäpätevyydestään. Sitä tavallinen ihminen kuvittelisi, että sossu olisi kuulustelussa paikalla suojellakseen lapsen oikeuksia ja hänen psyykkistä turvaa.
Kuten jo mainitsin, en ota kantaa LSH-juttuun. Ainoastaan murhaan.
Onko Tara mahtanut koskaan pohtia sitä, että lapselle kirkaiseminen ja huutaminen voivat merkitä kahta aivan eri asiaa? Kirkaiseminen aiheutuu yleensä pelosta, mutta huutaminen voi olla kyseessä, kun ollaan vihaisia tai huudetaan toiselle esimerkiksi hälyisässä paikassa.
"If she confesses the game ends, there's no need to continue this. But if she doesn't confess and is innocent - the game continues."
zem kirjoitti:Oheisesta käy ilmi, että poja on ollut - Auerin kertomalla tavalla - taipumusta satuiluun mahdollisesti jo ennen Lahden murhaa mutta myös tämän jälkeen:
Voi kuvitella, että poika olisi nähnyt poliisin pihalla surmayönä, mutta ei sitä, että tämä
olisi kuullut "äänen, et se oli valmis ampumaan". Vaikutta toimintaelokuvan/rikossarjan kohtauksesta omaksutulta...
Ja myöhemmin, pojan alettua kertomaan murhayöstä, vaikuttaa että Minna ja Ari Auer ovat
aktiivisesti rohkaiseet poikaa kertoilemaan ja myötäilleet tätä (jossakin oli litterointeja, en tähän nyt löydä).
Pojalla on ollut kyky sepitellä, tämä näyttää olevan pojan pysyvä ja toistuva piirre - ja
vaikuttaa, että Minna ja Ari Auer ovat käyttäneet seikkaa ehkä tietoisesti hyväkseen.
Kyse vasta 5min myöhemmin paikalle tulleesta 2.partiosta, joka ryntäsi sotkemaan kaikki Niemisen pakojäljet ympäri pihaa. Varmaankin yläsängystä poika säikähti verhottomasta ikkunasta maglightilla heiluvaa konstaapelia. Veikkaan murhaaja-huudon kuultuaan keittiöstä kokelas Härmän rynnänneen lastenhuoneeseen pyssynsä tanassa ja poistaneen varmistimen tai vetäen pistoolin lataukseen. Ei noin hermostuneet ensikertalaiset saisi ladattua tappokalua kantaa.
Härmän ryntäily oli traumaattisin havainto, minkä valehtelija Allu koskaan kokenut.
Tarkka selostus on päinvastoin fiksun A tyttären, mutta pomoilleen kuuliaisesti Aueria syytellyt Härmä valehteli kuulustelussaan salaamalla tämänkin mokailunsa, kuten myös tilalle sadut sepitellyt raukkamainen vale-Allu. Sairaassa sijaisperheessä paadutettu jätkä ei koskaan vapaaehtoisesti tunnusta valheitaan, kuten kieltäytyi kokonaan todistamastakin kertaakaan.
Ainoa oikea todistaja kaikissa jutuissa on siis ollut totuuden tietävä varma ja viisas tytär A !
PS. Hidastaminen muuttaa äänteet, mitä haluaa kuulla.
Pojan kertomusten mitätöiminen hovioikeudessa oli mielestäni lähellä oikeusmurhaa. Aikaisemmin olen jo tuonut esiin seikkoja jotka tukevat pojan kertomusta. Tämän lisäksi asiaa ei ole kyetty ajattelemaan järkevästi huomioiden että pojan kertomuksissa tietenkin näkyy asiat joita hän on kuullut murhayönä, kuullut murhan jälkeisessä perhe-elämässä ja kuullut tytöltä/annelilta sekä ne asiat jotka on kuullut jo suunnitteluvaiheessa. Häneen on voinut vaikuttaa yhtä hyvin uusperhe kuin epäiltyjen hämärryttäminen mikä on ymmärrettävää ja osa asioista voi olla puppua, murhan suunnittelussa on voitu tehdä paljonkin erilaisia vaihtoehtoja joista vaan osa on otettu käyttöön, käyttämättömät seikat eivät voi vähentää uskottavuutta. Jos mietitään kysymystä voiko 7v päätellä melkein vieressä tapahtuvien murhaäänten perusteella onko murhaaja oma tuttu vai uökopuolinen niin tämän on erittäin todennäköistä. Jos taas mietitään voiko poika esittää millin tarkan tapahtumakuvauksen niin ei tietenkään voi. Em. seikkojen perusteella on käsittämätöntä että epäiltyjen osallisten puheita pidetään uskottavina vaikka 'valetunnustus' ja 'teinhän mäki niil saksil' yms. seikat sotii täysin sitä vastaan että tytön sana olisi luotettavampi. Tuomareiden objektiivinen uskallus tai henkinen kypsyys ei ollut hovioikeudelle vaadittavalla tasolla. Toivottavasti pojalla on annelin kirjailijan lahjat, hänen teoksensa 'ulvilan sissi' olisi hieno lukea. Meitä on paljon jotka uskovat pojan rehellisyyteen.
Ilveskosken perusteluista.
Tätä voi soveltaa myös puolustajiin tällä palstalla.
Se miksi ei voi uskoa Annelin syyllisyyteen onkin pöpö siellä omassa ajatusmaailmassa.
Jokin asia on vain liian vaikea käsiteltäväksi ja käsitettäväksi. Kielletään kaikki objektiivinen todistusainesto koska omaa uskoa ei voi horjuttaa. Aivan kuten fundamentalistisella uskontunnustuksella rakennetaan maailmankuva ja kielletään kaikki tieteelliset tutkimukset sen vuoksi että jos niitä edes alkaisi pohtimaan, oma perusturvallisuus järkkyy. Äidit ja lapset ovat hyviä. Aikuiset miehet ovat pahoja ja senpä vuoksi nuorimmat lapsetkin on valheenpoluille eksyttänyt paha eno ja paha poliisi on punonut juonia äidin ja lapsen pään menoksi.
Muistakaa; ei ole koiraa karvoihin katsominen, moni paha kakku päältä kaunis jne
Ilveskoski:
Vastaaja Anneli Auerin mukaan hän on keskustellut lasten kanssa murhayöstä
ja Jukka Lahden kuolemasta. Vuonna 2007 murhasta puhuttiin kotona lasten
kanssa paljon. Vuonna 2010 Anneli Auer oli käynyt käräjäoikeuden tuomion
tarkasti läpi lasten kanssa ja tuomiosta oltiin keskusteltu paljon lasten kanssa.
Allun kuulemisessa 2009 hän kertoo että asiasta ei puhuttu kotona. Muutaman kerran oli äidiltä kysynyt mitä siellä oikein tapahtui kun äiti oli siellä huoneessa niin sen pitäis tietää.
Terapiatkin lopetettiin muutaman kerran jälkeen äidin katsoessa ne turhaksi riesaksi.
Eivätkös ne isovanhemmatkin todistaneet, että tapauksesta ei paljon puheltu lasten kanssa.
Nyt käräjäoikeuden tuomion mukaan Anneli on kertonut, että lasten kanssa puhuttinkin paljon. Ilmeisesti myös vankilavierailut kuluivat tuomion setvimiseen.
Allun kuulustelussa 2009 hän kertoo ihan muuta, mitä Anneli väittää tästä asiasta. Myöhemmässä kuulemisessa poika selittää, että Anneli on käskenyt kertoa ulkopuolisesta ja kieltänyt puhumasta surmayön tapahtumista muulta osin.
Näin Allu myöntää vaienneensa tiedoistaan 2009 kuulemisessa.
Nyt tähän Annelin väittämään mihin Ilveskoski on langennut. Allun kuuleminen 2009 on luotettavaa Ilveskosken mielestä. Siis kun Allu kertoo että asiasta ei puhuttu kotona, joskus äidiltä kysellyt. Sitten taas vetoaa tuomiossa epäluotettavaksi arvioimansa syytetyn väittämään, että asiasta on keskusteltu paljon 2007 lapsien kanssa. Toisaalta taas lapsille terapia oli turha riesa minkä vuoksi terapiakäynnit lopetettiin.
Lapset ovat kertoneet että Anneli on terapoinut kertomalla että J Lahtea ei ole ollut olemassakaan jne… Toisaalta hän tunnustaa että lasten kanssa puhuttiin paljon 2007.
Siis puhui Amandan kanssa paljon. Tätähän nuorimmat lapset ovat tuoneet julki kertomuksissaan.
Epäluotettavaa satutätiä uskotaan, mutta luotettavaa lasta ei kaikilta osin voi uskoa. Miksi?? Koska on tuomarin omassa päässä barriääri, jonka hän tuo myös tuomiossa esiin.
Hän on uskonut puolustuksen arviointia kertomuksen luotettavuudesta ja päätynyt kumoamaan sen koska se on liian hyvä ollakseen totta.(puolustuksen asantuntijoiden johtopäätös) Tuomari siis kumoaa kertomuksen sen perusteella, että se ei voi hänen mielestään olla totta, sillä jos hän hyväksyy sen todeksi, silloin hänen on myöskin hyväksyttävä se tosiasia että yhdeksänvuotias tyttö on osallistunut isänsä murhaan. Kysymys siis ei ole siitä onko tarina totta, vaan siitä että tuomari ei voi uskoa tytön olleen osallisena.
Tuomari taas ei saa tukeutua omaan uskoonsa, vaan hänen on tukeuduttava todistusaineistoon.
Hän on jättänyt täysin huomiotta faktiset todisteet jotka tukevat tätä pojan kertomusta.
Äänitutkija, veritutkija, rekonstruktiot jne.
Hän perustaa eriävän kantansa yksinkertaisesti siihen, että se mikä tuntuu uskomattomalta hänen mielestään, täytyy olla tarua ja näin hän mielummin uskoo tarinoita sivuuttaen kaikki tekniset todisteet ja asiantuntijain lausunnot niistä, koska hän ei voi subjektiivisessa mielessään hyväksyä yhdeksänvuotiaan toimintaa todeksi. Siis hänen mielensä ei ole kypsä vastaanottamaan totuutta ja sitä että lapsi olisi osallistunut murhaan.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Anijatta nostaa esiin tyypillisen virheen Ulvilan surman tuomioissa. Jopa Vaasan hovin voimaan jäänyt tuomio on pitkälti, että uskotaan Annelin syyttömyyteen ja sitten kirjoitetaan oikein paljon ja osittain sekavasti. Siten tulee vielä eriävä tuomari, jonka sympatia ovat toisella puolella.
Ulvilan surmasta pitäisi tehdä opin näyttö työ, ei ihan väitöskirjaa, mutta opettavainen tarina siitä, että tuomari ei saa tuomita tuntemuksiensa vaan faktojen perusteella.
sisotalo kirjoitti:Anijatta nostaa esiin tyypillisen virheen Ulvilan surman tuomioissa. Jopa Vaasan hovin voimaan jäänyt tuomio on pitkälti, että uskotaan Annelin syyttömyyteen ja sitten kirjoitetaan oikein paljon ja osittain sekavasti. Siten tulee vielä eriävä tuomari, jonka sympatia ovat toisella puolella.
Ulvilan surmasta pitäisi tehdä opin näyttö työ, ei ihan väitöskirjaa, mutta opettavainen tarina siitä, että tuomari ei saa tuomita tuntemuksiensa vaan faktojen perusteella.
Tässä jutussa ei ole yhtäkään 100% todettavissa olevaa faktaa. Jokainen kuulee häketallenteessa mitä kuulee. Suurinosa ei kuitenkaan kuule siellä hupparihemmoa.
Pitää olla erittäin painava syy että lapsi kääntyy vanhempaansa vastaan. Yleensä lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen niin pitkälle kuin mahdollista. Ovat siltikin,vaikka olisivat kokeneet vakavaa kaltoinkohtelua.Löytyy esimerkkejä pilvin pimein.
Kannattaa katsoa siellä jossain taran 'tuore' kuvakollaasi pesuhuoneesta. Tämä sopii täysin siihen että tyttö tulee pesuhuoneesta puhelimeen. Matka avoinaiselta pesuhuoneen ovelta on max.2m keittiön rajalle, joten tyttö voi olla vielä syvemmälläkin pesuhuoneessa että ehtii kolmessa sekunnissa keittiön oven kohtaan. Kuvista näkee myös hyvin että toisesta kuvakulmasta tavararöykkiö näyttää tukkivan koko alueen mutta toisesta taas näkee että on n.40cm vapaa väylä. Lattialla on pari roskapussia sillä kohtaa mutta se ei estä kulkemista. On hyvä että jotkut jaksaa koota näitä kuvaryppäitä esille, tämä pesuhuoneesta kulkemisen mahdollisuus (ja luonnolllisuus) on näin ollen kuvin todistettu.
kekkuli12345 kirjoitti:Kannattaa katsoa siellä jossain taran 'tuore' kuvakollaasi pesuhuoneesta. Tämä sopii täysin siihen että tyttö tulee pesuhuoneesta puhelimeen. Matka avoinaiselta pesuhuoneen ovelta on max.2m keittiön rajalle, joten tyttö voi olla vielä syvemmälläkin pesuhuoneessa että ehtii kolmessa sekunnissa keittiön oven kohtaan. Kuvista näkee myös hyvin että toisesta kuvakulmasta tavararöykkiö näyttää tukkivan koko alueen mutta toisesta taas näkee että on n.40cm vapaa väylä. Lattialla on pari roskapussia sillä kohtaa mutta se ei estä kulkemista. On hyvä että jotkut jaksaa koota näitä kuvaryppäitä esille, tämä pesuhuoneesta kulkemisen mahdollisuus (ja luonnolllisuus) on näin ollen kuvin todistettu.
En suosittele sinulle satuiluun sortumista ilman raakaa faktaa. Lähinnä tässä voisi todeta, että olet todistanut Annelin oman kertomuksen pesuhuonekäynnistä tuota reittiä käyttäen mahdolliseksi. Tyttö ei ole koskaan maininnut käyneensä surmatapahtuman yhteydessä pesuhuoneessa, ainoastaan olohuoneen puolella pariin otteeseen. Koeta muodostaa itsellesi yhtenäinen kokonaisuus surmayön tapahtumista, ei kannata sortua valehteluun (edes itselleen).
"If she confesses the game ends, there's no need to continue this. But if she doesn't confess and is innocent - the game continues."
Eli tyttö sanoo että ei kukaan ole mennyt, anneli sanoo että on itse mennyt ja poika sanoo että tyttö on sinne mennyt, tyttö myös sanoo että huppumies on sinne mennyt piiloon. Siinä sulle raakaa faktaa
kekkuli12345 kirjoitti:Eli tyttö sanoo että ei kukaan ole mennyt, anneli sanoo että on itse mennyt ja poika sanoo että tyttö on sinne mennyt, tyttö myös sanoo että huppumies on sinne mennyt piiloon. Siinä sulle raakaa faktaa
Täytynee lisätä kun uskon että sanoma pysähtyy muuten silmän ja aivojen välimaaston siirappikerrokseen. Mieti kuka tossa puhuu eniten paskaa? Ja mikä surullisinta niin edes hovioikeus ei kykene erottamaan tälläsiä kirkkain silmin taruilijoita vaan mieskaksikko lähti varmaan ostamaan olkapäähän kiinnitettävää selkääntaputuskonetta palkkiollaan
Onko lapset koskaan maininnut piilokamerasta yms. Aallottaren vanhoissa pakinoissa maintaan piilokameran laittaminen naapuriin ja sen saattavan tallentaa. Onko äänilähdettä analysoitu kuinka tarkasti sijanniltaan/korkeudeltaan? Jos kamera olisi ollut takan päällä sänkyyn päin ja siitä johto vieressä olevaan kannettavaan. Ihan vain tälläistä kivaa aivojumppaa...
