Tuhannen murron mies Kake: ”Naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset, sisään pääsee aina”
Yli 30 vuotta alalla ollut murtomies Kake ei tee enää murtoja asuntoihin, koska ei halua penkoa lapsiperheiden koteja. Vankilassa istuva Kake kertoo Ylelle työstään murtomiehenä sillä ehdolla, että emme paljasta hänen henkilöllisyyttään. Hän ei nimittäin ole kääntymässä uskoon tai jäämässä eläkkeelle.
Viisikymppinen mies pitää lupauksensa ja saapuu tapaamiseen eteläsuomalaisen vankilan perheiden tapaamiseen varattuun huoneeseen. Sovimme ystävällisellä äänellä puhuvan ja silmiin katsovan miehen kanssa, että hän on ”Kake”.
Suurin osa ovista aukeaa ihan rautalanganpätkällä.
Kake on kova murtomies. Vankilassa hän on ollut toistakymmentä kertaa. Iltapäivälehtien lööppeihin hän on päässyt pariinkin otteeseen. Mutta vanhemmiten Kake sanoo viisastuneensa. Asunnoista hän ei varasta, moraalisyistä.
– En tykkää lähteä ihmisten kotiin penkomaan. Tulee paha olo asuntomurroista, kun ajattelee lapsiperheitä. Tunnen ylpeyttäkin, että pystyn kieltäytymään. Mutta olen kyllä ovia availlut kamapiireissä pyöriville ihmisille maksua vastaan. Asuntomurrot ovat helppoja, kun vain ketään ei ole kotona.
Lukot ovat Kaken erikoisosaamista. Hän on uransa aikana purkanut ja tutustunut käytännössä kaikkiin lukkoihin. Lukot ovat yleensä kahdella ruuvilla kiinni. Ovien puolella on alumiiniprofiilia. Oikeilla työkaluilla ja väärissä käsissä se taipuu.
– Suurin osa ovista aukeaa ihan rautalanganpätkällä. Sisälle on aina päässyt. Enemmän pitää suunnitella sitä poislähtöä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi varastettu
Kake tunnustaa suoraan, että vankilaan hän on joutunut ehkä ”yhdestä keikasta sadasta”. Kaken omien sanojen mukaan takana on yli tuhat keikkaa, joista hän ei ole jäänyt kiinni. Teollisuusalueiden firmat ja kaupunkikeskustojen liikkeet ovat hänen työmaitaan. Kun Kake suunnittelee ja tekee murtoja, hän sanoo olevansa töissä.
– Ei ole sellaista paikkaa, mihin ei pääsisi. Käyn katsomassa etukäteen, mitä työkaluja siihen tarvitsee. Yleensä käytän sahaa, talttaa, piikkiä ja kiiloja sekä rautalankaa. Joskus saatan kytätä kuukausitolkulla. Menen vasta sitten, kun niille tavaroille löytyy ostaja. Yleensä joku haluaa jotain, ja sitten se käydään hakemassa. En edes lähde, ellei niille ole jo ostajaa.
Jos firmassa on kassakaappi, löytyy avain yhdeksässä tapauksessa kymmenestä toimitusjohtajan huoneesta.
Kake kuvailee murtojälkeään siistiksi. Usein hän kävelee sisään huomaamatta vaikka siivoojan perässä. Hän pukeutuu ja käyttäytyy kuin kuka tahansa aamuöinen työntekijä.
– Eihän yöllä liiku kuin rosvot ja poliisit. Katselen etukäteen rutiineja. Esimerkiksi teollisuusvartijat käyvät aina kohteessa sen saman 10 minuutin sisällä ja sitten tulevat seuraavan kerran muutaman tunnin päästä. Ja jos firmassa on kassakaappi, löytyy avain yhdeksässä tapauksessa kymmenestä toimitusjohtajan huoneesta.
Naurettavat hälytinmainokset ja kuumana käyvät poliisit
Kake muistuttaa, että ammattilaiset eivät hälytinjärjestelmiä pelkää. Hälyttimen lauettua hän on puhelinyhteydellä jopa puhunut suoraan vartiointifirman työntekijän kanssa – ja sitten poistunut tavarat mukanaan.
– Tällä hetkellä kun pyörii telkkarissa mainoksia, niin naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset. Sisään pääsee aina. Aina, jos haluaa.
Mutta aina ei Kakellakaan suju. Työkeikka on saattanut päättyä piikkimaton puhkaisemiin renkaisiin tai painiotteluun. Linnassa istuessaan hän analysoi tarkkaan tekemisensä.
– Kaikki, mistä olen jäänyt kiinni, on just sellaisia, että on muutama diapam alla ja tulee sellainen kaikkivoipa olo. Siinä sitten tekee vain virheitä.
Joskus poliisi on niin täynnä adrenaliinia, että joutuu ihan huutamaan sille, että rauhoitu nyt!
Poliisit ovat Kaken mukaan enimmäkseen rehtiä porukkaa. Rikostutkijat ovat suorastaan hyviä tyyppejä. Mutta järjestyspoliisiin on Kaken mielestä ajautunut myös vääränlaisia virkamiehiä. Sellaisia, joilla ei pinna pidä.
– Joskus poliisi on niin täynnä adrenaliinia, että joutuu ihan huutamaan sille, että rauhoitu nyt! On peräänkin ammuttu.
Samalla Kake muistaa Vihdin poliisisurman ja tekee heti selväksi, että sellainen on tietysti todella järkyttävää.
Kolme neljä keikkaa vuodessa ennen eläkepäiviä
Kaken mukaan Suomesta löytyy muutama murtovaras, joilla on täydellinen kaksoiselämä. Nämä kaverit käyvät oikeissa töissä, ja elämä näyttää muutenkin olevan kunnossa. He tekevät kahdesta kolmeen hyvin suunniteltua keikkaa vuodesta. Kiinni he eivät koskaan jää. Kake ja sisäpiiri tietävät tekijät, vaikka suoraan ei saa kysyä.
– Itsekin teen mielelläni töitä yksin. Parhaatkaan kaverit eivät osaa pitää turpaansa kiinni. Joko ne kehuvat tekemisiään muijalle tai sitten jossakin baareissa.
Parhaatkaan kaverit eivät osaa pitää turpaansa kiinni.
Kake tietää, ettei hänestä taida olla rehellisiin töihin. Sellaisesta elämästä puuttuisi jännitystä. Kakella on seuraavaa vapautta odottamassa puoliso, asunto sekä pää täynnä uusia suunnitelmia.
– En aio siellä varkaushommissa käydä enää kuin kolme tai neljä kertaa vuodessa, muuten se kaikki olisi hukkaan heitettyä ajatustyötä. Pidän siitä suunnittelutyöstä.
20 vuotta sitten joutuminen vankilaan todennäköisesti piti kovista huumeista riippuvaisen Kaken hengissä. Kake tietää, että päihteidenkäyttäjät eivät tee murtoja huvikseen. Osa myös pakotetaan varkaisiin hankkimaan rahaa velkojen lyhentämiseksi.
Kaken vinkki on, että tavallinen siviili ei koskaan yrittäisi pysäyttää murtovarasta rysän päältä. Se on aivan liian vaarallista. Kehnoimallakin murtomiehellä on yleensä aina vähintään pippurisumute mukana.
Haastattelun lopuksi Kake lupaa, että hänen puolestaan ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Asuntoihin hän ei enää mene.
– Poliisi välillä kyselee, että missä sä olet ollut. Kerron niille sitten, että olen Jeesuksen joukoissa tai jäänyt eläkkeelle. Jotain tuollaista paskaa niille sitten heittää.
Murtomies käy kotona silloin, kun sinä käyt töissä – näin asuntomurto tehdään
Asuntomurtoja tehtailevat Suomessa vankilakierteeseen joutuneet päihdeongelmaiset ja ulkomaiset varasporukat. Rikollisten silmin katsottuna suomalaiset ovat vauraita ja sinisilmäisiä. Tässä jutussa esitellään asuntomurtajien konsteja. Myös sellaisia, joita edes poliisi ei ole tullut ajatelleeksi
Tyypillinen asuntomurtojen tekijä istuu linnassa. Kovan luokan ammattivarkaita, jotka kylpevät rahassa asuntoja putsaamalla, ei Suomessa ole. Meillä murtomies jatkaa vankilasta vapauduttuaan samaa kaavaa seuraavaan kiinnijäämiseen saakka. Naisia alalla on vähän.
Vastoin yleistä pelkoa asuntomurrot eivät kasaannu tietyille viikoille tai lomakaudelle. On täysin sattumaa, ketkä tekijöistä ovat milloinkin vapaalla jalalla.
Ja tekijöitä yhdistää usein, että he eivät pidä kasvotonta murtautumista yhtä moitittavana kuin vaikkapa väkivaltaa. Sen vuoksi he eivät yleensä tee ihmisille pahaa, vaan yllätetyksi tullessaan pakenevat.
Tekijät voidaan yleensä myös jakaa kerrostaloasuntoihin tai omakotitaloihin murtautujiin. Osa tuntee olonsa turvallisemmaksi pientaloalueilla, osa kerrostalojen rappukäytävissä. Koiria pelkäävät molemmat.
”Oliko Lasse?” ja muita outoja kysymyksiä
Asuntomurtojen etsikkoaika on keskellä päivää. Huoneistoon tai pientaloon ei mennä summanmutikassa, vaan asunnon tarkkailu on osaa toimintaa. Yleensä toiminnan aluksi soitetaan viattoman oloisesti ovikelloa. Tekijän kannalta on ikävää, jos joku avaa oven, sillä silloin kuvaan astuu puhumisen pakko.
Yleensä tekijä kysyykin jotakin outoa ja poistuu sen jälkeen paikalta. Asukkaalle tulee ehkä vasta myöhemmin mieleen, kenen kanssa tuli juteltua.
Pientaloalueilla murron valmistelu alkaa hyvissä ajoin. Tekijä seuraa alueen taloja ja asukkaiden menemisiä. Murtovarkaan kannalta on vaikeinta, jos asukkaat ovat vuorotyössä. Naapurissakaan ei ole helppo käydä varkaissa, jos joku on aina kotona.
Omakoti- tai rivitalon pihan rehevä kasvusto suojaa naapuruston katseilta ja on murtomiehen paratiisi. Paksujen puskien suojassa on rauhaisaa kurkkia sisäpihan ikkunoista ja helppo mennä takaovesta sisään.
Kolmen minuutin vaiva
Turva-alan yhtiöt ja vakuutuslaitokset ovat eri maissa keränneet murroista valtavan määrän tietoa. Saksassa esimerkiksi tiedetään, että murtomies antaa periksi, jos sisälle ei pääse keskimäärin kolmessa minuutissa. Murto myös epäonnistuu 40 prosentissa tapauksista, koska tekijä tulee häirityksi joko murtohälyttimen lauettua tai valppaan naapurin vuoksi.
Suomessa selvästi suosituin tapa mennä sisään asuntoon on oven kautta. Pientaloissa sisälle mennään useimmiten takapihan ovesta. Ammattimiehen ei tarvitse jättää edes jälkiä. Asukkaat eivät aina jaksa tai muista käyttää takalukkoa, joten yhden pienen lukon teljen siirtäminen sivuun on pikkuhomma.
Myös kerrostaloasunnoista varas valitsee todennäköisimmin sen kohteen, missä takalukitusta tai turvalukkoa ei käytetä tai turvalukkoa ei edes ole. Jo pelkästään takalukkoasennossa lukon telki menee sen verran syvemmälle, että se hidastaa suoritusta.
Turvalukoilla lukittuihin kerrostaloasuntoihin murtautuminen on Suomessa harvinaista, sillä muita ovia riittää. Murtomies tekee yleensä kävelykierroksen porraskäytävässä. Sieltä hän painaa taatusti mieleensä ne ovet, joissa turvalukkoa ei ole.
Ulkomainen varas ei Suomen kesälomaviikkoja tiedä
Ulkomaisille asuntomurtojen tekijöille Suomi on ristiriitainen paikka. Tekijät ovat tietoisia, että Suomessa kiinnijäämisriski on melko iso. Toisaalta Suomessa riittää varastettavaa, ja ystävälliset suomalaiset ovat sinisilmäisiä.
Koska Suomi on oikeusvaltio, tietävät tekijät, että poliisi ei heitä rysän päällä kiinni jäädessä hakkaa ja oikeudessakin tuomari rankaisee vain tehdystä rikoksesta. Ystävälliset suomalaiset eivät myöskään usuta koiraa kimppuun tai ammu polveen. Monelle itäisestä Euroopasta varkaisiin lähetetylle tekijälle Suomi on kutsuva maa tehdä keikkaa.
Tänä keväänä ulkomaiset varasliigat ovat jättäneet Suomen aika lailla rauhaan. Samat tekijät kiertävät kuitenkin maasta toiseen, joten odotettavissa on, että pian on taas Suomen vuoro.
Ulkomaisilla varasliigoilla on kotimaisia varkaita kiivaampi tahti. Maassa ollaan vain niin kauan, kunnes kasaan on saatu tarpeeksi tavaraa. Kun ulkomainen porukka on maassa, näkyy se heti piikkinä tilastoissa.
Osa jengeistä mieltyy Suomeen niin paljon, että vierailu uusitaan. Itse varkaat ovat usein surullisia tapauksia itäisestä Euroopasta. Likainen työ saatetaan tehdä pakotettuna. Saaliista hyödyn keräävät hierarkian korkeammat tekijät. Linnatuomion istuu tekijä.
Pientä ja kallista mahdollisimman nopeasti
Täysi postilaatikko, rehottava pihanurmi ja kiinni vedetyt sälekaihtimet ovat varkaalle lapsellisen helppoja merkkejä, ettei ketään ole kotinurkissa.
Tarra murtohälyttimestä saattaa toimia myös houkuttimena. Vaikka hälyttimillä varustettuihin koteihin murtaudutaan melko harvoin, viestivät hälyttimet kuitenkin varkaille, että sisällä on jotain varastettavaa. Esimerkiksi Norjassa on varkaissa käynyt hälytinjärjestelmiin erikoistuneita chileläisiä.
Murtomies hamuaa asunnosta pientä ja kallista. Tavaran pitää olla kevyt kantaa ja helppo realisoida. Kellot ja korut kelpaavat aina. Täyspotti murtovarkaalle on löytää käteistä, mutta myös maksukortit ja tunnusluvut muuttuvat vikkelästi käteiseksi. Välillä viedään jopa pankkitunnuksia.
Usein kohdetta tarkkaillaan päiviä ennen iskua. Pientaloalueella se saattaa tapahtua ihan vain kävelemällä talon ohi eri vuorokaudenaikoina. Suomessakin varkaat käyvät lentokentän pitkäaikaisparkissa rekisterikilpiä lukemassa. Auton lomalla olevan omistajan osoite on helppo selvittää.
Sen sijaan murto sen vuoksi, että asukas on jakanut lomakuvia Facebookissa, on lähinnä legenda. Suomessa tiedetään muutama yksittäistapaus, jossa sillä on ollut vaikutusta. Suomalainen murtomies valitsee kohteensa edelleen perinteisin menoin.
Tavara saattaa olla myyty jo ennen kuin se on varastettu
Osa Keski-Euroopassa viime vuosina tutuksi tulleista keinoista on jo käytössä meilläkin, osaa vielä odotellaan.
Esimerkiksi Saksassa netissä siivous- tai rakennuspalveluita tarjoavien henkilöiden ja murtovarkauksien välillä on ollut suoria yhteyksiä. Käytännössä temppu tehdään niin, että siivouspalveluita usein ilman kuittia tarjoava siivooja tekee siivotessaan tarkkoja havaintoja asunnon arvotavaroista tai vaikka auton vara-avaimen sijainnista.
Varsinainen murto saatetaan tehdä vasta myöhemmin sen jälkeen, kun siivoojan listaamista tuotteista joku on mennyt kaupaksi ja tavara täytyy käydä varastamassa. Samaa tapaa on jo vuosia käytetty teollisuus- ja liikemurroissa. Suomen poliisin mukaan tapa ei vielä ole rantautunut meille.
Varasliigoissa kohteeseen tutustujat saattavat jättää talon kivijalkaan, aitaan tai vaikka postilaatikkoon pieniä merkintöjä varsinaisille murtomiehille. Tällä tavoin voidaan varoittaa asunnossa olevasta koirasta tai kertoa, että kämpässä asuvat näyttävät köyhiltä tai ovat vanhuksia.
Merkintöjä seuraamalla vältytään myös tilanteilta, jossa murtovaras tunkeutuu asuntoon, missä varastoidaan esimerkiksi jo varastettua tavaraa tai jossa asuu kovan luokan tekijöitä. Tavalliselle asukkaalle nämä merkinnät näyttävät lähinnä töherryksiltä tai satunnaisilta naarmuilta.
Juttua varten on haastateltu murtovarkauksien asiantuntijoita poliisista, rikosseuraamuuslaitoksesta, Finanssialan keskusliitosta sekä haastateltu vankilatuomiota suorittavaa murtovarasta ”Kakea”. Juttua varten on lisäksi tutustuttu murtotilastoihin Suomessa ja muualla Euroopassa.
Lähteet:Fakta: Loma loistaa asunnosta
Sovi naapureiden kanssa postilaatikon tyhjentämisestä, sillä murtovaras tutkii pientalojen postilaatikon varmasti. Peru lehden tilaus loman ajaksi.
Pyydä joku pitämään piha asutun näköisessä kunnossa. Jatkuvasti kiinni olevat sälekaihtimet paljastavat tyhjän asunnon.
Sulje kaikki pienimmätkin ikkunat ja lukitse ovet kunnolla.
Älä piilota vara-avaimia minnekään ulos.
Pimeän aikaan kannattaa osa valoista ajastaa olemaan päällä. Pihavaloista osan voi varustaa liiketunnistuksella.
Irtotikkaita tai muita kiipeämistä helpottavia tuoleja tai esineitä ei kannata jättää pihalle lojumaan loman ajaksi.
Arvotavaran ja arvokkaiden asiapapereiden paras säilytyspaikka on kassakaapissa.
Älä kerro lomastasi sosiaalisessa mediassa tai älä ainakaan jätä puhelinvastaajaan lomaviestiä.
Älä jätä kotiosoitettasi suoraan näkyviin matkalaukkuun. Jos mahdollista, älä jätä autoasi lentokenttien lähellä huonosti valvottuihin pitkäaikaisparkkeihin, joissa murtoa valmisteleva tekijä voi käydä lukemassa rekisterikilpiä.
Tarkista oven lukitukset. Onko ovessa turvalukkoa? Jos kaikilla naapureilla on, mutta itsellä ei ole, kannattaa siitä vetää johtopäätökset.
Hälytyslaitteisto voi tuoda lisäturvaa, mutta ei suojaa enää, kun varas on jo sisällä.
Pelkkä vartiointiliikkeen kulunut tarra postilaatikossa ei murtomiestä vakuuta.
Lähteet: Poliisi, Finanssialan keskusliitto, Saksan vakuutusyhtiöiden tutkimus
http://yle.fi/uutiset/tuhannen_murron_m ... na/8990947
http://yle.fi/uutiset/murtomies_kay_kot ... an/8989755