Jess teemu, noin ne prätkät mielestäni suurinpiirtein oli.
Niiden välisistä mitoista en osaa sitten sanoa, sillä yksi kuva saattaa väristää enemmän kuin tuhat sanaa, mutta saattoihan Sepin prätkä olla sen kome metriä teltasta, polun toisella puolella.
Parin pihlajan väliin oli sitaistu naru, jossa jotain vaatteita, kenties pyyhe ja uimapuku?
Siinä piirroskuvassa, mikä tuolla aiemmin on, ei ole minusta prätkien paikat ja asennot sinne päinkään ja pyykkinarukin on väärällä puolella polkua, joten mistä tuo kuva on alkujaan peräisin?
Loka arvuutteli minun tarjoavan Gussen pyörää Sepin motukaksi, mutta en minä niin helppoon mene, sillä rekkarihan on Gussen pyörän.
Onnettomuusteoria
Niinpä - teltan päältä, makoilija puuttuu, tästä silminnäkijöiden raportista kokonaan.Sariola kirjoitti:
Siinä missä näkyy se makoilijan jalka ja kenkä on paha virhe. Siinä kengän paikalla pitäisi olla SB:n pää tosin telttakankaan alla, ja jalat pitäisi olla juuri vastakkaiseen suuntaan sinne kohti rantaa. Siis pää vasemmalle ja jalat oikealle. Siinä teltan päällä etureunassa pitäisi makoilla telttakankaan päällä toinen mies, joka oli sitten makoillut jalat tuohon samaan suuntaan kuin kuvassa on piirretty SB:n jalka, tai jalat olivat osittain tarkkailijoita kohti hieman vinottain. Nyt siitä se päällä makoilija puuttuu kokonaan.
"Makoilija" kuuluu olla teltalla päällimmäisenä.
No - uhrit olivat telttakankaan alla - ja uskon, että siellä Gustafssonkin oli - vaikka siellä telttakankaan alla olisikin ollut hieman epämiellyttävä hengittää. Tajuttomana on muutenkin - todella ikävä olla - elävänä tapettujen - joukossa. Ei ihme, että "konttasi" ulos teltasta.
Tajuton ei paljon epämukavuustekijöitä mieti. Pääasia on että on helppo hengittää.
Näin ruoskin itseäni - kevennys -
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Tämä kuva ei taida olla silminnäkijöiden raportti vaan jonkun henkilön piirtämä kuva. Miksi hän piirsi henkilön väärin päin - sen henkilön jonka jalka näkyy.awa kirjoitti: Niinpä - teltan päältä, makoilija puuttuu, tästä silminnäkijöiden raportista kokonaan.
"Makoilija" kuuluu olla teltalla päällimmäisenä.
No - uhrit olivat telttakankaan alla - ja uskon, että siellä Gustafssonkin oli - vaikka siellä telttakankaan alla olisikin ollut hieman epämiellyttävä hengittää. Tajuttomana on muutenkin - todella ikävä olla - elävänä tapettujen - joukossa. Ei ihme, että "konttasi" ulos teltasta.
........
Etelästä lähestyttäessä siellä takareunalla pitäisi olla SB pää vasemmalle eli länteen ja jalat itään. Muuten SB on paikallaan, mutta juuri väärin päin. Se on iso virhe. Tästä saa väärän käsityksen. Saa sen käsityksen, että se jalka näkyi tuolla tavalla ja oli siis Sepon jalka. Mutta Sepon jalat olivat oikealle eli itään päin ja olivat etelästä lähestyjien kannalta katsoen pimennossa. SB:n pää oli siis vasemmalle eli länteen päin.
Ns. uhrikuvassa SB:n pää on oikealle päin ja jalat vasemmalle, mutta se kuva on otettu niemen kärjen puolelta, eli pohjoisesta etelään päin. Siis vastakkaisesta suunnasta. Jokohan awa ymmärsi? Toivottavasti.
Kaiken todennäköisyyden mukaan lintupoikien olisi pitänyt nähdä verinen Gustafsson, jos kerran ovat jalankin nähneet.
Onko Gusse ollut sitten teltan riekaleiden alla, on mahdollista, mutta miksi surmaaja olisi sitten vetänyt Gussen esille ja Irmelin riisuttuna kaikkien nähtäväksi?
Ei tuossa ole mitään logiikkaa.
Se jalkakin voisi olla ihan kenen hyvänsä uhreista, sillä niin kuin on jo aiemmin kirjoiteltu, niin todistajien kertomukset eivät aina pitäne paikkaansa ja varsinkaan silloin, jos niistä on etukäteen sovittu, mitä poliisille kerrotaan.
Onko Gusse ollut sitten teltan riekaleiden alla, on mahdollista, mutta miksi surmaaja olisi sitten vetänyt Gussen esille ja Irmelin riisuttuna kaikkien nähtäväksi?
Ei tuossa ole mitään logiikkaa.
Se jalkakin voisi olla ihan kenen hyvänsä uhreista, sillä niin kuin on jo aiemmin kirjoiteltu, niin todistajien kertomukset eivät aina pitäne paikkaansa ja varsinkaan silloin, jos niistä on etukäteen sovittu, mitä poliisille kerrotaan.
-
Loka
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5206
- Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
- Paikkakunta: On The Edge
Käsitin väärin ensin mitä ajoit takaa. No, jossain se Seponkin motskari oli nojassa puuta vasten. Itse en ole edes nähnyt kai yhtään kuvaa ko. pyörästä.Hessu52 kirjoitti: Loka arvuutteli minun tarjoavan Gussen pyörää Sepin motukaksi, mutta en minä niin helppoon mene, sillä rekkarihan on Gussen pyörän.
Lainaus verijälkitutkimuksesta
”Teltan II-sivun [kuva 18] 1. osion, suuaukkopäädyn puoleisessa reunassa, (kuvat 19a ja 19b) on useita veriroiskeita. Reunan keskivaiheilla on useita läpimitaltaan n. 1-4 mm kokoluokkaa olevia pyöreähköjä veriroiskeita ja n. 1 mm x 1.5 mm – 3 mm x 5 mm olevia elliptisen muotoisia veriroiskeita. Reunan keskivaiheilla on lisäksi viitteitä veriroiskahduksesta (kuvat 19b ja 21b). Siitä aiheutuneiden veriroiskeiden suunta on vasemmalta oikealle kohti I- ja II-sivua yhdistävää saumaa (kuva 19b). Veriroiskahduksen lähtöpistealue on II-sivun puolella, jossakin irtokaitaleen telttaan muodostaman aukon kohdalla.
Veriroiskahdusalueelta on otettu DNA-näyte (X944C, BKA, Anja Mäki).
II-sivun 1. osion reunassa olevista veriroiskeista osa näyttäisi olevan peräisin I-sivun puolella olevalta lähtöpistealueelta.
II-sivun 1. osiossa, harjan lähellä, on joitakin yksittäisiä veriroiskeita ja tuhrujälkiä, jotka näyttäisivät jatkuvan osittain I-sivun puolelle.
Teltan II-sivun, 1. osion irtokaitaleessa (kuvat 18, 20, 21a), pääosin kaitaleen reunoilla keskivaiheilla ja kaitaleen alaosassa, aivan lievettä lukuun ottamatta, on n. 0,5 – 2 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja joitakin vähäisiä tuhrujälkiä. Irtokaitaleen yläosassa on mahdollisia rasvatahroja (kuvat 21a ja 21b).
II-sivun 1. osion irtokaitale on repeytynyt/viilletty ennen kuin teltan I- ja II-sivun sauman lähellä oleva veriroiskahdus ja toinen rasvatahra ovat syntyneet (kuvat 21a ja 21b).
Teltan II-sivulla (kuva 22) 1. osiossa, 1. ja 2. osion sauman lähellä. Korkeussuunnassa keskivaiheilla, on veriroiskeiden keskittymäalue (lähtöpistealue), jossa on erittäin runsaasti pyöreähköjä, kokoluokkaa n. 0,5 – 4 mm olevia veriroiskeita (kuva 23).
Pienet pyöreähköt veriroiskeet ulottuvat poikki 2. osion jatkuen 3 osioon asti. Veriroiskeiden määrä vähenee ja tiheys harvenee kohti teltan lievettä, kohti teltan harjaa ja kohti 3. osiota. Osa keskittymäalueen veriroiskeista on elliptisen muotoisia, kooltaan n. 1 mm x 2 mm – 3 mm x 10 mm ja niiden suunta on lähtöpistealueesta poispäin (kuva 23).
Alueen veriroiskeet voivat olla peräisin yhdestä lyönnistä tai mahdollisesti useammasta lyönnistä, jolloin lähtöpistealue on kuitenkin pysynyt likimain samana. Valtaosa em. alueen veriroiskeista on pyöreähköjä, jolloin lähtöpisteen etäisyyttä teltta-kankaan pinnasta ei voida laskea. Alueella olevien muutamien elliptisen muotoisten veriroiskeiden perusteella lähtöpisteen etäisyydeksi voidaan arvioida n. 10 – 50 cm telttakankaan pinnasta.
Teltan II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueen roiskeista on otettu DNA-näyte (M885/C, viittaa Anja Mäkeen, RTL 8087/6/03, liitteet 2 ja 3).
Teltan II-sivun 1. ja 2. osioissa olevalla veriroiskeiden keskittymäalueella on myös epämääräisen muotoinen kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki. Jäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä (kuva 23). 1. osion pitkän repeämän/viillon reunalla on lisäksi hyvin vähäisiä veripyyhkäisyiltä vaikuttavia verijälkiä.
II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueella on lisäksi kapeahkot, hieman kiilamaiset alueet, joissa ei näyttäisi juurikaan olevan veriroiskeita (kuva 23). Tämän tyyppiset veriroiskeiden lähtöpistealueella olevat lähes verettömät alueet voivat johtua lyöntivälineen tyypistä/muodosta tai lyöntivälineen asennosta/suunnasta kohteeseen nähden.
On myös mahdollista, että ko. kohdilla olisi ollut jokin este, joka on iskun/iskujen tapahtumahetkellä estänyt veriroiskeiden putoamisen ko. kohdille (ns. void).
II-sivulla, n. 25 cm etäisyydellä veriroiskeiden keskittymäalueesta on kooltaan n. 25 cm x 30 cm alue (kuva 24), jossa ei havaittu veriroiskeita, vaikka niitä on runsaasti ympäröivällä alueella (kuvat 25a ja 25b). Ko. kohdalla on ollut jokin este, joka on iskun/iskujen tapahtumahetkellä estänyt veriroiskeiden putoamisen ko. kohdalle (ns. void).
Kuvassa 24 II-sivulla olevan void-alueen kokoa n havainnollistettu ympyröimällä alueen reunoilla olevia veriroiskeita. Samalla on pyritty havainnollistamaan veriroiskeiden esiintymistiheyttä ympäröivällä alueella. Jokaisen renkaan keskellä on veriroiske (kuva 25c), mutta kaikkia alueen veriroiskeita ei ole merkitty. Void-alueen yläpuolella veriroiskeita on tiheämmässä kuin sivuilla ja alapuolella.
Kuvassa 24 erottuva vihreä väri telttakankaan pinnassa, void-alueella, johtuu Leukomalakiittivihreä-verenosoitustestin käytöstä.”
Kuten boldatuista kohdista näkyy, teltan II-sivulla on erittäin runsaasti pyöreähköjä verijälkiä. Pyöreä jälki syntyy veripisaran tipahtaessa kohtisuoraan kohteeseen, vielä siten että kohteen pinta on kutakuinkin tasainen. Jos void-alueen ympärillä on runsaasti pyöreähköjä jälkiä, niin eikö se todista AM:n seisoneen ko. kohdalla. 25X30 cm on riittävä ala.
Ajatusketjussa edetessä voidaan päätellä teltan olleen romahtanut AM:n seisoessa II-sivulla. Kiilamaiset verettömät jäljet voisivat syntyä teltan laskoksista.
Jos veripisara tippuu kohtisuoraan ylhäältä alas vinoon pintaan, syntyy elliptinen jälki. Mielestäni II-sivun verijäljistä (elliptiset ja pyöreät) voitaisiin päätellä onko Nils ollut tällöin teltassa, koska veriroiskeet ovat juuri Nilsin nukkumapaikan kohdalla. Kehon myötäisiä ellipitisiä pisarajälkiä pitäisi löytyä. Jotain tuolta alueelta löytyy tekstin mukaan, mutta paremmin näkisi kuvista.
”Teltan II-sivun [kuva 18] 1. osion, suuaukkopäädyn puoleisessa reunassa, (kuvat 19a ja 19b) on useita veriroiskeita. Reunan keskivaiheilla on useita läpimitaltaan n. 1-4 mm kokoluokkaa olevia pyöreähköjä veriroiskeita ja n. 1 mm x 1.5 mm – 3 mm x 5 mm olevia elliptisen muotoisia veriroiskeita. Reunan keskivaiheilla on lisäksi viitteitä veriroiskahduksesta (kuvat 19b ja 21b). Siitä aiheutuneiden veriroiskeiden suunta on vasemmalta oikealle kohti I- ja II-sivua yhdistävää saumaa (kuva 19b). Veriroiskahduksen lähtöpistealue on II-sivun puolella, jossakin irtokaitaleen telttaan muodostaman aukon kohdalla.
Veriroiskahdusalueelta on otettu DNA-näyte (X944C, BKA, Anja Mäki).
II-sivun 1. osion reunassa olevista veriroiskeista osa näyttäisi olevan peräisin I-sivun puolella olevalta lähtöpistealueelta.
II-sivun 1. osiossa, harjan lähellä, on joitakin yksittäisiä veriroiskeita ja tuhrujälkiä, jotka näyttäisivät jatkuvan osittain I-sivun puolelle.
Teltan II-sivun, 1. osion irtokaitaleessa (kuvat 18, 20, 21a), pääosin kaitaleen reunoilla keskivaiheilla ja kaitaleen alaosassa, aivan lievettä lukuun ottamatta, on n. 0,5 – 2 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja joitakin vähäisiä tuhrujälkiä. Irtokaitaleen yläosassa on mahdollisia rasvatahroja (kuvat 21a ja 21b).
II-sivun 1. osion irtokaitale on repeytynyt/viilletty ennen kuin teltan I- ja II-sivun sauman lähellä oleva veriroiskahdus ja toinen rasvatahra ovat syntyneet (kuvat 21a ja 21b).
Teltan II-sivulla (kuva 22) 1. osiossa, 1. ja 2. osion sauman lähellä. Korkeussuunnassa keskivaiheilla, on veriroiskeiden keskittymäalue (lähtöpistealue), jossa on erittäin runsaasti pyöreähköjä, kokoluokkaa n. 0,5 – 4 mm olevia veriroiskeita (kuva 23).
Pienet pyöreähköt veriroiskeet ulottuvat poikki 2. osion jatkuen 3 osioon asti. Veriroiskeiden määrä vähenee ja tiheys harvenee kohti teltan lievettä, kohti teltan harjaa ja kohti 3. osiota. Osa keskittymäalueen veriroiskeista on elliptisen muotoisia, kooltaan n. 1 mm x 2 mm – 3 mm x 10 mm ja niiden suunta on lähtöpistealueesta poispäin (kuva 23).
Alueen veriroiskeet voivat olla peräisin yhdestä lyönnistä tai mahdollisesti useammasta lyönnistä, jolloin lähtöpistealue on kuitenkin pysynyt likimain samana. Valtaosa em. alueen veriroiskeista on pyöreähköjä, jolloin lähtöpisteen etäisyyttä teltta-kankaan pinnasta ei voida laskea. Alueella olevien muutamien elliptisen muotoisten veriroiskeiden perusteella lähtöpisteen etäisyydeksi voidaan arvioida n. 10 – 50 cm telttakankaan pinnasta.
Teltan II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueen roiskeista on otettu DNA-näyte (M885/C, viittaa Anja Mäkeen, RTL 8087/6/03, liitteet 2 ja 3).
Teltan II-sivun 1. ja 2. osioissa olevalla veriroiskeiden keskittymäalueella on myös epämääräisen muotoinen kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki. Jäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä (kuva 23). 1. osion pitkän repeämän/viillon reunalla on lisäksi hyvin vähäisiä veripyyhkäisyiltä vaikuttavia verijälkiä.
II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueella on lisäksi kapeahkot, hieman kiilamaiset alueet, joissa ei näyttäisi juurikaan olevan veriroiskeita (kuva 23). Tämän tyyppiset veriroiskeiden lähtöpistealueella olevat lähes verettömät alueet voivat johtua lyöntivälineen tyypistä/muodosta tai lyöntivälineen asennosta/suunnasta kohteeseen nähden.
On myös mahdollista, että ko. kohdilla olisi ollut jokin este, joka on iskun/iskujen tapahtumahetkellä estänyt veriroiskeiden putoamisen ko. kohdille (ns. void).
II-sivulla, n. 25 cm etäisyydellä veriroiskeiden keskittymäalueesta on kooltaan n. 25 cm x 30 cm alue (kuva 24), jossa ei havaittu veriroiskeita, vaikka niitä on runsaasti ympäröivällä alueella (kuvat 25a ja 25b). Ko. kohdalla on ollut jokin este, joka on iskun/iskujen tapahtumahetkellä estänyt veriroiskeiden putoamisen ko. kohdalle (ns. void).
Kuvassa 24 II-sivulla olevan void-alueen kokoa n havainnollistettu ympyröimällä alueen reunoilla olevia veriroiskeita. Samalla on pyritty havainnollistamaan veriroiskeiden esiintymistiheyttä ympäröivällä alueella. Jokaisen renkaan keskellä on veriroiske (kuva 25c), mutta kaikkia alueen veriroiskeita ei ole merkitty. Void-alueen yläpuolella veriroiskeita on tiheämmässä kuin sivuilla ja alapuolella.
Kuvassa 24 erottuva vihreä väri telttakankaan pinnassa, void-alueella, johtuu Leukomalakiittivihreä-verenosoitustestin käytöstä.”
Kuten boldatuista kohdista näkyy, teltan II-sivulla on erittäin runsaasti pyöreähköjä verijälkiä. Pyöreä jälki syntyy veripisaran tipahtaessa kohtisuoraan kohteeseen, vielä siten että kohteen pinta on kutakuinkin tasainen. Jos void-alueen ympärillä on runsaasti pyöreähköjä jälkiä, niin eikö se todista AM:n seisoneen ko. kohdalla. 25X30 cm on riittävä ala.
Ajatusketjussa edetessä voidaan päätellä teltan olleen romahtanut AM:n seisoessa II-sivulla. Kiilamaiset verettömät jäljet voisivat syntyä teltan laskoksista.
Jos veripisara tippuu kohtisuoraan ylhäältä alas vinoon pintaan, syntyy elliptinen jälki. Mielestäni II-sivun verijäljistä (elliptiset ja pyöreät) voitaisiin päätellä onko Nils ollut tällöin teltassa, koska veriroiskeet ovat juuri Nilsin nukkumapaikan kohdalla. Kehon myötäisiä ellipitisiä pisarajälkiä pitäisi löytyä. Jotain tuolta alueelta löytyy tekstin mukaan, mutta paremmin näkisi kuvista.
Näköjään Hessu52:lle on nyt löydetty mieleinen kuva. Tosin se on 1:20 000 karttapohjalle tehty lyijykynäluonnos, jota on jälkien perusteella osin kumitettu pois. Alkuperäinen on näin siivottuna ja paremman puutteessa päätynyt Olavi Kivilahden kuulustelupöytäkirjan (2003) kartakkeen pohjaksi. Niemen kohdalla olevia merkintöjä ei selitetä kartakkeessamitenkään, joten ne ovat sen ja Kivilahden siinä olevan allekirjoituksen kannalta likaan verrattavaa roskaa. Niitä ei ole aiottu todisteiksi lainkaan, vaikka ovatkin päässeet mukaan ETP-aineistoon. Yhtä kaikki; Hessu52 hyväksyy tuhrut merkitsemään moottoripyöriä. Siten päästään eteenpäin.Hessu52 kirjoitti:...noin ne prätkät mielestäni suurinpiirtein oli.
....
Voi miettiä, miksi ja miten tällaisia merkintöjä on alunperin tehty Bodomin murhien tutkinta-aineiston karttapohjalle. Eräs mahdollisuus on, että 1960-luvulla julkaistiin teoria moottoripyörän oli törmäämisestä telttaan. Tästä ei valitettavasti ole näyttää mitään dokumenttia täällä, mutta kyllä sellainen painettiin. Myös KRP on epäilemättä ollut perillä julkaisusta ja silloinen tutkintaryhmä hahmotellut asiaa.
Nyt sitten arvaan, että pyörien asemat merkittiin jollekin Bodom-murhien tutkinta-aineiston tyhjälle karttapohjalle ja samaan yhteyteen vielä lisättiin lehtiartikkelin mukainen kaatuneen moottoripyörän paikka. Lopuksi jäljet huolimattomasti kumitettiin pois, ja kartake jäi odottamaan uutta käyttöä. Vai kumittiko nykytutkimus aineistossa olleen näennäisesti tarpeettoman kartakkeen siistimmäksi, ja käytti uudelleen?
Verrataan tämän ajatusleikin näkökulmasta uhrikuvaa, teltanpystytyskuvaa, lavastuskuvaa 2004 ja OK-tuhrua, kaikkia pohjoisesta etelään katsoen. Nimetään näistä viimeiseen, niemen alueelle lyijykynällä tehdyt jäljet Bodomin mysteerion mukaisesti, kuten KRP otaksuttavasti olisi tehnyt vastaavassa hypoteettisessa tilanteessa.
Otetaan vielä mukaan tässä ketjussa riippumattomasti esitetty teltan II-sivun ja Jawan:n yhdistelmäkuva. Tämän jälkeen voidaan nimetä tuntemattomaksi jäänyt läikkä OK-tuhrukartalle: Läikkä vastaa kaatuneen moottoripyörän paikkaa yhdistelmäkuvassa, ja voisi hyvin tarkoittaa juuri onnettomuuden aiheuttanutta moottoripyörää. Tämän johdattelun jälkeen tuntuu mahdolliselta, että onnettomuusmalli olisi ollut jonkun päässä KRP:ssä ja pantu paperille aikanaan. Lyijykynätuhruja nämä jäljet kuitenkin vain ovat, ja korkeintaan antavat ajatuksia. Ne eivät todista mistään varsinkaan, koska niistä ei tiedetä mitään.
Konsta on arvellut, ettei onnettomuusteoriaa olisi tutkittu poliisissa lainkaan. Ehkä ei ole tutkittu, mutta luonnosteltu on kenties kuitenkin, kolmen motskarin pohjalta, kukapa sen tietää.
Tuossa O.K:n kuvassa eivät prätkät, tai Sepin prätkä ole oikealla paikallaan, vaan siinä teemun piirtämässä, Sepin prätkä oli mantereelta katsottuna niemen kärkeen päin kaikkein kauimmaisena, nojaten suureen koivuun.
Kun katsoo teltan pystytyskuvaa, niin kyllä siinä on nainen polvihousuissa, tai hameessa, sen erottaa melko selvästikin, kun kuvaa hieman skarppaa.
Voisiko nainen olla jonkun uhrin sukulainen, äiti, täti, isosisko, tai lähituttu?
Sitten siinä on eräs muukin seikka, joka vahvistaa teoriaani, ettei teltan päälle ole ajettu, on repaleinen teltan takaseinä.
Ei takaseinä repeä ja varsinkaan tuolla tavalla, jos etuseinää päin ajetaan, joten onnettomuus on käsittääkseni vihdoinkin pois suljettu.
Tuota O.K:n karttapiirrosta en ymmärrä mikä se oikein on?
Olen valitettavasti tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että en oikein pystyisi muutamaan hetkeen stadiin lähteä "Hesarin, tai "Iltiksen" vanhoja numeroita selaamaan, mutta odotellaan päivää parempaa.
Kun katsoo teltan pystytyskuvaa, niin kyllä siinä on nainen polvihousuissa, tai hameessa, sen erottaa melko selvästikin, kun kuvaa hieman skarppaa.
Voisiko nainen olla jonkun uhrin sukulainen, äiti, täti, isosisko, tai lähituttu?
Sitten siinä on eräs muukin seikka, joka vahvistaa teoriaani, ettei teltan päälle ole ajettu, on repaleinen teltan takaseinä.
Ei takaseinä repeä ja varsinkaan tuolla tavalla, jos etuseinää päin ajetaan, joten onnettomuus on käsittääkseni vihdoinkin pois suljettu.
Tuota O.K:n karttapiirrosta en ymmärrä mikä se oikein on?
Olen valitettavasti tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että en oikein pystyisi muutamaan hetkeen stadiin lähteä "Hesarin, tai "Iltiksen" vanhoja numeroita selaamaan, mutta odotellaan päivää parempaa.
Älähän hosu, etkö sinä sulkenut sen pois jo puolivuotta sitten? Ja edelleenkin se jää elämään, ainoana selittävänä teoriana.Hessu52 kirjoitti:Sitten siinä on eräs muukin seikka, joka vahvistaa teoriaani, ettei teltan päälle ole ajettu, on repaleinen teltan takaseinä.
Ei takaseinä repeä ja varsinkaan tuolla tavalla, jos etuseinää päin ajetaan, joten onnettomuus on käsittääkseni vihdoinkin pois suljettu.
Nelossivun repaleisuus voisi selittyä juuri raskaan liikkuvan esineen törmäyksellä. Se on tunkeutunut teltan sisään kakkossivun puolelta, kaatanut sen ja repinyt molemmat sivut. Lisäksi telttaa on todennäköisesti revitty vielä lisää, esim kakkossivun ykkösalueella ja mahdollisesti nelossivun ykkösalueella.
Nilsin roiskeverta löytyi vain niistä kaitaleista kakkosivun isosta repeämästä. Kaitaleissa pisarakoko oli "nopea" ja muoto elliptinen, suunta teltasta ulospäin. Kakkossivun pisarat muuten, sikäli kun ovat tutkittu, kuuluivat AM:lle.kukkuu kirjoitti: Jos veripisara tippuu kohtisuoraan ylhäältä alas vinoon pintaan, syntyy elliptinen jälki. Mielestäni II-sivun verijäljistä (elliptiset ja pyöreät) voitaisiin päätellä onko Nils ollut tällöin teltassa, koska veriroiskeet ovat juuri Nilsin nukkumapaikan kohdalla. Kehon myötäisiä ellipitisiä pisarajälkiä pitäisi löytyä. Jotain tuolta alueelta löytyy tekstin mukaan, mutta paremmin näkisi kuvista.
Pointtini tuossa oli juuri void-alueen ympäröivät roiskeet. Niistä voisi saada todisteen Nilsin teltassa sisällä ololle. Jos siltä alueelta ei löydy elliptisen muotoisia verijälkiä, niin....niin.konsta kirjoitti:Nilsin roiskeverta löytyi vain niistä kaitaleista kakkosivun isosta repeämästä. Kaitaleissa pisarakoko oli "nopea" ja muoto elliptinen, suunta teltasta ulospäin. Kakkossivun pisarat muuten, sikäli kun ovat tutkittu, kuuluivat AM:lle.kukkuu kirjoitti: Jos veripisara tippuu kohtisuoraan ylhäältä alas vinoon pintaan, syntyy elliptinen jälki. Mielestäni II-sivun verijäljistä (elliptiset ja pyöreät) voitaisiin päätellä onko Nils ollut tällöin teltassa, koska veriroiskeet ovat juuri Nilsin nukkumapaikan kohdalla. Kehon myötäisiä ellipitisiä pisarajälkiä pitäisi löytyä. Jotain tuolta alueelta löytyy tekstin mukaan, mutta paremmin näkisi kuvista.
Okei, nyt hokasin. Olisko vähän epämääräistä, voisihan telttakangas olla mytyssä ilman sisälläolijoitakin, varsikin kun oletat sen olleen jo tässä vaiheessa romahtanut. Minä taas luulen, että teltta ei ollut romahtanut vielä silloin, kun AM yritti sieltä ulos ja sai iskun. AM on todennäköisesti ollut ihan lähellä maata, kun sai tuon iskun. Myös Nilsin kengissä oli aivan identtiset jäljet teltan kanssa: osa roiskeista on tullut melko suoraan ylhäältä, osa taas pienessä kulmassa.kukkuu kirjoitti:
Pointtini tuossa oli juuri void-alueen ympäröivät roiskeet. Niistä voisi saada todisteen Nilsin teltassa sisällä ololle. Jos siltä alueelta ei löydy elliptisen muotoisia verijälkiä, niin....niin.
Mutta jos teltta on pystyssä, niin miten siihen voisi syntyä pyöreitä jälkiä? Mikä void-alueen olisi siinä tapauksessa aiheuttanut?konsta kirjoitti:Okei, nyt hokasin. Olisko vähän epämääräistä, voisihan telttakangas olla mytyssä ilman sisälläolijoitakin, varsikin kun oletat sen olleen jo tässä vaiheessa romahtanut. Minä taas luulen, että teltta ei ollut romahtanut vielä silloin, kun AM yritti sieltä ulos ja sai iskun. AM on todennäköisesti ollut ihan lähellä maata, kun sai tuon iskun. Myös Nilsin kengissä oli aivan identtiset jäljet teltan kanssa: osa roiskeista on tullut melko suoraan ylhäältä, osa taas pienessä kulmassa.kukkuu kirjoitti:
Pointtini tuossa oli juuri void-alueen ympäröivät roiskeet. Niistä voisi saada todisteen Nilsin teltassa sisällä ololle. Jos siltä alueelta ei löydy elliptisen muotoisia verijälkiä, niin....niin.
Varmasti kangas on joltain osin ollut mytyssä, mutta jos Nils on ollut teltan sisällä, hänen vartaloamyötäilevään kankaaseen olisi pitänyt muodostua nimenomaan elliptisiä roiskeita.
On aivan sattumaa, missä kumassa isku on tullut, joten sekin on sattumaa, missä kulmassa veriroiskeet törmäävät telttaan. Siis roiskeet, nopeasti etenevät pienet veripisarat, ei tippuveri(jota teltan päällä ei ollut lainkaan).kukkuu kirjoitti:
Mutta jos teltta on pystyssä, niin miten siihen voisi syntyä pyöreitä jälkiä? Mikä void-alueen olisi siinä tapauksessa aiheuttanut?
Varmasti kangas on joltain osin ollut mytyssä, mutta jos Nils on ollut teltan sisällä, hänen vartaloamyötäilevään kankaaseen olisi pitänyt muodostua nimenomaan elliptisiä roiskeita.
Void-alueen voisi tehdä vaikka AM:n pää, nyrkki+astalo, tai ihan mikä tahansa kuviteltavissa ollut este.
Tuossa lainauksessa oli muuten pitkulaisia void-alueita, joille yhtenä selityksenä tarjottiin astaloa. Jäikö tämäkin syyttäjältä huomaamatta, kun kivestä tuli niin kova pakkomielle, että sitä tukeva lausunto piti ihan kierrättää kuuluisan luututkijan sanomaksi?
Tippuverta tai roiskeverta, kummatkin jättävät jäljen kankaaseen. Pisaran ollessa tarpeeksi suuri se kavaltaa tulosuunnan ja jopa etäisyyden.konsta kirjoitti:
On aivan sattumaa, missä kumassa isku on tullut, joten sekin on sattumaa, missä kulmassa veriroiskeet törmäävät telttaan. Siis roiskeet, nopeasti etenevät pienet veripisarat, ei tippuveri(jota teltan päällä ei ollut lainkaan).
Void-alueen voisi tehdä vaikka AM:n pää, nyrkki+astalo, tai ihan mikä tahansa kuviteltavissa ollut este.
Tuossa lainauksessa oli muuten pitkulaisia void-alueita, joille yhtenä selityksenä tarjottiin astaloa. Jäikö tämäkin syyttäjältä huomaamatta, kun kivestä tuli niin kova pakkomielle, että sitä tukeva lausunto piti ihan kierrättää kuuluisan luututkijan sanomaksi?
AM:N pää tuskin on tehnyt voidia, koska pisaroita oli voidin ympärillä.