Jäljet; verijäljet - hajujäljet (ketju 2)

[Vespa velutina]

Jos oletetaan, että krp:n rikoslabra (ja siltä se pahasti näyttää) "löytää" aina sen, mitä sen kulloinkin pyydetään löytämään, ei olisi mitään syytä leikata manipuloituja verijälkiä pois hihoista. Ei kai sitä paitaa muut tutki kuin itse sylttytehdas, joten ei kukaan paljaalla silmällä huomaisi, onko veritahrassa jotain emulgointiainetta vai ei.
Olisivat vähemmällä vaivalla hävittäneet koko paidan. Näin on epäilemättä tehty myös dna-klapille, oviverholle ja sängyn patjalle.

En ymmärrä, miksi hihat on pitänyt saksia. Jos olisin ollut Manner, olisin haetuttanut paidan oikeuteen ja antanut sen kiertää tuomareiden käsissä. Katsokaa itse, miten pienet tahrat, ups, eihän niitä ole ollenkaan, katsokaa itse, ei ruskeita kuituja, miten se nyt silleen, kun olishan niitä pitänyt pölistä, katsokaa itse, tuntuuko paita lasinpölyiseltä.

Syyttäjällä on todistetaakka. Jos hän väittää, että syytetyn paidassa on uhrin verta, mutta uhrin veri sitten jostain syystä paidasta häviää, se on voi-voi. Epäselvässä tapauksessa syytetyn hyväksi. Eli olisin Mannerina kiistänyt jo alun alkaen tahrojen olemassaolon. Sanonut, että näyttäkää ne hemmetin tahrat, muuten me ei uskota.

Silloin olisi jäänyt pois myös "pystyykö ovenraosta koskettamaan uhria" -pelleily pois. Eihän sillä ole paskankaan väliä syyllisyyden kannalta, miten joku vessanovi aukeaa takkahuoneeseen nähden. Koko sivupolku lähti alun perin väitteestä, että Annelin paidassa on uhrin verta, johon puolustus tietenkin yritti keksiä järkevää selitystä. Ja he miettivät, että ai niin, syytetty muuten sanoi yrittäneensä kokeilla uhrin pulssia, oliskohan tulleet siitä. Ja tästä syyttäjä sitten riemastui, ei muuten ole voinut koskea, hähää, tahroille ei löydy järkevää selitystä.

Vaikkei tahroja välttämättä ole ollut olemassakaan.

Mun "suosikki" käräjien 2013 perusteluissa on: lapsen olisi pitänyt nähdä huppumies aiemmin, jos tämä oli olemassa. Anette Santamaa nääs tietää, miten oikeaoppinen satu sepitetään .

Kaiken maailman lillukanvarsia on jutussa riittänyt. Mitä esimerkiksi surmatalon lakanoiden spermattomuus todistaa? Kyllähän joku syyttäjän löytämä valopää-psykologi todisti ekoilla käräjillä, että lapsi on varmasti kuullut sekä yhdynnän että riidan ääniä. Yhdyntää lapsi kuvailee sanoilla "pakkasen pauke" ja riidan ääniä sanoilla "ikävät äänet". Olikohan lausunnon takana yleinen elämänkokemus?

Onko Mataharin mahdoton uskoa sitä, että lapsi luulee äitiään iskän murhaajaksi ja pelkää tätä sen takia? Keksii aikuisten mieliksi tästä juttuja, joihin alkaa myöhemmin itsekin uskoa? Tälläkin palstalla aikuiset ihmiset uskovat kaiken, mitä poliisi sanoo, mikseivät sitten lapset?

[Misri]

Yleisin menetelmä näytteenottotapa on, että tutkittavasta kohteesta ( "t-paita" ) tahrasta otetaan näyte joko kostutetulla pumpulipuikolla tai saksitaan tahrakohdasta pala, näin toimien saadaan mahdollisimman puhdas ja kohteen muista mahdollisista tahroista vapaa näyte. Onnistuneen näytteenkäsittelyn seurauksena saadaan näin yksilöivä, yhden henkilön
DNA:sta määritetty tunniste.

[matahari]

Jos oletetaan, että krp:n rikoslabra (ja siltä se pahasti näyttää) "löytää" aina sen, mitä sen kulloinkin pyydetään löytämään, ei olisi mitään syytä leikata manipuloituja verijälkiä pois hihoista. Ei kai sitä paitaa muut tutki kuin itse sylttytehdas, joten ei kukaan paljaalla silmällä huomaisi, onko veritahrassa jotain emulgointiainetta vai ei.
Olisivat vähemmällä vaivalla hävittäneet koko paidan. Näin on epäilemättä tehty myös dna-klapille, oviverholle ja sängyn patjalle.

En ymmärrä, miksi hihat on pitänyt saksia. Jos olisin ollut Manner, olisin haetuttanut paidan oikeuteen ja antanut sen kiertää tuomareiden käsissä. Katsokaa itse, miten pienet tahrat, ups, eihän niitä ole ollenkaan, katsokaa itse, ei ruskeita kuituja, miten se nyt silleen, kun olishan niitä pitänyt pölistä, katsokaa itse, tuntuuko paita lasinpölyiseltä.

Syyttäjällä on todistetaakka. Jos hän väittää, että syytetyn paidassa on uhrin verta, mutta uhrin veri sitten jostain syystä paidasta häviää, se on voi-voi. Epäselvässä tapauksessa syytetyn hyväksi. Eli olisin Mannerina kiistänyt jo alun alkaen tahrojen olemassaolon. Sanonut, että näyttäkää ne hemmetin tahrat, muuten me ei uskota.

Silloin olisi jäänyt pois myös "pystyykö ovenraosta koskettamaan uhria" -pelleily pois. Eihän sillä ole paskankaan väliä syyllisyyden kannalta, miten joku vessanovi aukeaa takkahuoneeseen nähden. Koko sivupolku lähti alun perin väitteestä, että Annelin paidassa on uhrin verta, johon puolustus tietenkin yritti keksiä järkevää selitystä. Ja he miettivät, että ai niin, syytetty muuten sanoi yrittäneensä kokeilla uhrin pulssia, oliskohan tulleet siitä. Ja tästä syyttäjä sitten riemastui, ei muuten ole voinut koskea, hähää, tahroille ei löydy järkevää selitystä.

Vaikkei tahroja välttämättä ole ollut olemassakaan.

Mun "suosikki" käräjien 2013 perusteluissa on: lapsen olisi pitänyt nähdä huppumies aiemmin, jos tämä oli olemassa. Anette Santamaa nääs tietää, miten oikeaoppinen satu sepitetään .

Kaiken maailman lillukanvarsia on jutussa riittänyt. Mitä esimerkiksi surmatalon lakanoiden spermattomuus todistaa? Kyllähän joku syyttäjän löytämä valopää-psykologi todisti ekoilla käräjillä, että lapsi on varmasti kuullut sekä yhdynnän että riidan ääniä. Yhdyntää lapsi kuvailee sanoilla "pakkasen pauke" ja riidan ääniä sanoilla "ikävät äänet". Olikohan lausunnon takana yleinen elämänkokemus?

Onko Mataharin mahdoton uskoa sitä, että lapsi luulee äitiään iskän murhaajaksi ja pelkää tätä sen takia? Keksii aikuisten mieliksi tästä juttuja, joihin alkaa myöhemmin itsekin uskoa? Tälläkin palstalla aikuiset ihmiset uskovat kaiken, mitä poliisi sanoo, mikseivät sitten lapset?

Niin olet varmasti oikeassa. Vanhimmallekin lapselle on olematon huppari muuttunut todeksi.

[Pieni liekki]

Niin olet varmasti oikeassa. Vanhimmallekin lapselle on olematon huppari muuttunut todeksi.

Jos olet kykenevä analysoimaan tietoa ja vetämään annetusta asiantuntijan todistuslausunnosta johtopäätöksiä, niin suosittelisin kuuntelemaan Katariina Finnilän todistajalausunnon Satakunnan käräjäoikeudesta vuodelta 2010. Lausunnossa käsitellään valemuistoja ja niiden syntymistä tieteelliseen tutkimukseen perustuen. Lausunto on täyttä rautaa vielä tänäkin päivänä, ja se kertoo karua totuuttaan siitä, kuinka pidemmän ajan kuluessa valemuistojen syntyminen tulee entistä todennäköisemmäksi.

[Corazzon]

Niinpä niin, paljon mahdollista, että tämä on voinut tapahtua myös vanhimmalle lapselle. Varsinkin, kun äiti sairaalavuoteellaan vuolaasti kertoili, mitä oli tapahtunut, ja mitä tämän jälkeen tehdään. Muutetaan Turkuun ja unohdetaan koko juttu.

[turumurre]

Kopioitu: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... &start=840

Tara Hejacissa:

Lattialla olisi pitänyt olla myös jonkin verran kuraa, joten kuraa voisi olettaa olleen myös kengänpohjan urissa, ja uriin luulisi juuttuneen myös joitakin lasinmurusia - mutta ei, ei mitään merkkiä sellaisista - viirut ovat siistit kuin ne olisi vetäisty näädänkarvasiveltimellä.

" - viirut ovat siistit kuin ne olisi vetäisty näädänkarvasiveltimellä" - taitaa Tarakin nähdä
mitä haluaa. Alla Taran postaama kuva, mihin on lisätty hieman kontrastia:


"ei mitään" - kyllä siinä minusta on selkeitä lasin tai hiekan murusia, mutta Taran silmistä ne
häviävät kuin ulkopuolisen äänet häke-tallenteelta. Vai onkohan pienissä sormissa ollut kuraa
tai hiekkaa - ehkä, ja mistä se kertonee, tarinaa varman löytyy?

Sitten on nämä "haamujäljet" (muistaakseni Jemman näkemät), siis "sormilla vedettyjen
veriviivojen välissä. Selitys on helppo, mikäli otaksutaan veriviivat kengänpohjan uriin
pursuneen veren tekemiksi: liu´uttaessa lattian ja kengän väliin jää ohut kalvo (minkä varassa
liu´utaan). Looginen selitys, toisin kuin "haamujälki".

Ja liukumisen alkupisteessä on jäänteitä "leimajäljestä"
....

Periaatteesta en enää jatkossa kommentoi Hejacissa esitettyihin asioihin, tämä olkoon eri asia koska oli Zemin kirjoittamana tänne minfoon. Syy menettelyyni on yksinkertainen, olen huomannut että T monasti esittää aiheen siellä johon sitten toivoo että täällä vastataan, tai että aloittaa täällä ja sitten luikkii sinne 'seläntaakse' jatkokommentoimaan. T:llä on ihan hyvä mahdollisuus osallistua keskusteluun täällä minfossa jos haluaa minfosta vastakommenttia. Sama koskee osaltani myös sen palstan toista kirjoittajaa.

Asiaan:
Juuri noin Zem. Liukumisen alussa on leimajälkeä kun kengän kannan vereentynyt reuna on tavoittanut lattian. Kun kantakin on aloittanut liu'un, urat 'pursottavat' kyseiset vahvemmat veriviirut. Näiden vahvempien veriviirujen sivuilla on nähtävissä haamujäljet jotka tulevat kengän kohokuvion liu'usta. Kannattaa kiinnittää huomiota myös kannan liu'un loppujälkiin jotka sopivat kengän kohokuviointiin. Ja viiruja lattiassa oli myös tuon varsinaisen jäljen vieressä, ne ovat tulleet päkiäosasta.

Sen verran lisäisin että varsinaisen liu'un on aloittanut päkiäosan alla ollut lasinpala (punasini piste kuvissani), tästä lattiassa erittäin selkeä jälki.

https://niinaberg.com/2015/12/07/jalkie ... mia-osa-2/

Harjoitelkaapas nyt omissa rekonstruktioissanne nuo askelkuviot (surmaajan askelsarja th/oh rajalle ja sieltä pois). Ne on tarkkaan pohdittuja...

https://niinaberg.com/2015/12/10/jalkie ... mia-osa-3/

[perusasiamies]

Olisi kiintoisaa tietää, että milloin tuo jarrujälki tuonne olohuoneeseen on syntynyt turumurren teorian mukaan. Auerskahan juoksi huppua pakoon kaksi kertaa hätäpuhelun aikana. Ensimmäinen peräänjuoksu tapahtuu ilmeisesti Auerin "Mitäkö!" ja "Vittikö!" -repliikkien jälkeen, eli Tuija Niemen litteroinnin perusteella hetken 1:55 jälkeen. Toisaalta Jukkaa lyödään astalolla hetkellä 2:02 samaisen litteroinnin perusteella.

Miten huppumies ehtii seitsemän sekunnin aikana kävelemään Auerin perään olohuoneeseen, palaamaan takaisin uhrin luo ja vielä lyömään Jukkaa sorkkaraudalla täysosuman ohimoon?

Kysymyksessä mainitsin kävelyn, koska turumurre on itse todennut jarrujälkeen liittyvän askelsarjan olleen kävelyaskelia askelpituuden perusteella.

Toinen peräänjuoksu tapahtui ilmeisesti alkaen hetkestä 2:25 Tuijan perusteella. Oikeudessa oli kiistatonta, että Jukka kuolee 2:29, joten neljän sekunnin aikana huppumies ei ole kyllä kerennyt olohuoneessa piipahtamaan.

[Tara]

Mikä todistaa, että kengänkannan liukujälki, jos se olisi sellainen, olisi juuri ulkopuolisen jättämä?

Miksi vain muovituolla oli kurajälki?

Missä muut kurajäljet esim terassin laudoilla? Missä Mäkisen ottama valokuva tuolin jäljestä?

Missä kuraiset jäljet takan ja oven väliseltä alueelta - vai loikkasiko huppumies suoraapäätä sängyn viereen, jonne verta pian ilmaantui lammikoiksi asti.

missä kurajäljet?


Miten lattialla ollut veri ehti kuivaa muutamassa minuutissa? (päähän isketyistä rei'stä on valunut muutakin kuin verta, jotain mikä näytti verilammikon laajenemiselta ..)

Mistä ovat peräisin uhrin selän haavat (jokunen pari kpl 'raapaisua'? myös kyljessä, poikkisuuntaan)
Naakkakin on puhunut Lahden hartoitten seudulla olleista, pystysuuntaisista ja samansuuntaisista haavoista, jotka ovat voineet syntyä, kun JL:ea on vetämällä siirretty ja lattialla olleet lasit olisivat viiltojen syynä?

Miksi uhria olisi siirretty lähemmäksi pesuhuoneen ovea? Eikö ketään ihmetytä? Vai miten nuo vammat voisi selittää?

Miksi Amanda on sanonut, ettei ole ''koskaan nähnyt isää tossa kohdassa'' mihin hänet oli Mäkisen pohjapiirrokseen piirretty - vaan isä oli maannut kahdella viimeisellä kerralla VATSALLAAN samassa paikassa - ''ei ollut liikkunut yhtään'' - lähempänä sängyn päätyä kuin Mäkisen piirroksessa?

Miksi lattian verijäljissä ruumiin vieressä on pyyhkimisen jälkiä, joitten keskellä verta on runsaampana läikkänä - pyyhkimiskohdissa ohuemmin?

Miksi se verinen 'kangas/paperi tmv' on sängyn alla?

Miksi tuo 'rätti/paperi tmv' on sen näköinen kuin sillä olisi pyyhitty verta?

Miksi halko sängynjalan vieressä on kuin se olisi kastettu vereen?

MIten nuo kookkaat, pyöreät, todnäk ns matalan nopeuden veritipat lattialla muodostavat kaaren, ja miksi niistä yksi, kookkain, on sängyn alla?



Mikä todistaa, että joku perheenjäsenistä ei ole voinut olla se joka astaloa (tai jotakin muuta vertavaluvaa) liikutteli?

Missä tekijä oli, kun tyttö kävi katsomassa? Takankatveessa on paskapuhetta, siis että siellä, kun tyttö on kertonut, että siitä missä hän kävi, näki ihan hyvin koko huoneen?

Miksei tyttö muista 'sydäntäsärkevää kirkaisuaan' vaan jo 2006 kysyi että ''kuka?'' kun häneltä siirä kysyttiin, ja toisessa tai kolmannessa kuulemisessa 2006 tai 2007 alussa lausui, kun kirkaisusta kysyttiin uudelleen : ei en mää huutanut


MIksei tyttö nähnyt hupusta muuta kuin selän?
- Mäkinen selitti, että kun tyttö kävi katsomassa (metelin alettua) mitä tapahtuu, niin se, ettei hän silloin tehnyt havaintoa ulkopuolisesta, johtui siitä että tekijä oli juuri silloin hakemassa tuolia - joka oli käden ojentaman päässä ovesta - tai vaihtamassa toiseen astaloon tjv.

Kauanko kestää ns hakea tuoli käden ojennuksen etäisyydeltä?
---
Ne 7 sekuntia:


Tervejalkainen henkilö voi juosta 7:ssä sekunnissa vaikka 30-40 metriä aivan helposti, 3-4m sekunnissa, olematta pikajuoksija. Ehkä enemmänkin.

Turren esitys, että puhelimen luota takkahuoneeseen surmapaikalle oli jopa 10-12 metriä (hieman on venytetty tuota matkaa, kotiinpäin..)

Vaikka matkaa olisi 15 metriä, niin sen ehtisi seitsemässä sekunnissa juosta vaikka kahteen kertaan.

Turumurre, kuten kukaan muukaan, ei myöskään tiedä missä puhelin tarkkaan ottaen oli - ihmetystä on herättänyt myös se, että Auerin puhe alkaa kuulua välittömästi tytön sanojen jälkeen ilman, että luurin vaihtumisesta kädestä käteen olisi nauhalla mitään merkkiä.

Onko uskottavaa, että talon ainoa puhelimen pistorasia olisi sijainnut keittiössä?


Tuleeko nyt 3-D kuvitusta, sekunti sekunnilta-esitys missä asennossa verinen astalo kulloinkin oli tekijän kädessä ja kummassa kädessä jne??

[turumurre]

Olisi kiintoisaa tietää, että milloin tuo jarrujälki tuonne olohuoneeseen on syntynyt turumurren teorian mukaan. Auerskahan juoksi huppua pakoon kaksi kertaa hätäpuhelun aikana. Ensimmäinen peräänjuoksu tapahtuu ilmeisesti Auerin "Mitäkö!" ja "Vittikö!" -repliikkien jälkeen, eli Tuija Niemen litteroinnin perusteella hetken 1:55 jälkeen. Toisaalta Jukkaa lyödään astalolla hetkellä 2:02 samaisen litteroinnin perusteella.

Miten huppumies ehtii seitsemän sekunnin aikana kävelemään Auerin perään olohuoneeseen, palaamaan takaisin uhrin luo ja vielä lyömään Jukkaa sorkkaraudalla täysosuman ohimoon?

Kysymyksessä mainitsin kävelyn, koska turumurre on itse todennut jarrujälkeen liittyvän askelsarjan olleen kävelyaskelia askelpituuden perusteella.

Toinen peräänjuoksu tapahtui ilmeisesti alkaen hetkestä 2:25 Tuijan perusteella. Oikeudessa oli kiistatonta, että Jukka kuolee 2:29, joten neljän sekunnin aikana huppumies ei ole kyllä kerennyt olohuoneessa piipahtamaan.

No, olen sanonut ettei juostu, ei 2,5-3m matkalla pysty tuossa tilanteessa edes juoksemaan. Tultu ripeästi askeltaen siihen th/oh rajalle. Askelkäännöskin (ed postini) kertoo että ripeästi...

Eka Auerin kurkkimistilanne sopii ajallisesti mainiosti, esim näin:

1:54,5-1:55,5 Auer huutaa 'Mitä sä' (tjmv).

1:56 Murhaaja tempautuu kyyryasennostaan ylös, 'kurkusta' pääsee (n)ÖH, ja lähtee ripeästi Auerin 'perään'.

1:56,5-1:57,3 Auer pelästyy, huutaa 'Vittikö' ja lähtee juosten pakoon.

n1:59 Auer juossut tuulikaappiin ja murhaaja käännähtää siinä rajalla, ja lähtee palamaan nopeasti takaisin Lahden kimppuun, joka ehkä yrittämässä pystyyn.

n2:03 murhaaja uudelleen Lahden kimpussa, asenaan tässä vaiheessa tod näköisesti klapi jonka juuri otti siitä pinosta tai sitten jo vähän ennen Auerin käyntiä.

Testasin sekkarilla että ajallisesti juurikin passeli murhaajan lähteä ja mennä takaisin.

Hätäpuheluajalla 1:59,2 kuullaan mielenkiintoinen ääni; lyhyt terävä kuin lasista johtuva.
Onko se:
a) kun Auer tuuppaa lasitetun välioven edestään auki kun eteenee tuulikaappiin (tätä olen ennen ehdottanut).
b) Murhaaja astuu lasinpalan päälle joka rikkoutuu.
c) Askelkäännöksessään päkiäosan alla oleva lasinpala tekee liu'ussa viillon parkettiin.
d) pudottaako murhaaja veitsen tässä vaiheessa, kaksoiskilahdusta ei tosin kuulu, mutta peittyykö se kilahduksen etumainen tai jälkimmäinen osa Auerin edetessä juosten tuulikaappiin.

Nopeasti tsekkaillen surmapaikalla tehtyjä rekonstruktioääniä, niin en päässyt tyydyttävään ratkaisuun.
Ehkäpä Zem jossain välissä ehtii tsekkailemaan ääntä tarkemmin...

[zem]

Tara:

Miksi vain muovituolla oli kurajälki?

Missä muut kurajäljet esim terassin laudoilla? Missä Mäkisen ottama valokuva tuolin jäljestä?

Missä kuraiset jäljet takan ja oven väliseltä alueelta - vai loikkasiko huppumies suoraapäätä sängyn viereen, jonne verta pian ilmaantui lammikoiksi asti.

Ohessa osasuurennoksia Taran edellisen postin kuvista, sen kummemmin käsittelemättöminä:




Kaikissa selkeimmin erottuvissa jäljissä näyttää olevan kuraksi luokiteltavaa ainesta
juuri siellä missä pitääkin, eli kengän kuvioinneissa, ei niinkään urien kohdilla (muuten kuin
paikoissa, missä kuvioinnista on aurautunut veri urien kohdalle).

Siis kuvioinneissa, mikä kertonee, että kovin upottavassa maastossa ei olla liikuttu.

Mikä todistaa, että kengänkannan liukujälki, jos se olisi sellainen, olisi juuri ulkopuolisen jättämä?

Oma tai uhrin veripisara jalkapöydällä todistaa, että ainakin osan iltaa Auer on ollut paljain jaloin, ja jos olisi myöhemmin sitonut kengän jalkaansa, kyseinen jälki olisi hankautunut
mahhdollisesti kokonaan pois... tai A. olisi mahd. huomatessaan pyyhkäissyt sen pois
(verinen kengänsisus ei hyvä, noin jos olisi sattunut löytymään...)

Lisäksi häketallenteella kuullaan ähkäisy kesken Auerin kertoman ja tallenteella kuultavan
takaa-ajon, minkä oletan johtuvan siitä, että takaa-ajaja menettää tasapainonsa.

Eikä mikään erityinen seikka todista sen puolesta, että Auer olis kengän kurannut ja sitten
lavastanut takaa-ajosta todistamaan, ei mikään.

[perusasiamies]

No, olen sanonut ettei juostu, ei 2,5-3m matkalla pysty tuossa tilanteessa edes juoksemaan. Tultu ripeästi askeltaen siihen th/oh rajalle. Askelkäännöskin (ed postini) kertoo että ripeästi...

Tuossa on kehäpäätelmä. Kysymys on alunperin: Miksi huppumies ei juossut Auerin perään vaan käveli? Et voi perustella huppumiehen kävelyä sillä, että matka liikkumiseen oli lyhyt. Matka liikkumiseen oli näet lyhyt, koska huppis käveli.

Askelkäännöksen todistusarvo liittyen kävelyn rivakkuutteen on kyllä hyvin epäselvä minulle, haluatko tarkentaa?

Eka Auerin kurkkimistilanne sopii ajallisesti mainiosti, esim näin:

Jaaha. Myönnän, että teoriassa huppumiehen on ollut mahdollista kääntyä olohuoneessa salamannopeasti ja lyödä sen jälkeen maailman nopein ja tarkin astalonisku puolittain ylösnousseeseen Jukkaan.

Miksei huppumies reagoi mitenkään tyttäreen, jonka näkee varmasti kääntyessään olohuoneessa?

Sitten kysymys liittyen astaloon. Missä on astalo, kun huppumies käy olohuoneessa? Onko se verinen? Milloin sängyn alle tippuneet verijäljet ovat syntyneet? Ja mistä ne ovat tippuneet?

[turumurre]

Tuossa on kehäpäätelmä. Kysymys on alunperin: Miksi huppumies ei juossut Auerin perään vaan käveli? Et voi perustella huppumiehen kävelyä sillä, että matka liikkumiseen oli lyhyt. Matka liikkumiseen oli näet lyhyt, koska huppis käveli.

Askelkäännöksen todistusarvo liittyen kävelyn rivakkuutteen on kyllä hyvin epäselvä minulle, haluatko tarkentaa?


Jaaha. Myönnän, että teoriassa huppumiehen on ollut mahdollista kääntyä olohuoneessa salamannopeasti ja lyödä sen jälkeen maailman nopein ja tarkin astalonisku puolittain ylösnousseeseen Jukkaan.

Miksei huppumies reagoi mitenkään tyttäreen, jonka näkee varmasti kääntyessään olohuoneessa?

Sitten kysymys liittyen astaloon. Missä on astalo, kun huppumies käy olohuoneessa? Onko se verinen? Milloin sängyn alle tippuneet verijäljet ovat syntyneet? Ja mistä ne ovat tippuneet?

Hauskaa kikkailua kehäpäätelmillä... Opettele nyt nämä 'askelmerkit', suorita eri nopeuksilla, havaitset kyllä mikä nopeus niihin sitten parhaiten sopii..
https://niinaberg.com/2015/12/10/jalkie ... mia-osa-3/

Varsinaiset astaloniskut (painavahko varrellinen ikkunanrikkomisväline) vasta myöhemmin. Tuossa vaiheessa klapilla uhrin takaraivoon ja myös ne uhrin ohimossa olevat parit heikompaa jälkeä ovat mielestäni klapista. Klapista joka näkyy kuvissa sängynjalan vieressä verisenä.

Varsinaisen surma-astalon haki kenties sillä toisella kertaa kun Auer kävi kurkkimassa. Oli ehkä roikkumassa ikkunankarmissa, oven vetimessä, oli ehkä tuolilla. Seuraava kysymyksesi kuuluu kait että miksei heti ottanut sitä surma-astaloa tupahan. Ehkä siksi että se oli tyyliltään sellainen ettei sopinut 'lähitaisteluaseeksi' vaiheessa jossa uhri vielä pistää kovasti hanttiin.

Ehkäpä huppis reagoikin tyttäreen, jospa liiemmälti vältteli tytön kohtaamista. Syy voi olla se että tyttö on voinut nähdä kylillä kyseisen jos esim surmaaja on 'oman kylän poikia'. Tai jospa lapsellisena ihmisenä vältteli muuten vaan...
Todennäköisesti kuitenkin pääsyy 'pakitukseen' oli se että Lahti oli nousemassa pystyyn.
Ja jotta vältyn seuraavalta kysymykseltäsi , niin vastaan jo etukäteen siihen miksi tyttö ei reagoinut huppikseen?
On nippa nappa näkeekö puhelimelta edes siihen missä huppis kävi kääntymässä. Tosiasiallinen syy on kuitenkin se että kun äiti juuri kirmaisee tuulikaappiin, niin äitiinsähän tytön katse ja huomio kiinnittyy.

[perusasiamies]

Varsinaiset astaloniskut (painavahko varrellinen ikkunanrikkomisväline) vasta myöhemmin. Tuossa vaiheessa klapilla uhrin takaraivoon ja myös ne uhrin ohimossa olevat parit heikompaa jälkeä ovat mielestäni klapista. Klapista joka näkyy kuvissa sängynjalan vieressä verisenä.

Oletko aivan varma, että ne kaksi uhrin ohimossa ollutta jälkeä on aiheutettu klapilla? Pätkä Vaasan Hovin päätöksen kohdasta 175 (lainausta lyhennetty):

175. Jukka Lahden suun oikealla puolella ja oikeassa ohimossa sekä oikealla hiusrajassa on nähtävissä tylpän esineen aiheuttamat vammat, joiden koko ja muoto sopivat siihen, että ne olisi aiheutettu samalla tekovälineellä. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon ja AY:n kertomuksen mukaan tekoväline on ollut oikean ohimon ja hieman ylempänä hiusrajassa olleiden vammojen osalta ilmeisesti sorkkarauta ja sen sorkkapää (keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto 8.12.2009, kirjallinen todiste nro 69).

Väitteesi, että uhrin ohimossa olevat jäljet olisivat aiheutettu klapilla, sotii räikeästi Vaasan Hovioikeuden tuomiota vastaan.

Varsinaisen surma-astalon haki kenties sillä toisella kertaa kun Auer kävi kurkkimassa. Oli ehkä roikkumassa ikkunankarmissa, oven vetimessä, oli ehkä tuolilla. Seuraava kysymyksesi kuuluu kait että miksei heti ottanut sitä surma-astaloa tupahan. Ehkä siksi että se oli tyyliltään sellainen ettei sopinut 'lähitaisteluaseeksi' vaiheessa jossa uhri vielä pistää kovasti hanttiin.

Eli sinusta tekijä otti astalon käyttöönsä vasta Auerin toisen kurkkimiskerran jälkeen. Mietitääs hetki tätä. Auer on toisen kerran takkahuoneella, kun Tuijan perusteella kuuluu seuraava repliikki:

2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).

Poisjuoksu tapahtuu Tuijan perusteella alkaen hetkestä 2:25:

2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)

Hovin päätöksessä kohdassa 295 todetaan seuraavaa (lainausta lyhennetty):

295. Jukka Lahti on surmattu sorkkaraudalla päähän kohdistetulla lyönnillä todennäköisesti hätäkeskuspuhelutallenteen kohdassa 2:28–2:29

Miten on mahdollista, että hetkellä 2:25 surmaaja lähtee Auerin perään ja hakemaan astaloa rikotun ikkunan läheisyydestä ja vain neljä sekuntia myöhemmin on jo upottanut sen uhrin kalloon kuolettavasti? Valoa nopeampi huppumies?

Ehkäpä huppis reagoikin tyttäreen, jospa liiemmälti vältteli tytön kohtaamista. Syy voi olla se että tyttö on voinut nähdä kylillä kyseisen jos esim surmaaja on 'oman kylän poikia'. Tai jospa lapsellisena ihmisenä vältteli muuten vaan...
Todennäköisesti kuitenkin pääsyy 'pakitukseen' oli se että Lahti oli nousemassa pystyyn.
Ja jotta vältyn seuraavalta kysymykseltäsi , niin vastaan jo etukäteen siihen miksi tyttö ei reagoinut huppikseen?
On nippa nappa näkeekö puhelimelta edes siihen missä huppis kävi kääntymässä. Tosiasiallinen syy on kuitenkin se että kun äiti juuri kirmaisee tuulikaappiin, niin äitiinsähän tytön katse ja huomio kiinnittyy.

Oletetaan, että tytär istui naama seinää päin puhelimen edessä. Kun Auer juoksee ulos, joutuu hän katsoman aika lailla suoraan oikealla, eli kääntää päänsä 90 asteen kulmaan, jotta näkisi äitinsä suoraan edessään. Mutulla heitän, että ihmisen näkökenttä on noin 180 astetta. Väitätkö, että huppumies ei ollut tyttären näkökentässä tämän piipahtaessa olohuoneessa? Vai meneekö väitteesi niin, että huppumies kyllä oli tyttären näkökentässä, mutta huomio kiinnittyi yksinkertaisesti muualle?

[Tara]

Perusasiamies, postauksessasi lainaat häkelitterointia, mutta:

Siinä tulee taas esille lapsus, lehdissä julkaistun häkelitterroinnin ja siis jonkun toimittajan jäljiltä elämään jäänyt virhe:

Poisjuoksu tapahtuu Tuijan perusteella alkaen hetkestä 2:25:

2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)

VIRHEELLINEN MERKINTÄ!! Askelten äänissä ei ole mitään tuntematonta!

Kyseinen virhe on korjattu varmaan kymmenen kertaa, mutta aina joku laittaa sen esille uudestaan!

Nauhalla kuuluvat askeleet ovat Anneli Auerin! ETP-papereissa EI OLE SELLAISTA KOHTAA 2:25, johon merkinnän [ askelten ääniä ] perään olisi kirjoitettu ''tämä on tuntematon''.

Seuraavalla rivillä lukee sana '' Aja '' ja sen tulkintasarakkeeseen kirjoitettu pelkkä kysymysmerkki! Ei siis lainkaan edes sanoja 'tämä on tuntematon'.

Sana 'Aja' on sulkumerkkien sisällä, joka merkintä tarkoittaa sitä, että tuossa kohdassa kuuluva ääni on epäselvä! Sen takia sen Aja-sanan kanssa samalla rivillä on myös kysymysmerkki!

Askelten äänien aiheuttajasta ei ole epäselvyyttä, se on Anneli Auer.



turumurre on vääntänyt kättä erityisesti ulkosuomalaisen kanssa. Ne us:n postaukset, joissa hän kommentoi turrea olisi hyvä lukaista:

PS: http://murha.info/phpbb2/search.php?st= ... 1&start=45

esimerkki

P.S.

turumurre kirjoitti
voivoi kuule, ette te mulle ole ennenkään pärjänneet..

Lainaan paremmiltani:

Whenever Nature leaves a hole in a person's mind, she generally plasters it over with a thick coat of self-conceit.

Longfellow, " Intellect" ( 1857)

Vapaasti suomennettuna: Mita tyhjempi paa, sen paksummin omahyvaisyydella paklattu.

-...esimerkkilainaukseni ei varsinaisesti ole kaikkein edustavimmasta päästä, mutta kuvastelee omalla laillaan asiantilaa.. kannatta selata nuo postaukset linkin alla... Ei tarvitse ihmetellä miksi fiksuimmat kirjoittajat ovat minfon hylänneet.
'

[perusasiamies]

Kyseinen virhe on korjattu varmaan kymmenen kertaa, mutta aina joku laittaa sen esille uudestaan!

Joo, olet oikaissut minua kyseisestä virheestä ainakin kerran aikasemminkin. Kopsaan yleensä tuolta Häke-ketjusta näitä litterointeja, niin en muistanut tuota korjata.

Tosiaan, kyseisessä kohdassa ei ole mitään tuntematonta, vaan kyseessä on yksiselitteisesti Auerin askelten äänet.

Mun moka. Viestiäni sisältöön tuolla virheellisesti merkityllä litteroinnilla ei ole mitään vaikutusta.