Varsinkin Libyan tuhoaminen on länsimaiden yksi suurimpia sotarikoksia kautta aikain, ja johtanut osaltaan nyt tähän pakolaisaaltoon ja radikaali-islamismin vahventumiseen. Kaikki vain öljyn ja väärän talousjärjestelmän vuoksi.metallikukko kirjoitti:Samoin olen eri mieltä Gaddafin ajan Libyan oloista joissa sinun mielestäsi lähinnä keskityttiin murhaamaan siviilejä.
Tiesitkö ,että siellä sähkö ja bensa olivat asukkaille halpoja ja koulutus ilmaista myös naisille?
Tähän kun lisätään vielä se ettei maalla ollut velkaa jolla IMF voisi kusettaa niin pakkohan sinne on hyökätä ennenkuin petrovaluutta vaihtuu pois dollarista.
.
Kaikista masentavinta on, kuinka nopeasti valtaosa ihmisistä saadaan hurraamaan mille tahansa ja olemaan täysin vakuuttuneita, että tuossapa maassa asuu nyt niin kamala diktaattori ja kansa, että niille on oikeastaan ihan hyvä, että pommitetaan ne paskaksi kaikki. Suurin osa ei kuitenkaan tiedä asioista yhtään mitään ja harva osaa ko. kamalat maat löytää edes kartalta.
Libya oli ehkä Afrikan vaurain valtio ja hyvin vakaa ja edistyksellinen. Taisi olla muuten asuminenkin ilmaista ainakin omalle väelle. Siirtotyöläiset lähinnä tekivät työt. Naisten asema oli aivan toisella tasolla kuin arabimaissa yleensä, eikä uskontoa korostettu. Maa oli Usalle kivenä kengässä jo 80-luvulla, jolloin USA ihan noin vain yhtäkkiä ampui ohjuksia Tripoliin, tappaen mm. Gaddafin pojan. Muut maat ihmettelivät vieressä.
Käytännössä jokainen maa, minne USA on hyökännyt, on nimenomaan ollut uskonnollisesti maltillinen: Irak, Libya, Syyria. Kaikista niistä on tehty uskonnollisesti radikalisoituneita terrorismin pesiä. Tarkoitus on pitää öljyntuottajamaat sisäisessä kaaoksessa, että ne eivät tekisi yhteistyötä eivätkä nousisi siirtomaastatuksestaan. Tästä on muistioita jo 90-luvulta. Ja ulkoinen vihollinen tarvitaan aina, muuten eivät "uudistukset" kotimaassa etene, eikä armeijoita voi perustella.
Sekä Irakiin että Libyaan hyökättiin välittömästi kun alkoivat myydä tai suunnitella myyvänsä öljyä muilla kuin dollareilla. Libya oli perustamassa Afrikan Unionia. Talouspolitiikka on aina kaikissa sodissa lähtökohtana. Kansalle ne naamioidaan uskonsodiksi ja demokratian pelastamisiksi.