Tapahtumat takkahuoneessa hätäpuhelun aikana

[Pieni liekki]

Puolitoista metriä tuossa tilassa riittää tuohon vessan oven kulmaan. Mitatkaa uudelleen ja miettikää, kannattaako tuollainen valehtelu ja valkomaalaus.

Kerro nyt selkokielellä, mitä tässä mielestäsi valehdellaan ja valkomaalataan. Jos meillä on aikuinen silminnäkijä, joka on kertoo, ettei ole asuntonsa keittiön puhelimessa puhuessaan tehnyt havaintoja takkahuoneen oven ikkunan kautta poistuneesta henkilöstä, niin ainakin minä uskon kyseistä silminnäkijää. Tämä ei ainakaan minulle ole mikään uskon asia, koska jokainen voi halutessaan käydä asian toteamassa paikan päällä. Takkahuoneen oven ikkunasta pystyt nipin napin näkemään keittiön seinässä puhelimen pöytätason yläpuolella olevan pistorasian, mutta et pysty näkemään pöytätason vierellä keittiön puolella seisovaa henkilöä.

Meillä on ollut aikanaan vastaavanlainen lankapuhelin kuin mikä oli käytössä Tähtisentiellä. Johto puhelinkojeesta sen luuriin oli kierrejohdosta huolimatta sen verran lyhyt, että käytännössä katsoen piti aina seistä puhumassa puhelinkojeen vieressä. Jos yritti venyttää johtoa yhtään pidemmälle, seurasi puhelinkoje hyvin äkkiä perässä, eli se tippui pöydältä. Jos Tähtisentiellä olisi joku venytellyt puhelimen johtoa niin, että puhelinkoje olisi pudonnut pöydältä, olisi todennäköisesti myös keittiön tasolla olleita tavaroita ollut tippuneena lattialle.

[Ande]

Meillä on ollut aikanaan vastaavanlainen lankapuhelin kuin mikä oli käytössä Tähtisentiellä. Johto puhelinkojeesta sen luuriin oli kierrejohdosta huolimatta sen verran lyhyt, että käytännössä katsoen piti aina seistä puhumassa puhelinkojeen vieressä. Jos yritti venyttää johtoa yhtään pidemmälle, seurasi puhelinkoje hyvin äkkiä perässä, eli se tippui pöydältä. Jos Tähtisentiellä olisi joku venytellyt puhelimen johtoa niin, että puhelinkoje olisi pudonnut pöydältä, olisi todennäköisesti myös keittiön tasolla olleita tavaroita ollut tippuneena lattialle.

1,5 metriä antaa kyllä aika paljon tilaa liikkua.
Todella kummallista tässä on SEKIN, että ei kumpikaan hädissään ja paniikissa puhelimessa ollut missään vaiheessa venyttänyt muuta kuin kaulaansa mahdollisimman pitkälle nähdäkseen takkahuoneessa olevan tappajan. Mikään tavara keittiön tai olohuoneen puolella ei ilmeisesti siirtynyt paikaltaan mihinkään.
Mitä siitä voi päätellä, että Anneli ei suinkaan kurkotellut takkahuoneen suuntaan nähdäkseen, pitääkö hänen paeta itseään tai lapsiaan kohti tulevaa tappajaa vaan tähysteli Tähtisentien suunnasta tulevia poliiseja?
Kysymys kuuluukin: Miksi ei kukaan venytellyt puhelimenjohtoa vaan antoi puhelimen olla paikallaan, ja sen sijaan lähti itse juoksentelemaan takkahuonetta kohti?

[Harpo]

Minä olen kohtalaisen vakuuttunut siitä, ettei sivusta lyöty sorkkiksenisku aiheuta uhrin vieressä olevaan seinään ohutta sentinpaksuista, puolen metrin korkeudelle ulottuvaa verivalumaa. En ymmärrä, mikä sen aiheuttaisi, kysehän on vain fysiikasta ja täysin testattavasta asiasta. Jokainen voisi sen testata suunnilleen esim tekovereen kastetun pesusienen kanssa. Netissä neuvottiin oikeanlaisen tekoveren reseptikin ko tarkoitusta varten.
Minusta verivaluma on liian kapea, väärällä seinällä ja ulottuu aivan liian matalalle joksikin seisoma-asennosta sivusta lyödyksi sorkkarautaiskuksi.

Minusta tuo pesuhuoneen oven verijälki on siitä suuiskusta, joka on annettu pienellä kirveentapaisella välineellä suoraan uhrin edestä/lähestulkoon hänen vatsallaan istuen (tai jalat molemmin puolin vartaloa seisten ja syvään kumartuen). Uhri on maannut pää aivan lähellä ovea valuman kohdalla. Tämän jälkeen on vasta lyöty sillä "sorkkaraudalla", mikä se nyt sitten on ollutkaan. Ja se lyönti on tietysti sivusta, koska haavat ovat pystyasennossa.

Tää on vaan mun älyllä päätelty, ja toki ilomielin otan vastakkaisen todistuksen vastaan, jos kyse tosiaan on todistettavasta asiasta.

Olen katsellut tuota verivanakuvaa muutamaan kertaan pitkään. Teoriaasi liittyen mietityttää pari asiaa. Ensimmäinen on himmeämpi kohta verivanan keskivaiheilla ja toinen se, että aina kun näen kuvan, ajattelen ensimmäiseksi "valumajälki".
Testaan teoriaasi seuraavalla vaihtoehdolla:
Oveen on lentänyt Jukan astaloidusta päästä klöntti, esimerkiksi palanen aivokudosta tms. Oveen osuttuaan klöntti on lähtenyt valumaan hiljakseen alaspäin. Puolivälin tienoilla valumisvauhti on kiihtynyt, jolloin oven pintaan on jäänyt himmeämpi jälki. Sitten klöntti on osunut oven pinnassa olevaan epätasaisuuteen tms. jolloin sen vauhti on taas hidastunut ja se on valunut alaspäin tehden paksumpaa jälkeä kunnes on pudonnut lattialle.

[Xerxes]

Noinhan se suunnilleen on. Olohuoneen puhelimesta ei näy takkahuoneeseen normaalilla tavalla seisten lainkaan.

Tuo on selkeätä paskapuhetta.

Sinä kirjoitat "normaalilla tavalla seisten". Viimeksi kirjoitit "normaalikuuloinen".

Miten tuo eroaa minun sanastani "normaali-ihminen". Minusta normaali-ihmisellä on normaali kuulo ja normaali-ihminen seisoo normaalilla tavalla.

Viimeksi kimpaannuit minulle normaali-ihminen -termin käytöstä.

Normaalisti ei kukaan tuollaisessa tilanteessa ole siten, että ei näkisi vaaralliseen takkahuoneeseen. On selkeä valhe väittää, ettei keittiön puhelimessa ollessaan näkisi takkahuoneen ulko-ovea. Tuossa ko. puhelimessa on kierrejohto, joka venyttämättä on noin 1,5m (puolitoista metriä) pitkä. Tiedän sen varmuudella ja voin mennä vaikka mittaamaan johdon pituuden varastokoppiin, jossa puhelin vielä on.

Puolitoista metriä tuossa tilassa riittää tuohon vessan oven kulmaan. Mitatkaa uudelleen ja miettikää, kannattaako tuollainen valehtelu ja valkomaalaus.

---------------------------------------------------------------

Onhan noilla termeillä suuri ero. Kun lääkäri tutkii potilaan ja toteaa, että "sinulla on normaali kuulo", se tarkoittaa, että henkilö kuulee niin hiljaisemman kuin kovemmankin puheen. Sen sijaan normaali-ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia toisiinsa verrattuna ja käyttäytyä eri tavoin eri tilanteissa, ja ovat silti normaaleja.

No ehkä olisi parempi käyttää termiä "tavanomainen asento" keittiön puhelimessa oltaessa. Siinä tavanomaisessa asennossa ei tosiaankaan näe lainkaan takkahuoneen ikkunaa. Se ei ole vale - se on fakta, jonka voi helposti todeta pohjapiirustusta tutkimalla. Kovasti kurkottelemalla ja puhelimen johtoa venyttämällä voi nähdä kapean kaistan takkahuoneen lattiaa, mutta ei lainkaan sinne, jossa kamppailua käytiin, joten puhelimessa olija ei välttämättä edes yrittänyt nähdä sinne, vaan hän saattoi tyytyä siihen, että näki sen olohuoneen lattian siinä takkahuoneen rajan vieressä todetakseen, että onko sieltä joku tulossa.

Ei tämä ole valehtelua, vaan tilanteen toteamista. Sen sijaan ei ole totta, kun joku on väittänyt, että keittiön puhelimen äärestä "on vapaa näkyvyys takkahuoneen ikkunaan". Niin ei ole. Se näkymä on lievästi sanottunakin hyvin rajoittunut.

Puhelimen johtojen venytys tai kaulan venytys ei olisi auttanut lainkaan huppumiehen näkemiseen, sillä siitä huolimatta suurin osa takkahuoneen alueesta oli katveessa, ja se pahoinpitely lopullisine iskuineen annettiin joka tapauksessa siellä katvealueella.

[Vespa velutina]

Näkeekö keittiön puhelimessa seistessä takkahuoneen oven- on täysin epäoleellinen lillukanvarsi, jolla ei ole mitään tekemistä Jukka Lahden murhan kanssa.

Jos huppumiestä ei kerran ole olemassakaan, on aivan autuaan yhdentekevää, missä vaiheessa häntä ei nähdä, tämän luulisi olevan päivänselvää jopa Satakunnan käräjäoikeuden tuomareille.

Vai sanooko mielisairaalan psykiatri hullulle, joka kertoo, ettei nähnyt yksisarvista ovensuussaan tänä aamuna, että kyllä sun olis pitänyt se nähdä, kun tästä sun sängystä on suora näkyvyys ovelle?

Ei sano.

Se, ettei silminnäkijä ole nähnyt taloon murtautuneen murhamiehen poistumista, ei ole näyttö mistään. Se ei todista mitään, kenenkään syyllisyydestä.

Rautalangasta vääntäen:
Jos Anneli olisi kertonut nähneensä huppumiehen poistumisen puhelimessa seistessään, Porin poliisi olisi palkinnut itsensä risteilylahjakortein, koska puhelimesta ei voi nähdä takkahuoneen ovelle.

[Xerxes]

Samaa mieltä. Jos näkeekin kapean suikaleen takkahuoneen lattiaa, niin sillä ei ole mitään tärkeää merkitystä tässä rikosjutussa. Joku siellä vastapuolella on vain väittänyt, että puhelimessa olijalla on esteetön näkyvyys takkahuoneen ikkunaan. Se ei pidä paikkaansa - sen näkee pohjapiirustuksesta.

[Kuolemannaakka]

Minä olen kohtalaisen vakuuttunut siitä, ettei sivusta lyöty sorkkiksenisku aiheuta uhrin vieressä olevaan seinään ohutta sentinpaksuista, puolen metrin korkeudelle ulottuvaa verivalumaa. En ymmärrä, mikä sen aiheuttaisi, kysehän on vain fysiikasta ja täysin testattavasta asiasta. Jokainen voisi sen testata suunnilleen esim tekovereen kastetun pesusienen kanssa. Netissä neuvottiin oikeanlaisen tekoveren reseptikin ko tarkoitusta varten.
Minusta verivaluma on liian kapea, väärällä seinällä ja ulottuu aivan liian matalalle joksikin seisoma-asennosta sivusta lyödyksi sorkkarautaiskuksi.

Minusta tuo pesuhuoneen oven verijälki on siitä suuiskusta, joka on annettu pienellä kirveentapaisella välineellä suoraan uhrin edestä/lähestulkoon hänen vatsallaan istuen (tai jalat molemmin puolin vartaloa seisten ja syvään kumartuen). Uhri on maannut pää aivan lähellä ovea valuman kohdalla. Tämän jälkeen on vasta lyöty sillä "sorkkaraudalla", mikä se nyt sitten on ollutkaan. Ja se lyönti on tietysti sivusta, koska haavat ovat pystyasennossa.

Tää on vaan mun älyllä päätelty, ja toki ilomielin otan vastakkaisen todistuksen vastaan, jos kyse tosiaan on todistettavasta asiasta.

Olen katsellut tuota verivanakuvaa muutamaan kertaan pitkään. Teoriaasi liittyen mietityttää pari asiaa. Ensimmäinen on himmeämpi kohta verivanan keskivaiheilla ja toinen se, että aina kun näen kuvan, ajattelen ensimmäiseksi "valumajälki".
Testaan teoriaasi seuraavalla vaihtoehdolla:
Oveen on lentänyt Jukan astaloidusta päästä klöntti, esimerkiksi palanen aivokudosta tms. Oveen osuttuaan klöntti on lähtenyt valumaan hiljakseen alaspäin. Puolivälin tienoilla valumisvauhti on kiihtynyt, jolloin oven pintaan on jäänyt himmeämpi jälki. Sitten klöntti on osunut oven pinnassa olevaan epätasaisuuteen tms. jolloin sen vauhti on taas hidastunut ja se on valunut alaspäin tehden paksumpaa jälkeä kunnes on pudonnut lattialle.

Mahdollinen teoria sinänsä, mutta mielestäni joka tapauksessa pitäisi tämän iskun olla tullut kohtisuoraan pesuhuoneen seinää vastaan, eli lyöty uhrin edestä, ei sivusta. Koska jos terään tarttuu jotain kudosta, niin se kuitenkin lentään astaloa nostettaessa eteenpäin, eikä sivulle. Sivulle ei iskussa voi mitään kudoksia lennellä, kun terähän tukkii iskuhetkellä haavan, kaiketi?

Valumajälki tuo ovessa oleva jälki mun mielestä just on: pisaravana, joka on valunut yhteen. Kun ajattelet, kuinka kapeasta jäljestä on kyse, niin eikö verisestä kirveenterästä tule juurikin tuollainen kapea pisaravana, koska siitä ei voi leveämpi tulla, koska kirveenterä johon veri on tarttunut, on niin ohut? Sen sijaan sorkkaraudasta tulisi paljon leveämpi, jopa sen 6 senttiä, ja siinä pitäisi myös näkyä astalon kaksihaaraisuus.

Kuinka pitkään veri jaksaa valua omalla painollaan alas puista, maalattua ovea? Veren viskositeetti on aika suuri, oliko se nyt 3-4 kertaa sitkaampaa kuin vesi. Vesipisarakaan tuskin valuisi alas asti ovessa, vaan vettä pitäisi olla aika paljon,ettei valuma pysähtyisi. Verta pitäisi olla vielä paljon enemmän, että joku yksittäinen isokin pisara valuisi noin.

Minusta oveen on lennähtänyt pisaroiden joukko, ja yksittäiset pisarat ovat valuneet vähän matkaa ja tuloksena yhtenäinen valumajälki. Tuo himmeämpi kohta on kyllä minustakin hiukan "hankala", mutta jos niillä kohdilla on verta ollut vähemmän ja vastaavasti vaikka sylkeä enemmän (sylkeä ainakin suuiskusta lentäisi) ja siksi ei tulisi niin punaista jälkeä? Tai voi se joku "könttikin" olla, mutta minusta tuo jälki on suuiskusta, että ei se aivoja mielestäni mitenkään voi olla. Siksi pitäisin sylkeä parempana vaihtoehtona.

Jos vielä ajatellaan, että himmeä kohta on jäljen keskellä, ja jos tuo valuma olisi tullut "kirveenterällisestä" nesteitä, niin juuri suuiskun antaneen terän keskellehän on tullut pelkkää sylkeä, koskapa ainoastaan kirveen reunat osuivat huuliin ja saavat verta ja keskikohta avonaisen suun kohdalle ja tällöin keskikohta ei voinut kastua musta kuin verensekaisesta syljestä! Oisko noin? Eikö ois, itse asiassa?=) Sitten tämä terällinen roiskahtaa eteenpäin seinälle, kun terä heilautetaan irti, ja nesteet tulevat seinälle vanaan samassa järjestyksessä kuin ne terässä olivat: veri ylös (ylähuulesta), sylki keskelle, ja veri alas /alahuulesta.

Siihen astaloonhan tarttuu kaikki nesteet, mitä "tarjolla" on...


Tää oli nyt tämmönen spontaanisti keksitty teoria, mutta melkein innostuin siitä silti, koska eikös se ole jopa ihan totta? Tämän voisi testata kuka vaan kastelemalla kirveenterän ja heilauttamalla sen valkoisen seinän edessä alhaalta ylös. Mutta eikös tämän ihan fysiikan lakien mukaan näin pitäisi mennä, että nesteiden järjestys terässä säilyy myös seinällä? Toki viskositeettien erot vaikuttavat, mutta kuitenkin.

[Ande]

Samaa mieltä. Jos näkeekin kapean suikaleen takkahuoneen lattiaa, niin sillä ei ole mitään tärkeää merkitystä tässä rikosjutussa. Joku siellä vastapuolella on vain väittänyt, että puhelimessa olijalla on esteetön näkyvyys takkahuoneen ikkunaan. Se ei pidä paikkaansa - sen näkee pohjapiirustuksesta.

Pohjapiirustuksesta sinä et näe puhelimen johtojen pituutta. Sinun väitteesi perustuu siihen ajatukseen, että puhelin olisi pultattu pöytään kiinni ja siihen puhuttaisi niin kuin Mummo Ankan puhelimeen, ihan laitteen vieressä.
Sitäkään väitettä minä en osta, että lapsiperheen AINOA puhelin olisi ollut keittiössä, vaikka äiti teki siellä töitä ja varmaan puhui jossakin myös työpuheluja. Tämä perustuu aivan omaan kokemukseen.

[Kuolemannaakka]

Samaa mieltä. Jos näkeekin kapean suikaleen takkahuoneen lattiaa, niin sillä ei ole mitään tärkeää merkitystä tässä rikosjutussa. Joku siellä vastapuolella on vain väittänyt, että puhelimessa olijalla on esteetön näkyvyys takkahuoneen ikkunaan. Se ei pidä paikkaansa - sen näkee pohjapiirustuksesta.

Pohjapiirustuksesta sinä et näe puhelimen johtojen pituutta. Sinun väitteesi perustuu siihen ajatukseen, että puhelin olisi pultattu pöytään kiinni ja siihen puhuttaisi niin kuin Mummo Ankan puhelimeen, ihan laitteen vieressä.
Sitäkään väitettä minä en osta, että lapsiperheen AINOA puhelin olisi ollut keittiössä, vaikka äiti teki siellä töitä ja varmaan puhui jossakin myös työpuheluja. Tämä perustuu aivan omaan kokemukseen.

Ainakin puhelintason päällä oli kamaa pirusti, ja tämä kama olisi tullut lattialle, jos johtoa olisi alettu venytellä tai puhelinta siirtää. Mutta ois ne nyt tietysti voinut nostaa sieltä lattialta takaisin.

En vaan oikein ymmärrä, miten Auerin puhelimen johdon pituus liittyy syyllisyyskysymykseen? Onko ihminen murhaaja, jos ei kurkottele johonkin suuntaan, minne voisi kurkotella?

[Ande]

Samaa mieltä. Jos näkeekin kapean suikaleen takkahuoneen lattiaa, niin sillä ei ole mitään tärkeää merkitystä tässä rikosjutussa. Joku siellä vastapuolella on vain väittänyt, että puhelimessa olijalla on esteetön näkyvyys takkahuoneen ikkunaan. Se ei pidä paikkaansa - sen näkee pohjapiirustuksesta.

Pohjapiirustuksesta sinä et näe puhelimen johtojen pituutta. Sinun väitteesi perustuu siihen ajatukseen, että puhelin olisi pultattu pöytään kiinni ja siihen puhuttaisi niin kuin Mummo Ankan puhelimeen, ihan laitteen vieressä.
Sitäkään väitettä minä en osta, että lapsiperheen AINOA puhelin olisi ollut keittiössä, vaikka äiti teki siellä töitä ja varmaan puhui jossakin myös työpuheluja. Tämä perustuu aivan omaan kokemukseen.

Ainakin puhelintason päällä oli kamaa pirusti, ja tämä kama olisi tullut lattialle, jos johtoa olisi alettu venytellä tai puhelinta siirtää. Mutta ois ne nyt tietysti voinut nostaa sieltä lattialta takaisin.

En vaan oikein ymmärrä, miten Auerin puhelimen johdon pituus liittyy syyllisyyskysymykseen? Onko ihminen murhaaja, jos ei kurkottele johonkin suuntaan, minne voisi kurkotella?

Ei ITSE ehkä ole murhaaja, mutta ... Mitä sinulle paljastaa se, että puhelimessaoleva ei tuntenut mitään tarvetta pitää silmällä mahdollisesti seuraavan uhrin kimpuun hyökkäävää murhaajaa? Miksi ei kurkotellut nähdäkseen " onkse siel vielä" vaan kyselee?
Minua on kaiken aikaa ihmetyttänyt Annelin mystinen varmuus siitä, huppis ei ole vaarallinen kenellekään muulle kuin Jukalle, vaikka hän oli itsekin saanut puukonpiston.

Tarkennan vielä vastausta kysymykseen "miten Auerin puhelimen johdon pituus liittyy syyllisyyskysymykseen? " Liittyy olennaisesti tähän kysymykseen: OLISIKO PUHELIMESSA OLEVA VOINUT NÄHDÄ IKKUNASTA POISTUVAN HUPPIKSEN? Jos olisi VOINUT nähdä, mutta ei nähnyt, miksi ei? Huppiksen havaitsemiseen ei olisi tarvinnut nähdä koko ikkunaa vaan osan siitä, sillä isokokoisen huppiksen olisi kyllä huomannut.

[Vespa velutina]

Tarkennan vielä vastausta kysymykseen "miten Auerin puhelimen johdon pituus liittyy syyllisyyskysymykseen? " Liittyy olennaisesti tähän kysymykseen: OLISIKO PUHELIMESSA OLEVA VOINUT NÄHDÄ IKKUNASTA POISTUVAN HUPPIKSEN? Jos olisi VOINUT nähdä, mutta ei nähnyt, miksi ei? Huppiksen havaitsemiseen ei olisi tarvinnut nähdä koko ikkunaa vaan osan siitä, sillä isokokoisen huppiksen olisi kyllä huomannut.

Ihan ensiksi täytyisi selvittää vastaus kysymykseen: OLISIKO PUHELIMESSA OLEVA VOINUT NÄHDÄ IKKUNASTA POISTUVAN HUPPIKSEN?

Sinä ilmeisesti oletat, että olisi. Oletuksesi on todennäköisesti väärä. Anneli sanoo puhelimessa häkelle, että "Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?"

Tämä antaisi olettaa, että jos hän näkisi takkahuoneen oven, hänen ei tarvitsisi mennä katsomaan. Oletusarvo on, että ihminen tuntee kotinsa sen verran hyvin, että tietää, mitä hänen on mahdollista nähdä sijainnistaan ja mitä ei.

Tästä päästäänkin asiaan, jonka viisi laudaturia kirjoittanut kauppatieteen maisteri-murhaaja olisi varmasti tehnyt. Jos Anneli itse näkee puhelimessa seistessään takkahuoneensa ikkunan, hän olisi nähnyt huppumiehen. Jos taas ei näe, hän ei sitä näkisi, vaikka olisi murhaaja ja huppumies olisi keksitty hahmo. Hän tietäisi, että poliisi testaa näkyvyyden joka tapauksessa, jolloin hänen ei kannata nähdä mitään, jos se kerran on fyysisesti mahdotonta. Muussa tapauksessa hänen tietysti olisi kannattanut karjaista puhelimeen "iik, nyt se lähtee!!! niin, että virkailijan korvat soivat.

Edelleen: puhelimen johdon pituus ei ole ratkaiseva. Sinunkin kannattaisi keskittyä teonkuvaukseen ja muihin koviin faktoihin eikä ihmetellä, miksei joku ollut huolissaan. Puukoniskun saanut shokkipotilas ei välttämättä ole ihan looginen kaikissa toimissaan.

Oletko koskaan miettinyt miten käsittämättömiä Annelin vuorosanat ovat, jos hän on keksinyt ne etukäteen ja näyttelee puhelun läpi? Kuinka moni esimerkiksi keksisi huutaa "vittikö" helkkarin kimeällä äänellä miesvainaalleen tai melkein miesvainaalleen juostessaan leikisti karkuun itse keksimäänsä mielikuvitushahmoa? Eihän se edes tarkoita mitään. Tai "nyt hiljeni" vaikkei edes hiljennyt?

[Ande]

Tarkennan vielä vastausta kysymykseen "miten Auerin puhelimen johdon pituus liittyy syyllisyyskysymykseen? " Liittyy olennaisesti tähän kysymykseen: OLISIKO PUHELIMESSA OLEVA VOINUT NÄHDÄ IKKUNASTA POISTUVAN HUPPIKSEN? Jos olisi VOINUT nähdä, mutta ei nähnyt, miksi ei? Huppiksen havaitsemiseen ei olisi tarvinnut nähdä koko ikkunaa vaan osan siitä, sillä isokokoisen huppiksen olisi kyllä huomannut.

Ihan ensiksi täytyisi selvittää vastaus kysymykseen: OLISIKO PUHELIMESSA OLEVA VOINUT NÄHDÄ IKKUNASTA POISTUVAN HUPPIKSEN?

Sinä ilmeisesti oletat, että olisi. Oletuksesi on todennäköisesti väärä. Anneli sanoo puhelimessa häkelle, että "Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?"

Tämä antaisi olettaa, että jos hän näkisi takkahuoneen oven, hänen ei tarvitsisi mennä katsomaan. Oletusarvo on, että ihminen tuntee kotinsa sen verran hyvin, että tietää, mitä hänen on mahdollista nähdä sijainnistaan ja mitä ei.

Tästä päästäänkin asiaan, jonka viisi laudaturia kirjoittanut kauppatieteen maisteri-murhaaja olisi varmasti tehnyt. Jos Anneli itse näkee puhelimessa seistessään takkahuoneensa ikkunan, hän olisi nähnyt huppumiehen. Jos taas ei näe, hän ei sitä näkisi, vaikka olisi murhaaja ja huppumies olisi keksitty hahmo. Hän tietäisi, että poliisi testaa näkyvyyden joka tapauksessa, jolloin hänen ei kannata nähdä mitään, jos se kerran on fyysisesti mahdotonta. Muussa tapauksessa hänen tietysti olisi kannattanut karjaista puhelimeen "iik, nyt se lähtee!!! niin, että virkailijan korvat soivat.

Edelleen: puhelimen johdon pituus ei ole ratkaiseva. Sinunkin kannattaisi keskittyä teonkuvaukseen ja muihin koviin faktoihin eikä ihmetellä, miksei joku ollut huolissaan. Puukoniskun saanut shokkipotilas ei välttämättä ole ihan looginen kaikissa toimissaan.
..

Miksi Anneli oli keittiössä eikä vahtinut kuin haukka takkahuoneen suuntaan, jotta huppis ei pääse enää toista kertaa yllättämään?
Toistan taas kysymyksen: mistä hänelle tuli tämä yliluonnollisen varma tieto siitä, että huppiksesta ei ole enää mitään vaaraa hänelle eikä lapsille?

Puhelimen johdon pituus on sikäli ratkaiseva, että juuri JOHDON PITUUS RATKAISI SEN, NÄKIKÖ PUHELIMESSA OLEVA TAKKAHUONEEN OVELLE VAI EI.

[Pieni liekki]

Miksi Anneli oli keittiössä eikä vahtinut kuin haukka takkahuoneen suuntaan, jotta huppis ei pääse enää toista kertaa yllättämään?

Anneli keskittyi täysillä hätäpuheluun ja siihen, että saisi hätäkeskuksen lähettämään nopeasti paikalle apua. Jos keskittyy hyvin intensiivisesti johonkin asiaan, voi olla, ettei noteeraa kaikkea ympärillään muutoin tapahtuvaa. Anneli oli lapsineen kaoottisessa, poikkeuksellisessa ja nopeasti etenevässä tilanteessa, missä tapahtui monella rintamalla samaan aikaan jotain.

Toistan taas kysymyksen: mistä hänelle tuli tämä yliluonnollisen varma tieto siitä, että huppiksesta ei ole enää mitään vaaraa hänelle eikä lapsille?

Toivottavasti et loukkaannu, kun sanon suoraan, että sinä olet omien korviesi välissä kehittänyt kuvitelman tuosta yliluonnollisen varmasta tiedosta, ettei huppiksesta olisi vaaraa. Anneli ymmärsi saamastaan puukon iskusta, että huppis oli paikalla pahat asiat mielessä. Hän myös tajusi, että huppiksen ensisijaisena kohteena oli hänen miehensä, joka oli huppiksen käsittelyssä hengenvaarassa. Anneli huomasi aika äkkiä, ettei nukkuvia lapsia saa helposti hereille ja että on turvallisempaa antaa heidän olla omassa huoneessaan. Vanhin tytär liikkui koko hätäpuhelun ajan parin metrin etäisyydellä äidistään. Olen jo tainnut useamman kerran muistuttaa, että välimatkat asunnon sisällä ovat mielettömän lyhyet.

Puhelimen johdon pituus on sikäli ratkaiseva, että juuri JOHDON PITUUS RATKAISI SEN, NÄKIKÖ PUHELIMESSA OLEVA TAKKAHUONEEN OVELLE VAI EI.

Mitä merkitystä on sillä, näkikö Anneli puhelimesta takkahuoneen ovelle vai ei? Hän on itse todennut olleensa keittiössä puhelimen vieressä sellaisessa kohtaa, josta ei näe takkahuoneen ovelle. Minä uskon hänen sanomisensa olevan totta, koska olen asian käynyt toteamassa paikan päällä ja koska sen pystyy toteamaan myös asunnon oikeassa mittakaavassa olevasta pohjapiirustuksesta. Ihmettelen, miksi poliisitutkija Tapio Santaoja on väittänyt tässä asiassa jotain muuta. Yrittääkö hän saada vanhimman tyttären näyttämään valehtelijalta, kun tämä on ainoana silminnäkijänä tehnyt havaintoja huppiksen poistumisesta?

[Ande]

Anneli keskittyi täysillä hätäpuheluun ja siihen, että saisi hätäkeskuksen lähettämään nopeasti paikalle apua. Jos keskittyy hyvin intensiivisesti johonkin asiaan, voi olla, ettei noteeraa kaikkea ympärillään muutoin tapahtuvaa. Anneli oli lapsineen kaoottisessa, poikkeuksellisessa ja nopeasti etenevässä tilanteessa, missä tapahtui monella rintamalla samaan aikaan jotain.

Toistan taas kysymyksen: mistä hänelle tuli tämä yliluonnollisen varma tieto siitä, että huppiksesta ei ole enää mitään vaaraa hänelle eikä lapsille?

Toivottavasti et loukkaannu, kun sanon suoraan, että sinä olet omien korviesi välissä kehittänyt kuvitelman tuosta yliluonnollisen varmasta tiedosta, ettei huppiksesta olisi vaaraa. Anneli ymmärsi saamastaan puukon iskusta, että huppis oli paikalla pahat asiat mielessä. Hän myös tajusi, että huppiksen ensisijaisena kohteena oli hänen miehensä, joka oli huppiksen käsittelyssä hengenvaarassa. ...

Mitä merkitystä on sillä, näkikö Anneli puhelimesta takkahuoneen ovelle vai ei? Hän on itse todennut olleensa keittiössä puhelimen vieressä sellaisessa kohtaa, josta ei näe takkahuoneen ovelle.

Millä tavalla katseen kääntäminen takkahuoneen suuntaan olisi estänyt keskittymästä puheluun? Huomaa,että Anneli oli nainen ja äiti ja aivan olosuhteitten pakosta oli joutunut keskittymään takuuvarmasti useampaan kuin yhteen asiaan kerralla.

Miksi hän ei pitänyt tarpeellisena sijoittua sellaiseen kohtaan, että olisi nähnyt paremmin takkahuoneen suuntaan, ehkä jopa sen ovenkin vaan oli keittiössä?
Huomaa, että samaan aikaan tytär oli Annelin ja huppiksen välissä, vaikka etäisyyttä ei olisi monta metriä ollutkaan.

Mistä Anneli saattoi olla niin varma siitä, että huppis ei tapa ensin Jukkaa, ja sitten silminnäkijät?

Minunkin korvieni välissä voi yhtä ja toista vikaa olla, mutta Annelin käytös oli minusta niin kummallista tuon puhelun aikana, että vikaa oli varmasti jossakin muuallakin. Sen minä kyllä ymmärrän, että oli viisaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa pitää lapset hiljaa nukkumassa ja piilossa kuin ryhtyä retuuttamaan heitä ulos pimeään.

[Xerxes]

..... .....
Millä tavalla katseen kääntäminen takkahuoneen suuntaan olisi estänyt keskittymästä puheluun? Huomaa,että Anneli oli nainen ja äiti ja aivan olosuhteitten pakosta oli joutunut keskittymään takuuvarmasti useampaan kuin yhteen asiaan kerralla.

Miksi hän ei pitänyt tarpeellisena sijoittua sellaiseen kohtaan, että olisi nähnyt paremmin takkahuoneen suuntaan, ehkä jopa sen ovenkin vaan oli keittiössä?
Huomaa, että samaan aikaan tytär oli Annelin ja huppiksen välissä, vaikka etäisyyttä ei olisi monta metriä ollutkaan.

Mistä Anneli saattoi olla niin varma siitä, että huppis ei tapa ensin Jukkaa, ja sitten silminnäkijät?

Minunkin korvieni välissä voi yhtä ja toista vikaa olla, mutta Annelin käytös oli minusta niin kummallista tuon puhelun aikana, että vikaa oli varmasti jossakin muuallakin. Sen minä kyllä ymmärrän, että oli viisaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa pitää lapset hiljaa nukkumassa ja piilossa kuin ryhtyä retuuttamaan heitä ulos pimeään.

-----------------------------------------

"Millä tavalla katseen kääntäminen takkahuoneen suuntaan olisi estänyt keskittymästä puheluun?"

Kyllä AA varmaan katselikin pääasiassa ja nimenomaan takkahuoneen suuntaan, mutta ei hän nähnyt sinne takkahuoneeseen. Jos hän olisi venyttänyt johdon äärimmilleen ja kurkottanut nähdäkseen takkahuoneeseen, niin hän olisi voinut nähdä kapean suikaleen takkahuoneen lattiaa ja oviaukon vasemman reunan. Ilman kurkottelua hän ei nähnyt takkahuoneeseen lainkaan. Nämä kaksi näkymää ovat suunnilleen saman arvoisia - ei hän kuitenkaan nähnyt sinne kamppailupaikalle, joka oli katvealueella sieltä katsoen. Katsojalle riitti yhtä hyvin, että näkee siihen olohuoneen lattialle takkahuoneen rajan vieressä, jotta havaitsee, jos huppumies on sieltä hyökkäämässä. Kurkottelusta ei siis olisi ollut merkittävää etua katselijalle.

"Miksi hän ei pitänyt tarpeellisena sijoittua sellaiseen kohtaan, että olisi nähnyt paremmin takkahuoneen suuntaan, ehkä jopa sen ovenkin vaan oli keittiössä?"

Hän varmaan piti parempana ja turvallisempana olla puhelin kädessä kaiken varalta ja se sitoi hänet sinne keittiöön. Tytär oli juuri sellaisessa paikassa (olohuoneen keskivaiheilla), josta näki kokonaan ovi-ikkunan ja hän näkikin huppumiehen poistuvan ikkunan kautta. Hän totesikin: "Joo, se lähti!." Se ei siis ollut valemuisto. Myöskään tytär ei siltä paikalta nähnyt takkahuoneen pesuhuoneen puoleista osaa, jossa kamppailu pääosin myöhemmässä vaiheessa jatkui. Se oli katveessa myös hänelle. Voidaan siis arvioida, että Anneli Auer ei nähnyt puhelimessa ollessaan takkahuoneeseen, mutta sillä hetkellä, jolloin huppumies poistui, hänet näki tytär, jonka olinpaikasta ovi-ikkuna näkyi kokonaan. Näiden kahden henkilön keskustelu viittaa juuri tällaiseen tilanteeseen.

"Mistä Anneli saattoi olla niin varma siitä, että huppis ei tapa ensin Jukkaa, ja sitten silminnäkijää?"

Ei hän täysin varma voinut ollakaan, juoksihan hän karkuun kaksi kertaa sieltä tappelupaikan läheltä, jossa huppumies oli hyökkäävinään hänen suuntaansa, kun hän meni lähempää katsomaan apua huutavaa miestään. Kyllä hän varmaan pelkäsi, mutta toisaalta olisi halunnut mennä auttamaan. Koska huppumies ei lähtenyt sen pitemmälle hänen peräänsä, saattoi hän päätellä, että huppumies halusi vain tappaa Jukka Lahden, ja halusi vain hätistää häiritsijät pois tappelupaikalta. Huppumies ei varmaan halunnut näyttäytyä myöskään tytölle, koska myös tytär oli silminnäkijä. Kyllä Anneli Auerin käytös vaikuttaa suhteellisen loogiselta. Kriisitilanteissa ihmiset käyttäytyvät oman persoonansa mukaisesti - joku juoksee vain mahdollisimman kauas pakoon. Ei myöskään tytär mennyt katselemaan tappelijoita sinne takkahuoneen rajamaille, vaan kuvasi kuulustelussa olleensa "olkkarin keskivaiheilla", saattoi olla siitä vähän etäämpänäkin takkahuoneesta. Kyllä hänkin pelkäsi, se on varmaa.