Tapahtumat takkahuoneessa hätäpuhelun aikana

[sisotalo]

Amanda siis piti puhelinta kun keskus palasi ja kysyi äitiä. Kuten PL toteaa Annelilla oli vain yksi ajatus, että apu tulisi pian. Avun antaja oli siellä puhelimessa. Kun hän sai puhelimen käteensä ei hänelä olut mitään syytä kääntyä katsomaan takkahuoneelle päin.

Sen sijaan Amandan havainnon kannalta on hyvin tärkeää, että hän saattoi puhelinta kädessä pitäen nähdä takkahuoneen rikotulle ovelle. Kun hän ryntäsi viemään luuria äidille hänen katseensa oli juuri takkahuoneen suuntaan ja hän siis näki murhaajan hyppäävän ulos. Tätä on syyttäjä sählännyt.

[Corazzon]

"kun hän ryntäsi viemään luuria äidilleen" Missäpäin se äiti olikaan, johtoa siinä sitten riitti ihan ryntäilyyn asti

[Pieni liekki]

"kun hän ryntäsi viemään luuria äidilleen" Missäpäin se äiti olikaan, johtoa siinä sitten riitti ihan ryntäilyyn asti

Ei Anneli luurin kanssa mihinkään säntäillyt. Kuten Xerxes aiemmin totesi, niin puhelin sitoi Annelin aikalailla samoille sijoilleen keittiössä. Uskoisin, että Anneli on seissyt hyvin lähellä puhelinkojetta ja mahdollisesti selkä itse laitteeseen päin. Näin hänellä olisi ollut mahdollisuus seurata katseellaan sekä keittiön että olohuoneen suuntaan. Jos huppis olisi päättänyt lähteä hiljentämään Annelia, olisi hänellä ollut kaksi mahdollista kulkureittiä, joista toinen olisi kulkenut pesuhuoneen kautta. En siis usko, että Anneli olisi seissyt yhtään ylimääräistä sekuntia selkä keittiöön tai takkahuoneeseen päin, vaan kyllä hän on yrittänyt turvata selustansa puhelimessa ollessaan.

[Human interest]

Amanda siis piti puhelinta kun keskus palasi ja kysyi äitiä. Kuten PL toteaa Annelilla oli vain yksi ajatus, että apu tulisi pian. Avun antaja oli siellä puhelimessa. Kun hän sai puhelimen käteensä ei hänellä olut mitään syytä kääntyä katsomaan takkahuoneelle päin.
.........

Näin se meni.

Anneli toimi siis noina kriittisinä minuutteina täysin vaistojensa varassa: hän ei kyennyt ajattelemaan järkevästi (kukapa olisikaan tuossa tilanteessa). Hätäpuhelutallenteesta kuulee, miten hän on lamaantunut ja shokissa. Kun puhelua kuuntelee, kuulijan on helppo kuvitella Anneli tärisemässä ja huutamassa paikallaan katsoen lasittunein silmin tyhjyyteen (edessään olevaan seinään tms.)...

Shokista huolimatta Anneli kykeni jollain tasolla ymmärtämään, että apu on linjan toisessa päässä. Minusta on käsittämätöntä, miten täällä jotkut ovat sitä mieltä, että Annelin olisi pitänyt kyetä toimimaan kylmän järkevästi ja loogisimmalla mahdollisella tavalla tuossa tilanteessa.

Tuolla vielä tuo hätäpuhelu, jos palstalla on joku uusi, joka ei ole sattunut sitä vielä kuulemaan: http://anneliauer.com/tag/kuuntele-hatapuhelu/

[Xerxes]

Minä olen muodostanut tapahtumien kulun mielessäni hätäpuhelun mukaan. Minun mielestäni huppumiehen poistuessa tytär on ollut olohuoneen keskivaiheilla, kuten on kuulustelussa kertonutkin. Siitä näkee hyvin takkahuoneen ovi-ikkunaan, mutta ei näe takkahuoneen pesuhuoneen puoleiseen päähän, yli puolet takkahuoneesta jää katveeseen. Anneli Auer on ollut keittiön puhelimessa eikä ole nähnyt olinpaikastaan takkahuoneen ovi-ikkunaan, aivan kuten on kertonutkin kirjassaan. Ei hän ole todennäköisesti venytellyt puhelimen johtoja äärimmilleen, vaan on ollut melko tavanomaisessa asennossa puhelimen ääressä. Näkyvyys takkahuoneeseen jää kuitenkin hyvin kapeaksi suikaleeksi jos venyttääkin johtoja äärimmilleen ja kurkistaa sieltä. Siitä ei ole juuri mitään hyötyä. Tytärkin näkee paikaltaan takkahuoneesta vain murto-osan, suurin osa jää katvealueelle. Mutta tytär näki huppumiehen poistumisen. En usko sitä näyttelemiseksi - se vaikuttaa ja varmaan onkin aivan aitoa. Samoin se nauhalta kuuluva tytön toteamus "Joo se lähti", kun Anneli kysyi onko se vielä siellä?. Minusta tämä kohta on hyvin selvä ja sopii äänitteeseen täydellisesti. Tyttö näki huppumiehen poistumisen - Anneli Auer ei nähnyt, mutta hän oli nähnyt huppumiehen kaksi kertaa lähietäisyydeltä aikaisemmin.

En tiedä miksi pitää vängätä, että Anneli Auerin olisi pitänyt nähdä takkahuoneen ikkunaan ja nähdä huppumiehen poistuminen. Uskotaan Annelia itseään - hän kertoo, että ei nähnyt keittiön puhelimessa ollessaan takkahuoneeseen tai takkahuoneen ikkunaan. Siltä se äänitteen mukaan juuri vaikuttaa. Kaikki täsmää! Pohjapiirros kertoo samaa.

[turumurre]

Kuolemannaakka pyysi mielipidettä:

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... si#p783608

Vasta kahteen ensimmäiseen ehdin. Jospa siis sanasen sanoisin aiheesta, ja aloittelen lämmittelyni siitä milloin huppis poistui. Naakan kokonaisesitys on niin laaja että se vasta tämän jälkeen. Ja sittenhän vielä ne pesuhuoneen oven edessä annetut iskut (näihin Naakan esityksiin en vielä kerennyt).
En muuten yhtään tiedä mitä olette asiasta täällä kirjoitelleet, eli en ole lukenut. Pahoitteluni.
Vedän tämän lähes 'kylmiltään', ehkä siinä mielessä hyväkin ettei toisten kirjoitukset vaikuta 'takaraivoon' (no, harvemmin mulla muutenkaan... )

Naakka siis esittää että huppis olisi poistunut 3:09, tälläinen ajatus taisi olla myös alkututkinnalla. Kyllähän se mahdollista on mutta onko se kuitenkaan sen varteenotettavampi vaihtoehto kuin se että isän näkemisen jälkeen näki poistumisen.
Yhtämieltä ollaan toki siinä että 2:42 -poistuminen ei sovi monestakaan syystä, siihen ei siis ole tarve palata. Samoin olin ymmärtävinäni että Naakka aikataulutti erään surmaiskun vielä 2:52 -aikaan (uhrin ääntely - surmaajan ääntely - isku), tästäkin samaa mieltä.

Kysymys kuuluu, oliko tuo viimeinen isku, ei välttämättä. Kautta hätäpuhelun ääneet hukkuvat kun puhelimessa tiivistemposesti keskustellaan. Mielestäni hyvinkin mahdollista että 3:00 paikkeilla (plus miinus jotain ) lyödään vielä isku. Ehkä hätäpuhelun tarkka seulonta antaisi tähän vastauksen.
Muistetaan myös kun Auer n 3:12 spontaanisti huudahtaa 'Nyt hiljeni', hänhän siellä kuuntelemassa oli...

Taisi olla jo reilu puoltoistavuotta sitten kun esitin vähän muunnellun teorian jossa toteutuu se mitä tyttö aina on kertonut, eli ensin oli isän näkeminen ja sitten huppiksen poistuminen.

*
Tyttö on kertonut että ulkopuolinen tuli kylppäristä päin, näin kertonut usestikin (2009).

Kun hän on nähnyt ulkopuolisen tulevan sieltä kylppäristä päin, hän ei voi olla keskellä olkkaria, vaan jossain sillä seutuvilla mistä näki isänsäkin.

Kun hän on nähnyt ulkopuolisen poistumassa ikkunasta, hänen on oltava kauempana kuin siitä mistä näki isänsä. Hän on kertonutkin olleensa "aika keskellä olkkaria".

Aikataulutetaan tämä ajatus tapahtumienkulusta:

3:12 Auer: "Nyt hiljeni". Tämä huudahdus tulee sellaisella äänenpainolla ja toteamuksella että hiljeneminen tapahtui juuri ennen. Kuuliko miehensä ääntelevän n3:00> paikkeilla, ja tämän perään oli mahdollisesti kaiken lopettava isku...
Tyttö muuten itsekin kertoo että isänsä äänteli (mumisi) "mmmmmm" juuri ennen kuin ääni loppui. Voidaan ajatella ettei hän näitä kuullut ollessaan puhelimessa kauempana ja puhumassa siellä. Kuuliko isänsä ääntelevän ja ääntelyn loppuvan tullessaan olkkariin...
3:13 Tyttö varovaisesti saapumassa katsomaan, alkaa itkemään kun näkee sekasotkun, verta ja vähän jo ehkä isästään.
3:15,5 -3:17,5 Tapahtuu pitkä,hirveä rääkäisy, surmaajankin liike pysähtyy.
3:18 - 3.21 Rääkäisyn jälkeen, keuhkot tyhjinä, tyttö jää hetkoseksi tuijottamaan kamalaa näkyä. Surmaajan sijainti ainakin osittain takan katveessa.
3:22 - 3:25 Surmaaja lähtee poistumaan, harppoo ovelle.
3:22 - 3:25 Tyttö pelästyy surmaajan tuloa "kylppäristä päin", perääntyy nopeasti keskemmäs olohuonetta.
3:26 - 3:27,5 Surmaaja 'kiipeää' ikkunan aukkoon. Vasenta jalkaa asetetaan tuolille, 3:27,8 hätäpuhelussa raahaava ääni, kuin puutarhatuoli liikahtaisi terassin pinnalla.
3:26 Tyttö käännähtää oh keskipaikkeilla ja näkee surmaajan poistumisen ikkunasta.
3:30 Surmaaja tömähtää oikealla jalalla terassille, tämä ääni kuultavissa hätäpuhelussa.
3:30> Tyttö pelästyy, peräytyy äitinsä lähelle, jatkaa itkeskelyä.
3:41 Tyttö vastaa äidillensä "Joo se lähti"

Tyttö siis saapumassa näköyhteyteen n3:13, keuhkot tyhjäksi kirkaisseena n3:18, perääntyykö välittömästi?
Ei välttämättä, koska eihän isänsä mikään alitajuntainen uhka ole, vaikka näky hirvittävä onkin.
Oliko syy pelästymiseen ja perääntymiseen se vilauksellinen hamo joka lähti tulemaan 'kylppäristä päin'.
Kääntyikö tyttö pian, muutaman sekunnin päästä, katsomaan taakseen, ja näki hahmon kiipeämässä ikkuna-aukkoon.

Muistaakseni Lux tyrmäsi esitykseni sillä perusteella ettei v 2009 kuulusteluita sovi ottaa huomioon. Tätä en kyllä allekirjoita. Toki on niin että muisti teki jo tehtäviänsä, mutta on myös niin että joissakin tilanteissa se palautuu.

Ajetellaan nyt niitä ekoja kuulusteluita jotka 12 tuntia surmasta. Tyttöhän oli tuolloin vielä kovin järkyttynyt, ei muistanut kiljahdustaankaan. Ja juuri se järkyttävä kohtaus on todennäköisesti vaikuttanut muistiin tuona hetkenä.
Seuraavissa ekoissa kuulusteluissa sitten kertasi niitä samoja mitä jo ensimmäisessä tuli sanoneeksi. Onhan kerrottu että ekat kuulustelut olivat johdatteleviakin (tosin 'hyvässä mielessä' kun taas 2009 olivat johdattelevia 'pahassa mielessä'). Jos johdatteluvuutta on, niin johdatellut asiat kertautuvat herkästi pian tapahtuvissa seuraavissa kuulusteluissa.

Saattaa olla että tämä poistuminen on v2009 palautunut osittain mieleen, eli että ulkopuolinen tuli kylppäristä päin. Vaikkei muisti sitä silloinkaan täydellisesti yksilöi, niin se kuitenkin voi olla siellä jonkinlaisena muistikuvana...
Ja esiintyyhän kylppäri jo v 2006/2007 kuulusteluiden yhteydessä.

Kuvaavaa tuolle esitykselleni on eräs poiminta tytön kuulusteluista 2009:

K: Nii i mutta vannaan siin voi ajatukset vähän karkaa ku tulee tämmönen hätätilanne. Äiti meni takasin puhelimeenjaja mihin sää sit menit senjälkeen?
A: Mä taisin men kattoo sit kai se murhaaja lähti
K: Sä uskalsit mennä sinne
A: Mää Joku pako joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit ku se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja
kattomaan ja ja äiti oli sillon puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää sit näit?
A: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viistoista
sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois
K: Näkiks sun äiti sen vai oliks se puhelimessa
A: Oli puhelimessa mun mielest kai
K: Kerro vähäsen minkälainen mieli miten hän sielt juoksi ja miten hän meni sielt ulos?
A: Silleen nopeesti ja hätäsesti siit se meni siit rikkoontunest ikkunast ulos vaik se olis voinu avata vaik ovenkin ii silti se meni siit ja sit se niinku no se oli tosi pitkä tyyppi se kai meini siit ku siin oli niinku ovi niin sit se sen ei tarttenu hypätä se vaan laitto jalan sille toisel puolel ja otti toisen jalan pois....

http://aijaa.com/QFaN3r

[Xerxes]

Jemma on tuolla toisella areenalla edelleen pienentämässä "kengän kuvia".

Siellä lattialla on kyllä joukossa pienemmän kengän kuviakin, ensiapuhenkilöiden kengistä.

Tässä tuo "jemman kardinaalimunaus".
---------------------------------------------------------------------
Tässä on alunperin Jemman laatima kengänjäljen piirros. Siinä Jemma on tehnyt oikein "kardinaalimunauksen"- aloittelijan virheen. Hän on piirtänyt noita ohuita punaisia viivoja laattavälien suuntaisesti ja niiden viivojen perusteella arvioinut kengän pohjan pituutta. Nuo Jemman piirtämät viivat menevät hyvin vinottain kengän pohjan yli - ne eivät kelpaa kengän pohjan pituuden arviointiin, koska ne menevät vinottain. Jos kenkää pyöritetään lisää vastapäivään, mittaavat nuo "Jemman viivat" vain kengän pohjan leveyden - ei suinkaan kengän pohjan pituutta. Tässä Jemma oli arvioinut kengän pohjan pituudeksi 29,5 cm. Luulenpa, että minun arvioni 31,5 cm on lähempänä totuutta tämän kengän osalta. Niitä pienempiä jälkiäkin löytyy - apuhenkilöiden kengistä.

Toinenkin melko suuri virhe tuohon Jemman piirrokseen sisältyy. Todellisesta aidon kengän pohjan kuvasta nähdään, että tuossa kengän pohjan sisällä on pienempi rengas, joka tässä kuvassa näkyy hyvin. Aidossa kengän pohjan kuvassa sisärenkaan ulkopinnalta kantapään takareunaan on aivan sama matka kuin on kengän kärkipäässä siitä sisärenkaan ulkoreunasta kengän kärkeen. Tässä tuo virhe on korjattu. Jemman tämä virhe johtunee siitä, että se kärkiosa ei aina piirry kokonaan näkyville, sillä kengän pohja on kupera ja aivan kengän kärkiosa ei aina jätä jälkeä lattiaan. Se kärjen ulottuvuus voidaan korjat tuosta sisärenkaasta, joka näkyy tässä kuvassa oikein hyvin. Ja todellisesta kengän pohjan kuvasta nähdään, että tosiaan tuo kyseinen välimatka on sama kengän kantapäässä kuin on kärjessäkin. Kyseisen kengän pohjan kuva löytyy täältä aikaisemmista postauksista. TARA on lähettänyt siitä hyvän kuvan.

[perusasiamies]

Tummennus minun:

Naakka siis esittää että huppis olisi poistunut 3:09, tälläinen ajatus taisi olla myös alkututkinnalla. Kyllähän se mahdollista on mutta onko se kuitenkaan sen varteenotettavampi vaihtoehto kuin se että isän näkemisen jälkeen näki poistumisen.
Yhtämieltä ollaan toki siinä että 2:42 -poistuminen ei sovi monestakaan syystä, siihen ei siis ole tarve palata. Samoin olin ymmärtävinäni että Naakka aikataulutti erään surmaiskun vielä 2:52 -aikaan (uhrin ääntely - surmaajan ääntely - isku), tästäkin samaa mieltä.

KRP:n äänitutkija Tuija Niemi on litteroinnissaan todennut seuraavaa

2:32 Uhrin puheääntä ei enää kuulu

Tampereen Yliopiston Hypermedialaboratorion Yliassistentti Mika Sihvonen on litteroinut seuraavaa:

- [Uhri: A-jaa!] (uhrin viimeinen selkeästi tunnistettava ääni 02.28)

Vaasan Hovin (2015) tuomiossa puolestaan todetaan seuraavaa (tummennukset minun):

154.... Näin ollen arvioitavaksi jää, onko Anneli Auer kyennyt surmaamaan Jukka Lahden hätäkeskuspuhelun aikana lyömällä tätä päähän sorkkaraudalla tai muulla astalolla tallenteen kohdassa 2:03 ja viimeistään tallenteen kohdassa 2:28, minkä jälkeen Jukka Lahden ääntelyä ei enää ole kuultavissa tallenteelta. Kello on tallenteen kohdassa 2:28 ollut 02.45.49.

269. Viimeinen selkeä Jukka Lahden ääni on kohdassa 2:28. Kohdassa 2:29 kuuluu Jukka Lahden ääntelyn jälkeen kolahdus, minkä jälkeen Jukka Lahden ääntä ei ole enää kuultavissa tallenteella. Hovioikeus toteaa, että nämä Jukka Lahden viimeiset ääntelyt ja niihin liittyvät tapahtumat ovat vaikeasti tulkittavia, koska A ("Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko") ja hätäkeskuspäivystäjä puhuvat tässä yhteydessä samanaikaisesti myös puhelimeen. Kohdissa 2:39 ja 2:41 kuuluu vielä kolahdus, jonka yhteyteen litteroinneissa on merkitty "metallinen ääni".

293. ...Lasin päällä kävelyn ääniä ei kuulu myöskään kohdan 2:23, jolloin Anneli Auer huutaa "hei lopeta", ja kohdan 2:28–2:29, jolloin Jukka Lahti todennäköisesti surmataan, välillä... Joka tapauksessa kohdan 2:03 jälkeen Jukka Lahti vielä ääntelee, kunnes hänen ääntelynsä loppuu kohdassa 2:28...

295. Anneli Auer on 1.12.2006 yöllä soittanut hätäkeskukseen kello 02.43.21 ja hätäkeskuspuhelu on kestänyt neljä minuuttia 20 sekuntia. Jukka Lahti on surmattu sorkkaraudalla päähän kohdistetulla lyönnillä todennäköisesti hätäkeskuspuhelutallenteen kohdassa 2:28–2:29. Poliisin ensipartio on ollut kohteessa paikalla kello 02.51.

322. ...Jukka Lahden viimeiset äänet kuullaan tallenteen kohdassa 2:28, johon liittyy tallenteelta kuultava kolahdus kohdassa 2:29. ...

330. Jukka Lahden tunnistettavista ja osin epäselviksi jääneistä sanoista (tallenteen kohdat 0:20-2:28) on syytä nostaa esiin seuraavat toisistaan hyvin irrallaan olevat kohdat tallenteelta: auto - hälytyys - tule Annu apuun - se jäi.

Mihin perustuu turumurren ja Kuolemannaakan väite, että uhri ääntelee vielä hetkellä 2:52?

[Kuolemannaakka]

Vastailen huomenna turren "vastineeseen"=)

Perusasiamiehelle: "lukuisat" toisistaan riippumattomat kuuntelijat ovat kuulleet Jukan valittavan vielä 2:42 maissa. Oikeuden jutut perustuvat Niemen käsityksiin asiasta, ei he ole tallennetta "kuulokkeet punaisina" kuunnelleet. Tampereen labra taas sanoo, että viimeinen selvästi tunnistettava uhrin ääni on siellä 2:28. Ja itseasiassa Niemikin käyttää ilmaisua "puheääni", mikä mielestäni ei välttämättä tarkoita valituksen loppumista.
Voi siis olla, että uhri vielä jotenkin ääntelee. Niemi tuskin kovin innokkaasti kuulee Jukan ääniä takkahuoneesta sen jälkeen kun Auer on palannut puhelimeen, koskapa varmaankin tietää millainen reikä uhrilla oli päässään.

Lisäksi on kuultu huppumiehen kirous "Saatana" jossain 2:49 aikoihin.

Kuuluu myös paljon kolinoita ja iskuääniä ja napsetta Jukan oletetun kuoleman jälkeen. Eli vaikuttaisi siltä, että Jukkaa kyllä lyödään kirveellä suuhun siinä 2:29 kohdassa, mutta että tämä vielä olisi elossa hieman myöhemmin (ja eihän ko. isku edes ole välittömästi tappava, vaikkakin tajuttomuuden aiheuttanee). Tarvitaan vielä se toinen, tappava isku, jonka ääni tuntuu kuuluvan vasta siellä 2:52 aikoihin, ikäänkuin ko. kirouksen jatkona.

Eli tulkintana: huppis löi Jukkaa suuhun, luuli tämän kenties jo kuolleen ja putsasi vähän naamaa ja kirveenterää, oli ehkä jo aikeissa lähteä, kun Jukka vielä hiukan valitti. Tästä turhautuneena sitten nuiji uhrin kuoliaaksi.

[Xerxes]

Jemman matematiikkaa:

Siinä Jemman esittämässä punapohjaisessa kuvassa on hän tosiaan piirtänyt laattojen rakojen suuntaisia "perspektiiviviivoja". Koska kuva on otettu hieman vinosti on tietysti perspektiivillä himan vaikutusta. Nämä Jemman viivat menevät huomattavan vinosti kengän pohjakuvion yli. Juuri noiden viivojen mukaan on tuossa katsottu se kengän pohjakuvion pituus ja näyttää se olevan niiden mukaan noin 29,5 cm. Se on merkitty tuossa pohjakuvion pituudeksi.

Se on tietysti virhe. Se johtuu siitä, että nuo viivat menevät huomattavan vinosti pohjakuvion yli. Se tarkoittaa sitä, että näin saadaan liian pieni lukema. Jos vinoasento on riittävän suuri, saadaan noiden Jemman perspektiiviviivojen mukaan pohjakuvion leveys eikä suinkaan pohjakuvion pituutta.

Myös tuo valmiin mallipohjan asettaminen siihen päälle on epäonnistunut, eli "susi". Kantapään osuus näkyy selvästi, mutta kengän kärkiosa näkyy huonosti, se on epäselvä. Jo pelkällä silmällä arvioitaessa voi havaita, että tämä Jemman esittämä kuva on "susi". Kantapäästä eteenpäin oleva osa on liian lyhyt ja leveä. Todellisuudessa kärki yltää pidemmälle. Välttämättä aivan kengän kärki ei ole ottanut lattiaan kiinni ja kärjestä puuttuu.

Siellä on myös YouTwo kengän pohjakuvion "referenssikuva" nähtävänä ja vertailtavissa. Vertaillaanpa näitä:

YouTwo kengän pohjan kuva: KANTAPÄÄN PITUUS = 52 mm || KOKO POHJA = 156 mm
Jemman esittämä kuva: KANTAPÄÄN PITUUS = 50 mm || KOKO POHJA = 146 mm

Tässä jälkimmäisessä pohjan pituus pitäisi olla = 150 mm, mikäli suhde olisi sama. Pohjan pitäisi olla 4 mm pitempi. Näkyyhän tuo silmälläkin. Kengän etuosa on liian lyhyt ja leveä. Erilainen kuin YouTwo kengässä.

Kuvan koko huomioiden käytännössä tuo Jemman kuvan kengän etuosa, pitäisi olla noin 8 mm pitempi kuin mitä se on Jemman esittämässä kuvassa. Kun piirtää tästä Jemman esittämästä "korjatusta" kuvasta kärjestä ja kannasta perspektiivin mukaiset viivat viivottimelle, niin siellä saadaan ehkä 5 mm lyhyempi lukema. Lähes suoraan yhdistäen se pohjakuvio on 32 cm. Perspektiivi huomioiden saadaan siis noin 31,5 cm jonka ilmoitin jo aikaisemmin. Se on ainakin lähellä totuutta. Jemman "perspektiviivoista" laskettavissa oleva pituus on vain noin 29,5 cm. Se on aivan selvästi väärä, jo noiden "vinosti kulkevien perspektiiviviivojen" vuoksi. Vino ylitys tuottaa aina virheen, liin pienen lukeman.

[Kuolemannaakka]

Kuolemannaakka pyysi mielipidettä:

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... si#p783608

Vasta kahteen ensimmäiseen ehdin. Jospa siis sanasen sanoisin aiheesta, ja aloittelen lämmittelyni siitä milloin huppis poistui. Naakan kokonaisesitys on niin laaja että se vasta tämän jälkeen. Ja sittenhän vielä ne pesuhuoneen oven edessä annetut iskut (näihin Naakan esityksiin en vielä kerennyt).
En muuten yhtään tiedä mitä olette asiasta täällä kirjoitelleet, eli en ole lukenut. Pahoitteluni.
Vedän tämän lähes 'kylmiltään', ehkä siinä mielessä hyväkin ettei toisten kirjoitukset vaikuta 'takaraivoon' (no, harvemmin mulla muutenkaan... )

Naakka siis esittää että huppis olisi poistunut 3:09, tälläinen ajatus taisi olla myös alkututkinnalla. Kyllähän se mahdollista on mutta onko se kuitenkaan sen varteenotettavampi vaihtoehto kuin se että isän näkemisen jälkeen näki poistumisen.
Yhtämieltä ollaan toki siinä että 2:42 -poistuminen ei sovi monestakaan syystä, siihen ei siis ole tarve palata. Samoin olin ymmärtävinäni että Naakka aikataulutti erään surmaiskun vielä 2:52 -aikaan (uhrin ääntely - surmaajan ääntely - isku), tästäkin samaa mieltä.

Kysymys kuuluu, oliko tuo viimeinen isku, ei välttämättä. Kautta hätäpuhelun ääneet hukkuvat kun puhelimessa tiivistemposesti keskustellaan. Mielestäni hyvinkin mahdollista että 3:00 paikkeilla (plus miinus jotain ) lyödään vielä isku. Ehkä hätäpuhelun tarkka seulonta antaisi tähän vastauksen.
Muistetaan myös kun Auer n 3:12 spontaanisti huudahtaa 'Nyt hiljeni', hänhän siellä kuuntelemassa oli...

Taisi olla jo reilu puoltoistavuotta sitten kun esitin vähän muunnellun teorian jossa toteutuu se mitä tyttö aina on kertonut, eli ensin oli isän näkeminen ja sitten huppiksen poistuminen.

*
Tyttö on kertonut että ulkopuolinen tuli kylppäristä päin, näin kertonut usestikin (2009).

Kun hän on nähnyt ulkopuolisen tulevan sieltä kylppäristä päin, hän ei voi olla keskellä olkkaria, vaan jossain sillä seutuvilla mistä näki isänsäkin.

Kun hän on nähnyt ulkopuolisen poistumassa ikkunasta, hänen on oltava kauempana kuin siitä mistä näki isänsä. Hän on kertonutkin olleensa "aika keskellä olkkaria".

Aikataulutetaan tämä ajatus tapahtumienkulusta:

3:12 Auer: "Nyt hiljeni". Tämä huudahdus tulee sellaisella äänenpainolla ja toteamuksella että hiljeneminen tapahtui juuri ennen. Kuuliko miehensä ääntelevän n3:00> paikkeilla, ja tämän perään oli mahdollisesti kaiken lopettava isku...
Tyttö muuten itsekin kertoo että isänsä äänteli (mumisi) "mmmmmm" juuri ennen kuin ääni loppui. Voidaan ajatella ettei hän näitä kuullut ollessaan puhelimessa kauempana ja puhumassa siellä. Kuuliko isänsä ääntelevän ja ääntelyn loppuvan tullessaan olkkariin...
3:13 Tyttö varovaisesti saapumassa katsomaan, alkaa itkemään kun näkee sekasotkun, verta ja vähän jo ehkä isästään.
3:15,5 -3:17,5 Tapahtuu pitkä,hirveä rääkäisy, surmaajankin liike pysähtyy.
3:18 - 3.21 Rääkäisyn jälkeen, keuhkot tyhjinä, tyttö jää hetkoseksi tuijottamaan kamalaa näkyä. Surmaajan sijainti ainakin osittain takan katveessa.
3:22 - 3:25 Surmaaja lähtee poistumaan, harppoo ovelle.
3:22 - 3:25 Tyttö pelästyy surmaajan tuloa "kylppäristä päin", perääntyy nopeasti keskemmäs olohuonetta.
3:26 - 3:27,5 Surmaaja 'kiipeää' ikkunan aukkoon. Vasenta jalkaa asetetaan tuolille, 3:27,8 hätäpuhelussa raahaava ääni, kuin puutarhatuoli liikahtaisi terassin pinnalla.
3:26 Tyttö käännähtää oh keskipaikkeilla ja näkee surmaajan poistumisen ikkunasta.
3:30 Surmaaja tömähtää oikealla jalalla terassille, tämä ääni kuultavissa hätäpuhelussa.
3:30> Tyttö pelästyy, peräytyy äitinsä lähelle, jatkaa itkeskelyä.
3:41 Tyttö vastaa äidillensä "Joo se lähti"

Tyttö siis saapumassa näköyhteyteen n3:13, keuhkot tyhjäksi kirkaisseena n3:18, perääntyykö välittömästi?
Ei välttämättä, koska eihän isänsä mikään alitajuntainen uhka ole, vaikka näky hirvittävä onkin.
Oliko syy pelästymiseen ja perääntymiseen se vilauksellinen hamo joka lähti tulemaan 'kylppäristä päin'.
Kääntyikö tyttö pian, muutaman sekunnin päästä, katsomaan taakseen, ja näki hahmon kiipeämässä ikkuna-aukkoon.

Muistaakseni Lux tyrmäsi esitykseni sillä perusteella ettei v 2009 kuulusteluita sovi ottaa huomioon. Tätä en kyllä allekirjoita. Toki on niin että muisti teki jo tehtäviänsä, mutta on myös niin että joissakin tilanteissa se palautuu.

Ajetellaan nyt niitä ekoja kuulusteluita jotka 12 tuntia surmasta. Tyttöhän oli tuolloin vielä kovin järkyttynyt, ei muistanut kiljahdustaankaan. Ja juuri se järkyttävä kohtaus on todennäköisesti vaikuttanut muistiin tuona hetkenä.
Seuraavissa ekoissa kuulusteluissa sitten kertasi niitä samoja mitä jo ensimmäisessä tuli sanoneeksi. Onhan kerrottu että ekat kuulustelut olivat johdatteleviakin (tosin 'hyvässä mielessä' kun taas 2009 olivat johdattelevia 'pahassa mielessä'). Jos johdatteluvuutta on, niin johdatellut asiat kertautuvat herkästi pian tapahtuvissa seuraavissa kuulusteluissa.

Saattaa olla että tämä poistuminen on v2009 palautunut osittain mieleen, eli että ulkopuolinen tuli kylppäristä päin. Vaikkei muisti sitä silloinkaan täydellisesti yksilöi, niin se kuitenkin voi olla siellä jonkinlaisena muistikuvana...
Ja esiintyyhän kylppäri jo v 2006/2007 kuulusteluiden yhteydessä.

Kuvaavaa tuolle esitykselleni on eräs poiminta tytön kuulusteluista 2009:

K: Nii i mutta vannaan siin voi ajatukset vähän karkaa ku tulee tämmönen hätätilanne. Äiti meni takasin puhelimeenjaja mihin sää sit menit senjälkeen?
A: Mä taisin men kattoo sit kai se murhaaja lähti
K: Sä uskalsit mennä sinne
A: Mää Joku pako joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit ku se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja
kattomaan ja ja äiti oli sillon puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää sit näit?
A: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viistoista
sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois
K: Näkiks sun äiti sen vai oliks se puhelimessa
A: Oli puhelimessa mun mielest kai
K: Kerro vähäsen minkälainen mieli miten hän sielt juoksi ja miten hän meni sielt ulos?
A: Silleen nopeesti ja hätäsesti siit se meni siit rikkoontunest ikkunast ulos vaik se olis voinu avata vaik ovenkin ii silti se meni siit ja sit se niinku no se oli tosi pitkä tyyppi se kai meini siit ku siin oli niinku ovi niin sit se sen ei tarttenu hypätä se vaan laitto jalan sille toisel puolel ja otti toisen jalan pois....

http://aijaa.com/QFaN3r

Laitan tähän aiheen käsittelyä oikeudenistuntojen mukaisesti teemoittain=)

1. Teema: Kylpyhuoneesta päin tuleminen on vain poliisien istuttama sanonta, eikä faktisesti tarkoita sitä, että tyttö näki huppiksen lähtevän ko. suunnasta. ELI: vaikka tyttö olisi olohuoneen keskellä, kun huppis ilmestyy hänen näkökenttäänsä, niin tottakai huppis silloinkin tulee "sieltä kylpyhuoneesta päin". Ei huppis voi muualta tullakaan. Hän siis ilmestyy tytön näkökenttään takkahuoneen oviaukon katveesta, eli väkisinkin pesuhuoneesta päin.

Ja miksi tätä pesuhuonetta toistellaan? Oikeudenkin mukaan kertomus kylpyhuoneessa piilottelevasta huppiksesta syntyi poliisien istuttamana. Kun tytölle esitettiin alun perin kysymys, miksei hän nähnyt huppumiestä, niin tyttö mietti, että se oli varmaan kylpyhuoneessa piilossa. Kuulustelija hyväksyy tämän, eikä oikaise tyttöä, ettei kylpyhuoneessa voinut kukaan olla, joten tästä tulee loppukertomukseen (ja varmaan tuleviin kuulusteluihinkin) tytölle fakta: huppumies oli kylpyhuoneessa. Ja kylpyhuoneesta tulee "tunnettu paikka", johon asioiden sijaintia myöhemmin kertomuksessa verrataan. Kun kerrotaan, mistä suunnasta huppumies tuli, käytetään ilmaisua "sieltä kylpyhuoneesta päin", vaikka kylpyhuoneella ei ole havainnon kanssa mitään tekemistä: huppis tuli sieltä ainoasta suunnasta mistä hän saattoi tulla. Maininta kylpyhuoneesta on päättely, ei näköhavainto ja perustuu vain siihen, että poliisi on tytön vakuuttanut, että huppis oli siellä kylpyhuoneessa/siellä päin.

Täten en usko, että tyttö on missään nimessä nähnyt huppumiehen "liikkeellelähtöä" pesuhuoneen oven läheltä. Hän ei mielestäni mitenkään ole voinut seistä sellaisessa paikassa, että olisi tämän lähdön voinut nähdä. Hän ei ole mielestäni voinut seistä esim maton kulmalla huppiksen nähdessään ja olla yhtä aikaa "keskellä olkkarii" näkemässä tämän selän. Jos tyttö seisoisi maton kulmalla, niin huppishan tulisi suoraan hänen eteensä vain parin metrin päähän!

2. Teema: Huppis ei poistunut yhtä kyytiä "vauhdikkaasti".
Verijäljet mielestäni osoittavat, että huppis sähläili poistumisen kanssa. Hän yritti poistua ensin arkun kautta (seinässä oleva hihanjälki ja pudonneissa farkuissa oleva kengänjälki) ja tämä ei onnistunut. Hän joutui vaihtamaan astalon vasempaan käteen. Arkun edessä on muutamia astalosta pudonneita pyöreitä veripisaroita. Astalon on täytynyt jonkin aikaa olla lähes pysähdyksissä, koska pyöreitä veripisaroita tulee vain kohtisuoraan pudonneesta verestä: toisin sanoen myös astalon kantaja on ollut pysähdyksissä. Lisäksi on mahdollista, että veitsenkin kanssa on tuossa vaiheessa pelattu, esimerkiksi yritetty ottaa sitä mukaan tai sitten jopa laskettu se lattialle. Sehän on siinä vasemmalla puolella maassa.
Joka tapauksessa minusta huppis ei lähtenyt "yhtä kyytiä", vaan tuhlaili muutaman sekunnin ikkunan/arkun edessä. Onko mahdollista, että huppiksen poistuminen alkoi 3:23 ja jo 3:30 hän oli pihalla?

3. Teema: poistumisesta 3:30 ei kuulu riittävästi ääniä. Tätä ennen on aika hiljaista, vaikka jälkien mukaan huppis on mm. liukastunut lasinpalaan arkun edessä, kokeillut poistumista arkulta ja sitten lattiatasosta, lyönyt voimakkaasti astalon seinälaudan kulmaan ja loikannut vähintäänkin kaksi askelta terassille (vaikka toinen jalka laskettaisiin tuolille, niin toinen tulee voimalla suoraan terassille, ja sen jälkeen on vielä hypättävä toinenkin jalka tuolilta terassille yhtä kyytiä). Mielestäni tässä vaiheessa samaan aikaan käsi heilahtaa taapäin ja iskee laudankulmaan. Näistä pitäisi väkisinkin kuulua ääni. 3:09 ainakin ZEM kuulee juurikin kolmeosaisen nopean jysähdysäänen. Tätä ennen kuuluu paljon kolinaa, mikä sopii tuohon ikkunasta änkeämiseen ja arkulla sähläilyyn (on huomattava, että huppiksen äänet kuuluvat tässä kohtaa paremmin, koska hän on avonaisen oviaukon kohdalla).

Minusta ennen 3:30 ei kuulu juuri mitään ja vähintäänkin astalon lyöminen laudan kulmaan ja terassille hyppääminen on pakko kuulua. Miten se voisi olla poistumisaika?

Voi olla mahdollista, että 2:52 jälkeen olisi vielä lyöty (kyllähän oman teoriani mukaan kaikki kolme ohimoiskua lyötiin todennäköisesti tuolloin), 3:00 jotenkuten mahdollisuuksien rajoissa, mutta poistumiselle jää jo turhan vähän aikaa. Minä kun uskon, ettei viimeisen iskun jälkeen huppis ihan kannoiltaan kääntynyt ja lähtenyt, ja myös pyöreät veripisarat aivan oven vieressä nurkassa toisella laattarivillä tason vieressä sekä lähempänä sängyntolppaa olevat vastaavat jäljet kertovat siitä, että siinä on seisty hetki paikallaan. Toki osa pisaroista on voinut pudota suuiskun jälkeen, mikäli se annettiin 2:29.

4. Teema: Auerin repliikki ei välttämättä kuvaa uhrin hiljenemistä reaaliaikaisesti. Tuota 3:12 repliikkiä edeltää Auerin kannalta monenlaista juoksua ja puhetta ja informaatiota. Hän ei ole keskittynyt huomioimaan Jukan ääntelyä ja mielestäni vasta häken kysymys Jukasta palauttaa hänen mielensä havainnoimaan tätä ja hän kesken lauseensa tajuaa, että Jukka enää ääntele. Hiljeneminen mielestäni on voinut hyvinkin tapahtua jo selvästi aikaisemmin, mutta sitä ei ole pantu merkille kaiken muun kaaoksen keskellä. Onhan Jukan ääntely jo erittäin hiljaista ollut yli puoli minuuttia, eikä Auer ole sitä todennäköisesti voinut mitenkään kuulla eestaas juostessaan. Hänelle ovat jääneet avunhuudot mieleen, ja niitä hän kertaa häkeen ja sitten huomaa, ettei Jukka enää pidäkään ääntä.

5. Teema: lapsen kertomukset ovat ristiriitaisia ja niistä löytyy perusteet monellekin poistumisajalle. Kertomuksen sijasta pitääkin perustella poistuminen verijäljillä, äänillä ja käytettävissä olevalla ajalla. Minäkin pidin tuota 3:30 kohtaa ennen poistumisaikana, koska tyttö selväsanaisesti kertoo nähneensä ensin isän, sitten huppiksen. Mutta silminnäkijöiden kertomukset ovat harvoin luotettavia, lapsen vielä vähemmän. Jos yksityiskohta ei voi olla oikein, sen varaan ei voi teoriaa ripustaa. Siksi aloin miettimään toista ratkaisua, joka ennen kaikkea täsmäisi faktoihin, eikä muistikuviin.
Eikö tyttö myös ole kertonut tulleensa huoneestaan poistumisen nähdessään? Tämähän ei sovi 3:30 kohtaan, mutta 3:09 kohtaan sopii, koska tyttö on puhelimesta voinut mennä huoneeseensa. Ja todennäköisesti onkin mennyt ihan vähäksi aikaa.

[Kuolemannaakka]

Auerhan kirjoittaa poistumisesta kirjassaan, että kirkaisun aikana kuuluva napsahdus olisi katkeavan lasin ääni huppiksen poistuessa. Näin taisi Joutsenlahti alun perin ajatella.

Mutta eihän huppis mitenkään voi kirkaisun aikana poistua: ei tyttö kirkaise huppumiestä vaan isäänsä ja yhtä aikaa hän ei voi heitä nähdä. Toisekseen mielestäni huppis ei astu ikkunan karmille, joten ainakaan siitä ei laseja katkeile.

Pitkän aikaahan oli käsityksenä, että murhaaja poistui nousemalla karmille kyykyttämään, vaikka tyttökin kertoi hänen nostaneen jalan suoraan toiselle puolelle (terassilla olevalle tuolille, josta tyttö ei tietenkään tiennyt). Tätähän Santaojakin Auerille valehteli, että hirveä rouskinta siitä kuuluu, joten kun en nauhalla kuulu, niin ei ole kukaan poistunut. Oikeudessa asiaa oli sitten oikein testattu, eikä siitä kovin kummoista ääntä kuulunut. Ja kun poistuu, kuten tyttö ehdotti, ei kuulu sitäkään vähää.

Jos kirkaisun aikana kuultava napsahdus on aito, eikä mikään häiriö, niin sen pitäisi mielestäni kuulua terassilta, jossa kyllä oli laseja huppiksen potkittavaksi.

[Xerxes]

MITÄ NÄKYI KEITTIÖN PUHELIMEN ÄÄRESTÄ JEMMAN MIELESTÄ?

Talon pohjapiirustus on paras lähtökohta tarkastella tätä asiaa.



Tässä piirroksessa on kuviteltu, että keittiön puhelimessa olija olisi kurkotellut äärimmilleen takkahuoneeseen nähdäkseen ja on nähnyt vain vasemman reunan ovi-ikkunasta. Normaalitapauksessa keittiön puhelimessa olija ei näe lainkaan takkauoneeseen, se jää kokonaan katveeseen. Anneli Auer on itse ilmoittanut, että keittiön puhelimessa ollessaan hän ei nähnyt lainkaan takkahuoneeseen. Se tuntuu realisatiselta, koska kurkottelemallakaan ei näe kuin alle neliömetrin palasen takkahuoneen lattiasta, ja nipin napin ovi-ikkunan vasemman reunan. Sellainen näkymä ei juuri auta mitään. Puhelimessa olija voi aivan hyvin seisoa suorassa ja olla kurkottelematta, koska kurkottelusta ei juuri ole apua. Se on se keittiön väliseinän kulma, joka on näköesteenä.

Tytär on kertonut olleensa olohuoneen keskellä silloin kun hän näki huppumiehen poistuvan ovi-ikkunan kautta. Tytön paikalta tosiaan näki hyvin takkahuoneen ovi-ikkunaan, mutta siitäkin paikasta suurin osa takkahuoneesta oli katvealuetta. Tosin tyttö ensimmäisellä kerralla käydessään katsomassa, on voinut käydä vaikka takkahuoneessa asti, mutta isä on käskenyt hänen mennä nukkumaan. Myös kolmannella kerralla huppumiehen jo poistuttua, on tyttö käynyt myös takkahuoneen puolella katsomassa isänsä kuntoa. On selvää, että tytär ei voinut mennä takkahuoneeseen silloin kun siellä oli aktiivinen kamppailu käynnissä, se olisi ollut liian uhkarohkeaa. Keskellä olohuonetta on ehkä lähin paikka, missä hän kävi huppumiehen ollessa takkahuoneessa ja kamppailun ollessa käynnissä.

Katso Jemman virheellinen kuva näkymästä keittiön puhelimen äärestä takkahuoneen suuntaan. Tuo on kaukana totuudesta, kun tietää mitä pohjapiirros kertoo. Jemman kuvassa on "avarat näkymät" virheellisesti.
Katso Jemman kuva, linkki:

http://i.imgur.com/Sk05gUhl.jpg

[Kuolemannaakka]

Lisäksi kyseinen pohjapiirros on väärin tehty, eli takka ja takkahuoneen oviaukko on piirretty todellista pienemmäksi. Katve on siis vielä suurempi.

Eikä koko "mitä puhelimesta olisi pystynyt näkemään"- kysymys liity syyllisyyskysymykseen mitenkään. Miksei ihmiset erota sitä, mikä on tärkeä asia, ja mikä ei?

[sisotalo]

Yhtämieltä ollaan toki siinä että 2:42 -poistuminen ei sovi monestakaan syystä, siihen ei siis ole tarve palata.

Poistuminen 0242 on koko ajan ollut keskutelun kohteena kun siinä on oikea aika sille koska viimeistään Murhaajan oli poistuttava. Se lähtee Alpolta ja moni muu kuin sisotalo on siihen päätynyt. Tietenkin se vlodaan kiistää , mutta ei sen olemassa oloa voi torjua