^^Aivovammahan Gustafssonilla varmasti oli - mutta aivoruhjeesta ei ole mitään näyttöä. Kasvovammoista ei sitä Tenovuonkaan mielestä voi päätellä. Myöskään mitkään Gustafssonille tehdyt tutkimukset ei aivoruhjetta osoita olleen.Sariola kirjoitti:Kaikki oikeudessa esiintyneet lääkäritodistajat puhuivat todennäköisyyksistä. Aivovamman kyseessä ollessa mitään täysin konkreettista on vaikea esittää. Kukaan lääkäreistä ei kiistänyt aivovamman mahdollisuutta.
Tenovuo puhuu halukkaasti aivovammasta, koska se kansan kielellä tuntuu niin kovasti vakavalta vammalta. Aivovamma on laaja-alainen käsite, joka ei kerro vammojen laadusta, Gustafssonin tapauksessa yhtään mitään.
Sinäkin Sariola, sekoittelet ja rinnasta kirjoituksissasi aivovammaa ja aivoruhjetta - ikäänkuin ne olisivat sama asia. Ehkä tietämättömyyttäsi vääristelet asioita, kioska et tunne termejä.
Sariola - toistat tuota samaa mantraa topicista toiseen. Ja käytinkin tuon edelliseen kirjoitukseesi vastaamani tekstin uudellen, koska se sopii näihin sinun saman asian hokeemiisi vastaukseksi.
Nythän olemme tulleet tietäviksi siitä, että ns. Brillen hematoma ei ole mikää ehdoton edellytys kallonpohjan murtumasta - jota Gustafssonilla ei ole varmasti todettu olleen.
Toisaalta tiedämme, että ns. Brillen hematoma sopii, oikein hyvin syntyneeksi juuri noiden vammojen seurauksena - jotka Gustafssonilla on todettu olleen.
Meillä on myös Tenovuon lausuma:
" Toisaalta kallon muiden osien murtumien olemassaolo ei välttämättä siis osoita, että on on aivokudoksen vamma. "
Eli kasvomurtumat ei ole mikään merkki aivokudoksen vammasta. Ammattilainen voisi kokemukseensa perustuen olla jopa sitä mieltä, että juuri nuo kasvovammat kertovat ja todistavat sen, että kasvoihin kohdistunut vammaenergia on ollut vähäinen.
Gustafssonin aivojen kuvauksissa nähty varjostuma vasemmalla, ei Tenovuonkaan mielestä ole mitenkään merkityksellinen. Oletan, että hänkin tietää, että se voi johtua ihan mistä tahansa - tuskin Bodomista.
Babinskien epäluotettava löydös selittyy sillä, ettei potilas ole ollut tajuton. Onhan hän saattanut olla kutinaherkkä persoona. Muutoinkin Babinski-testi ei oikein toimi tällaisissa tapauksissa.
PEG-tutkimus ei osoittanut aivovammaa ja aivoselkäydinnesteestä ei löytynyt verta. Joka viittaa siihen, että aivoruhjeen tasoista vammaa ei ole ollut.
Myöskään potilaan hoito ei mielestäni viittaa aivoruhjeen tasoiseen vammaan - siltä osin kuin hoidosta tiedetään. Normaali vuodeosasto ei ole aivoruhjepotilaan hoitopaikka.
Gustafssonin tarkkarajainen muistamattomuus on harvinainen ja vielä harvinaisempaa on kaikki muu muistamiseen liittyvä - joita täälläkin on pohdittu. Ja nekin osaltaan poissulkee aivoruhjeen tasoisen vamman.
Potilaan totaalinen muistamattomuus sekä väsymys ja uneliaisuus viittaa "aivoruhjeeseen" - ja näin aikalaislääkärit, arvatenkin valitsivat diagnoosiksi - " commotio cerebrin " sijasta " contusio cerebrin ". Kirjoituspöydällä ero on pieni, mutta oikeussalissa suuri .
Muistelen, että Gustafssonin kotiuttamisteksteissä oli maininta, että - "potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus edelleenkin totaali. " ??
Joku varmasti muistaa tarkan sanamuodon.
