Opiskelijan surma Hämeenlinnassa 1994 - tekijä surmattiin vankilassa 2001

[Doctor Lecter]

Perjantaina 28.1.1994 löydettiin asunnostaan, osoitteessa Raatihuoneenkatu 29 B, kuolleena ylivieskalainen opiskelija Nina Svartsjö, 22.

Hämeenlinnan poliisi etsintäkuulutti 6.2. turkulaisen miehen epäiltynä Svarstjön surmasta. Tutkimuksissa oli varmistunut, että epäilty mies oli liikkunut opiskelijan seurassa ja että mies on melko pian tapahtumien jälkeen lähtenyt Hämeenlinnasta.

Poliisi pidätti miehen melko nopeasti etsintäkuulutuksen jälkeen ja Hämeenlinnan käräjäoikeus julisti hänet vangituksi epäiltynä väkisinmakaamisesta. Miehen mahdollinen osuus Svartsjön surmaan oli vielä tuolloin epäselvä. Väkisinmakaaminen ts. raiskaus oli tapahtunut helmikuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä.

Myöhemmin miehen todettiin syyllistyneen Svarstjön surmaan.

Hämeenlinnan käräjäoikeudessa tuomittiin perjantaina 19.8.1994 turkulainen vuonna 1951 syntynyt Heimo Johannes Saarikko, 11 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen taposta ja väkisinmakaamisesta. Oikeus käsitteli asian suljetuin ovin.

Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi Saarikon jo maaliskuussa yli kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen kahdesta muusta väkisinmakaamisesta, vapautta loukkaavasta haureudesta ja pahoinpitelystä. Rikokset oli tehty Hämeenlinnassa, Turussa ja Riihimäellä.

Presidentti Mauno Koivisto oli armahtanut Saarikon tämän aikaisemmista rikoksista vuoden 1992 alussa.

Tuosta armahduksen järkevyydestä oli Helsingin Sanomissa pääkirjoitustoimittaja Keijo Himasen tekemä artikkeli 2.9.1994. Tässä artikkeli kokonaisuudessaan:

Armahdetusta raiskaajasta tuli tappaja

Lyhyt uutinen kertoi pari viikkoa sitten Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuominneen turkulaisen miehen taposta ja väkisinmakaamisesta lähes 12 vuodeksi vankeuteen. Hän oli tammikuussa raiskannut ja surmannut nuoren ylivieskalaisen opiskelijatytön. Sitä ennen hän oli saanut kahdeksan vuoden tuomion parin vuoden takaisista väkisinmakaamisista ja pahoinpitelyistä. Uutisen viimeinen lause oli hätkähdyttävä: presidentti oli armahtanut surmaajan vuoden 1992 alussa hänen tekemistään seksuaalirikoksista.

Uutisen lukija ei voi olla ihmettelemättä, millä perusteella presidentti on antanut armon miehelle, joka lähes heti vapautumisensa jälkeen syyllistyy törkeisiin seksuaalirikoksiin. Miten mies on onnistunut kätkemään mielensä pimeät puolet lähes kaikilta armahduspäätökseen osallistuneilta?

Miehen tausta on pahasti rikollinen. Hänet oli eristetty vuonna 1988 vaarallisena rikoksenuusijana pakkolaitokseen. Hän anoi armahdusta, jota vankilan johto puolsi. Anomus meni sen jälkeen suoraan lausunnolle korkeimpaan oikeuteen, joka äänin 3-2 kannatti armahdusta. Vakiintuneen nykykäytännön mukaisesti presidentti noudatti korkeimman oikeuden enemmistön tahtoa ja armahti miehen.

Käsittelyssä tapahtui historiallinen poikkeus. Normaalisti pakkolaitokseen eristetyn armahdusanomus menee ennen KKO:n käsittelyä oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle (vaho) lausunnolle. Tässä tapauksessa armahduspaperit jostain syystä ohittivat vahon ja vankilaoikeuden. Sellaista ei koskaan ennen ole tapahtunut.

Miehen tuomio olisi päättynyt 24.3.1993. Nyt hän vapautui tammikuussa 1992 eli vuosi ja kaksi kuukautta ennen tuomion päättymistä. Kohta vapauduttuaan hän syyllistyi raiskaukseen ja loppuvuodesta vielä toiseen. tapaukset paljastuivat vasta tänä vuonna, kun hän oli jäänyt kiinni opiskelijatyrtön raiskauksesta ja surmaamisesta Hämeenlinnassa.

Kukaan ei voi tietää, olisivatko rikokset jääneet tekemättä, jos mies olisi kärsinyt rangaistuksensa loppuun. Vankeinhoito-osasto sanoo jälkiviisaasti pitävänsä miestä niin vaarallisena, että tuskin olisi puoltanut hänen armahdustaan. Nyt hänet voidaan panna pakkolaitokseen molempien tuomioidensa perusteella. 43-vuotiasta miestä ei enää hevin päästetä vapaaksi.

Raiskaajan armahtamista voi tietysti pitää työtapaturmana - jokainen päätös ei aina voi olla viisain päätös. Silti se panee miettimään suomalaisen armahduskäytännön perusteita.

Esimerkkitapaus osoittaa, että kaksi KKO:n jäsentä ei ollut vakuuttunut armoa anoneen vangin kelpoisuudesta vapautua vankilasta ennen aikojaan. Armahduksen perusteluissa on täytynyt olla heikkouksia, jos kaksi tuomaria viidestä ei kannata armahdusta. Miksi ylipäätään maan korkein oikeusaste tekee äänestyspäätöksiä? Eikö armahduslausuntojen tulisi olla yksimielisiä?

Arnmahdusmenettelyä on viimeksi virallisesti pohdittu neljä vuotta sitten armahdustyöryhmän mietinnössä. Silloinen presidentti Koivisto oli jo aiemmin halunnut antaa päätösvallan KKO:lle. Työryhmä ei ajatusta kannattanut eikä KKO sille lämmennyt. Työryhmän mietintö jäi lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriön arkistoihin ja nykykäytäntö jatkuu.

Armahdusoikeuden pysyminen oikeuslaitoksen ulkopuolella on perusteltua. Oikeus ja arno ovat eri asioita. Armahdus antaa mahdollisuuden inhmiliisyyteen. Useimmat armahdetut eivät myöhemmin syyllisty rikoksiin. Esimerkkitapauksen vanki on onneksi harvinainen poikkeus.

Lähdeaineisto HS arkisto

No, ei tuo Saarikko nyt niin kovin harvinainen poikkeus kuitenkaan ollut. Ehkä tuolloin, mutta mitä nyt näitä sivuston juttuja on seurannut, niin melko usein puolet istunut ja ehdonalaiseen päässyt on hetikohta taas surmannut...

Jos KKO:n kolme jäsentä ja presidentti Koivisto olisivat olleet tehtäviensä tasalla, niin ehkä Nina Svartsjö vielä eläisi. Ainakin nuo kaksi raiskausta olisivat jääneet tekemättä. Toki Saarikko olisi raiskannut ajallaan vapauduttuaan jonkun muun tai muita. Kolkuttaakohan kenenkään armoa antaneen omatunto - siis, jos heillä sellainen on - koskaan...

"...vakintuneen nykykäytännön mukaisesti presidentti noudatti KKO:n enemmistön..." Mitä helvettiä! Onko presidentti jokin kumileimasin ja kaikki armonanomukset jokin fucking game, jossa "vakiintunut nykykäytäntö" sanelee kaiken ja siitä ei voi tehdä poikkeusta?

Vieläkö Saarikko istuu pytyssä vai joko on vapaana?

Otsikkoa täydennetty
-NILS-

[otus]

Mitäköhän mahtoi ajatella Mauno koivisto kun armahdus anomus tuotiin hänen käsiteltäväkseen.. "tarttis varmaan tehdä jottain"

[Tampereen Tyttö]

Kun kyseessä on vuosituomio, mitään armahduksia ei mielestäni pitäisi antaa lainkaan.

Missäs tämä henkilö on nyt?

[Kalle-Ville]

Missäs tämä henkilö on nyt?

Olen kuullut juttua, joskaan en ole varma, että hän olisi se muutamia vuosia sitten vankilassa tapettu vanki. Vankila oli muistaakseni joko Hämeenlinnan tai Kylmäkosken vankila. Asiasta on ollut juttua mm. Alibissa, jossa oletettavasti juuri tämän vangin vankiosastolla muistaakseni vankisaunan aikaan kuoliaaksi hakanneiden tuomioista kerrottiin.

[Kriminal]

Minä muistan samoin lukeneeni jostakin 90-luvun puolivälin Alibista. Selaanpa lehtipinot läpi, kun ehdin. Kannessa oli otsikko "Seksirikollinen tapettiin vankilassa", jutussa sitten käytiin läpi tapahtumia nimiä mainitsematta, mutta asiayhteyksistä oli helposti pääteltävissä, kuka uhri oli.

[Doctor Lecter]

Hämeenlinnan vankilasta löytyi perjantaina 11.5.2001 surmattuna 49-vuotias pakkolaitokseen eristetty mies. Hänet oli tuomittu henkirikoksesta ja väkisinmakaamisesta noin 15 vuoden vankeusrangaistukseen. Teon tapahtumapaikalla, avoimella osastolla ei ole pysyvää vartija. Kuolleen löysi vartija, joka oli sulkemassa osastoa.

Epäiltyjen joukko oli mittava, sillä osastolla oli tuolloin 24 vankia. Noin puolet heistä oli tuomittu törkeistä henkirikoksista. Tutkimusten edetessä kaksi miestä myönsivät osallisuutensa kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn.

1.10.2001 Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1964 syntyneen Jukka Tapani Lammin neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta. Toinen syytteessä ollut vanki tuomittiin pelkästä pahoinpitelystä 70 päiväksi vankeuteen. Päätekijänä tuomittu Lammi kävi uhrin sellissä kahdesti pahoinpitelemässä uhria saunavuoron aikana. Ensimmäisellä kerralla uhri menetti tajuntansa. Kun Lammi hetken kuluttua palasi toisen vangin kanssa, uhri olikin vironnut ja kamppailu jatkui. Uhrin kaatuessa lattialle kaksikko nosti hänet sänkyyn, josta vartija löysi uhrin myöhemmin kuolleena.

Surmatun vangin kuolema aiheutui useista pään ja kaulan alueille osuneista iskuista ja potkuista. Teon motiivi liittyi uhrin persoonaan sekä hänen tekemiin rikoksiin. Hän olisi vapautunut vuonna 2009.

Lähdeaineisto HS arkisto (13.5.2001, 15.5.2001, 2.10.2001)

Heimo Johannes Saarikko on kuollut. Kuka itkee? Käsi ylös!

[Minney Magia]

Paha sai palkkansa ja Lammi sai pienen tuomion tekoon nähden. Mun mielestä olisi voinut saada vaikka loman tuosta hyvästä.
Vaikka ei kai Lammi itsekään mikään pulmunen ole?

[Aizerbaidzan]

Tässä muutama uutispätkä Helsingin Sanomien arkistosta:

Vanki löytyi surmattuna Hämeenlinnan vankilassa

Vartija löysi miesvangin surmattuna perjantai-iltana Hämeenlinnan vankilassa. Poliisi tutkii kuolemaa henkirikoksena, jossa epäiltyinä ovat osaston vangit. Teon tapahtumapaikka on miesten avoin osasto, jossa ei ole pysyvää vartijaa. Kiertävä vartija löysi kuolleen, kun hän oli sulkemassa osastoa. Surmattu on 49-vuotias pakkolaitokseen eristetty mies, joka on tuomittu henkirikoksesta ja väkisinmakaamisesta noin 15 vuoden vankeusrangaistukseen. STT

Vankisurmasta epäiltyjä enää muutama

HÄMEENLINNA. Hämeenlinnan vankilassa viikko sitten sattuneesta surmasta epäillään nyt "muutamaa" vankia. Tarkkaa lukua poliisi ei vielä halua kertoa. Epäillyillä vangeilla on taustallaan väkivalta- ja muita rikoksia. Henkirikos sattui viime perjantai-iltana samaan aikaan, kun osastolla oli saunavuoro. Vanki surmattiin useilla iskuilla päähän omassa sellissään. Motiivista ei ole vielä varmaa tietoa. Poliisi pitää kuitenkin mahdollisena, että vanki surmattiin oman seksuaalirikostaus. . .

Kaksi vankia myönsi surman

Kaksi alle 40-vuotiasta vankia on esitutkinnassa myöntänyt osallisuutensa 49-vuotiaan vangin kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn. Henkirikos tapahtui Hämeenlinnan vankilassa viime toukokuussa. Vartija löysi iltakierroksellaan pahoinpidellyn vangin kuolleena sellistään. Uhri oli kuollut pään alueelle kohdistuneeseen väkivaltaan. Esitutkinnan mukaan tekoon ei liity suunnitelmallisuutta. Poliisin mukaan teon motiivi liittyy uhrin persoonaan sekä hänen tekemiinsä rikoksiin. . .

Kysymys kuuluu: mitä tästä tuli tuomioksi? Hesarin arkistosta en tuomiota/tuomioita löytänyt vaikka kuinka hain.

[AAA]

Tuosta puuttui se lausunto että uhri sai ennen pahoinpitelyä kattilallisen kiehuvaa vettä niskaansa.
Edit:Siis tuosta 2001 tapahtuneesta

[Cronenberg]

Muistan hyvin tämän tapauksen, siis Ninan tapon. Ystäväni oli hänen kanssaan Wetterhoffin koulussa samalla luokalla. Tapaus järkytti kovasti hänen luokkakavereitaan. Löysin tämän aiheen, kun selasin vanhoja posteja.

[Virdon]

Eli Mauno Koiviston kyseenalainen kunnia on ollut siis armahtaa ainakin kaksi rikollista jotka ovat sitten jälkeenpäin syyllistyneet henkirikoksiin. Kumpaakaan ei olisi pitänyt armahtaa silloin kuin armahdettiin, mutta niin kuitenkin tapahtui.

Eipä sillä kylläkään että Pasasen kohdalla armahduksella viimeisimpään henkirikokseensa olisi sen kummemmin mitään edesauttavankaan vaikutuksen mahdollisuutta kun pystyi olemaan tappamatta toistakymmentä vuotta, mutta siltikin.

[Näytöt]

Suomen neljästä viimeisimmästä presidentistä tuskin kukaan muu kuin Koivisto olisi Saarikkoa armahtanut. Koivisto nimenomaan oli sellainen kumileimasin joka hyväksyi armahduspaperit jos sellaista esitystä hänelle valmistelevat viranomaiset esittivät. Ahtisaaren linja oli periaatteessa tyyliltään samanlainen, mutta ankarampaa tasoa, joten hän tuskin olisi hyväksynyt armahduspäätöstä joka oli ollut hyvinkin kiistanalainen jo valmisteluvaiheessa.

Lakitieteellisesti koulutetut presidentit Kekkonen ja Halonen olisivat toimineet tilanteessa hieman yksilöllisemmillä periaatteilla, joten heidän mahdollinen päätöksensä tilanteessa olisi ollut vaikeammin ennustettavissa. Mutta todennäköisenä pidän ettei heistäkään kumpikaan olisi armahdusta hyväksynyt.

[kuutar]

En ole koskaan aikaisemmin tällaisesta tapauksesta kuullutkaan.Itseasiassa täältä luin jutusta ensimmäisen kerran.Täytyy sanoa,että on kyllä ihmeellistä touhua ex-presidentiltä aikoinaan ollut..

[Katumalta kajahtaa]

Juu olipahan Hämeenlinnassa tuolloin vipinää kun poliisi kärräsi kammarille kaikki jotka oli vähänkin ollut tekemisissä uhrin tai tekijän kanssa.
itse muistan kun kaikki puhui tapauksesta myös Katumalla.
Uhri oli ollut sattumalta väärässä paikassa väärään aikaan ja oli tavannut tekijän jossain ravintolassa mutta en muista miten tekijä lyöttäytyi tytön matkaan kun tekijä oli kuulema äärimmäisen ruma mies.

[DollariExpress]

Hämeenlinnan vankilasta löytyi perjantaina 11.5.2001 surmattuna 49-vuotias pakkolaitokseen eristetty mies. Hänet oli tuomittu henkirikoksesta ja väkisinmakaamisesta noin 15 vuoden vankeusrangaistukseen. Teon tapahtumapaikalla, avoimella osastolla ei ole pysyvää vartija. Kuolleen löysi vartija, joka oli sulkemassa osastoa.

Epäiltyjen joukko oli mittava, sillä osastolla oli tuolloin 24 vankia. Noin puolet heistä oli tuomittu törkeistä henkirikoksista. Tutkimusten edetessä kaksi miestä myönsivät osallisuutensa kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn.

1.10.2001 Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1964 syntyneen Jukka Tapani Lammin neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta. Toinen syytteessä ollut vanki tuomittiin pelkästä pahoinpitelystä 70 päiväksi vankeuteen. Päätekijänä tuomittu Lammi kävi uhrin sellissä kahdesti pahoinpitelemässä uhria saunavuoron aikana. Ensimmäisellä kerralla uhri menetti tajuntansa. Kun Lammi hetken kuluttua palasi toisen vangin kanssa, uhri olikin vironnut ja kamppailu jatkui. Uhrin kaatuessa lattialle kaksikko nosti hänet sänkyyn, josta vartija löysi uhrin myöhemmin kuolleena.

Surmatun vangin kuolema aiheutui useista pään ja kaulan alueille osuneista iskuista ja potkuista. Teon motiivi liittyi uhrin persoonaan sekä hänen tekemiin rikoksiin. Hän olisi vapautunut vuonna 2009.

Lähdeaineisto HS arkisto (13.5.2001, 15.5.2001, 2.10.2001)

Heimo Johannes Saarikko on kuollut. Kuka itkee? Käsi ylös!

tässä tuo toinen pahoinpitelijä tais olla kari bonden,metujen laulaja josta on oma ketju täällä (tappomies)