Sisäministeriön Nerg: Maahan luvatta jäävät voivat ajautua rikoksiin – ”Emme voi enää kirkkain silmin sanoa, että turvallisuustilanne pysyy samana”
Kansliapäällikkö Nergin mukaan viranomaiset varautuvat siihen, että Suomessa on tänä vuonna paljon laittomasti maassa olijoita.
- Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan monet pienet kunnat ovat tehneet hienoa työtä kotouttaessaan turvapaikanhakijoina maahan tulleita. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
- nerkki.jpg (21.31 KiB) Katsottu 3084 kertaa
TULEVAN vuoden aikana noin tuhat ihmistä kuukaudessa saa lainvoimaisen päätöksen siitä, että he eivät saa enää oleskella Suomessa.
Tuhat ihmistä joka kuukausi, yhteensä 12 000 ihmistä vuodessa. Kyse on syksyllä 2015 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista, jotka ovat valittaneet saamastaan kielteisestä oleskelulupapäätöksestä hallinto-oikeuteen.
Tänä vuonna näitä hallinto-oikeuden päätöksiä alkaa tulla tasaista tahtia. Niistä ei voi enää valittaa, vaan niiden jälkeen pitää poistua vastaanottojärjestelmän piiristä ja Suomesta.
Tämän hoitaminen hallitusti huolestuttaa sisäisestä turvallisuudesta vastaavia viranomaisia juuri nyt, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö
Päivi Nerg.
Nerg on korkein virkamies ministeriössä, joka vastaa poliisista, rajojen vartioinnista, hätäkeskuksista, pelastuslaitoksista, maahanmuuttohallinnosta ja vastaanottokeskuksista.
NERG tuli tunnetuksi syksyllä 2015, kun Suomi joutui äkisti vastaanottamaan tuhansia turvapaikanhakijoita muun muassa Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Hän esiintyi julkisuudessa korostetun selkeästi ja rauhallisesti, kun muu maa tuntui olevan tunnekuohun vallassa.
Nergin mukaan viranomaiset yrittävät ohjata kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita vapaaehtoiseen paluuseen. Jos tähän ei suostuta, Suomi siirtyy pakkopalautuksiin. Irakiin on jo marraskuusta lähtien palautettu ihmisiä vastoin heidän tahtoaan.
Sisäministeriössä ollaan eniten huolissaan sisäisen turvallisuuden kannalta ennen palauttamista katoavista ihmisistä.
Heistä osa voi jäädä Suomeen laittomasti, jolloin heillä ei ole oikeutta esimerkiksi tehdä töitä tai opiskella. Heillä on oikeus vain kiireelliseen hätäapuun, mutta hallituksen linjauksen mukaan ei perustoimeentulotukeen. Viranomaiset pelkäävät, että laiton maassa olo voi johtaa rikollisuuden ja harmaan talouden kasvuun.
”Kukaan ihminen ei ole ihmisenä laiton. En kuitenkaan haluaisi rakentaa Suomeen mallia, että laittomasti täällä olevaa kohdellaan samoin kuin laillisesti täällä olevia. Se on väärin niin täällä asuvien kuin täältä oleskeluluvan saaneiden kannalta.”
Nerg sanoo ymmärtävänsä kirkon ja monen yksittäisen suomalaisen pyrkimystä auttaa laittomasti maassa olevia.
”Ymmärrän sen, mutta samaan aikaan haluan sanoa, että älkää kannustako ihmisiä ajautumaan yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan mieluummin kertokaa mikä tilanne on ja tukekaa heitä vapaaehtoiseen paluuseen.”
SUOMI ei ole torjunut kaikkia tulijoita, vaan noin 10 000 turvapaikanhakijaa syksyltä 2015 saa Suomesta oleskeluluvan. Heidän kotoutumisensa on toinen haaste, varsinkaan kun Suomen tulokset maahanmuuttajien työllistämisessä ja kouluttamisessa eivät ole olleet kehuttavia.
Syksy 2015 opetti turvallisuusviranomaisille paljon. Nerg uskoo maahanmuuttotilanteen pysyvän rauhallisena tulevana vuonna. Nyt äkillisiin tulijapiikkeihin on varauduttu paremmin.
”Meillä on valmius viiden päivän varoitusajalla perustaa 5–6 samantapaista järjestelykeskusta kuin Torniossa oli.”
Suomalaisten epäilyksiä maahanmuuttoa kohtaan eivät hälvennä tiedot siitä, että Suomeen on tullut ihmisiä, joita epäillään sotarikoksista – tai että muslimitaustaisia suomalaisia on lähtenyt Syyriaan vierastaistelijoiksi.
Nerg on enemmän huolissaan radikalisoitumisen syystä eli suomalaisesta yhteiskunnasta syrjäytymisestä. Hänen mielestään Suomessa on liikaa nuoria, myös kantasuomalaisia, jotka on jätetty selviytymään yksin.
”Syrjäytymisen ehkäiseminenhän on ollut monen hallituksen ohjelmassa, mutta ymmärrämmekö me kunnolla vieläkään, kuinka varhaisessa vaiheessa nämä nuoret alkavat jo oireilla?”
SUOMI on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta turvallisuusympäristö on pysyvästi muuttunut. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi enää erottaa, sanotaan viime keväänä eduskunnalle annetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa.
Selonteko on ensimmäinen lajissaan. Se on sisäministeriön virkamiesten tilanneanalyysi ja arvio siitä, riittävätkö viranomaisten resurssit nykyisen turvallisuuden ylläpitämiseen.
Suomalaisia hämmentävät uudenlaiset uhat eli koko ajan Suomea lähentyvä terrorismi, kotimaiset väkivaltaiset ääriliikkeet ja vieraiden valtioiden suunnasta tuleva hybridivaikuttaminen.
”Turvallisuudentunne on tutkimusten mukaan liikahtanut hämmästyttävästi alaspäin, juuri näiden uhkien takia, jotka eivät kuitenkaan ole Suomessa isossa mittakaavassa”, Nerg sanoo.
Edellisen hallituksen budjettikehyspäätöksen mukaan poliisien ja rajavartijoiden määrää pitäisi edelleen vähentää osana valtiontalouden säästöjä. Nykyinen 7 200 poliisin määrä pitäisi painaa 6 500:aan ja rajavartijoiden määrä 2 400:sta alle kahdentuhannen.
”Tähän päälle tuli turvallisuusympäristön iso muutos. Me emme voi enää kirkkain silmin sanoa, että turvallisuustilanne pysyy samana”, Nerg sanoo.[/i]
Helsingin Sanomat
3.1. 2:00 , Päivitetty: 3.1. 6:51
3/16, Nerg:
”Suomi on siinä aivan kärjessä, että me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut ja me pystytään niin kuin rekisterin kautta näkemään sitä tilannetta, minkä tyyppisiä ihmisiä meille tulee.”
3/16 Poliisi:
”Tilanne ei ole poliisin hallinnassa, koska maahantulijoiden taustoja ei pystytä riittävästi selvittämään eikä poliisin resurssit riitä tulijoiden valvomiseen. Lisäksi joukossa on varmuudella Isis-taistelijoita, mikä tuo mukanaan aivan uudenlaisia uhkia. On kestämätön tilanne, että Suomeen otetaan vuosittain tuhansia ihmisiä, joista ei välttämättä pysty varmistamaan edes henkilöllisyyttä. Useita turvapaikkahakemuksia vastaanottaneena tiedän, että monesti kohtaaminen viranomaisen kanssa alkaa selkeillä valheilla.”
9/15 Teemu Tammikko (tuolloin Sinkkonen):
"Esimerkiksi satu Punahilkasta heijastaa hyvin tänä päivänä esiintyvää tarinaa pakolaisten joukossa Eurooppaan soluttautuvista terroristeista. "
1/17 Nerg:
”Emme voi enää kirkkain silmin sanoa, että turvallisuustilanne pysyy samana”
Silloinen (syksyn 2015 unelman aikana) sisäministeri ja hänen kansliansa päällikkö olivat kuitenkin vastuussa ns matuvyörystä, jolloin kv-sopimukset menettivät merkityksensä. Tulijoita ei rekisteröity yhtään mihinkään, mutta silti kaikkien taustat tiedettiin.
- Ehkä tässäkin uskottiin siihen poliitikkojen itsensä luomaan elämänvalheeseen Suomesta ja suomalaisista virkameläteistä jonain maailman parhaana tietäjinä ja että tänne hakeutuu vain huippuyksilöitä.
Turvallisuustilanne on siis heikentynyt. Olisiko kaikille pitänyt antaa se turvapaikka, niin yksikään ei olisi "joutunut kadotukseen". Ikään kuin hankitaan kiristämällä itselle se oleskelulupa?
Mutta mitä sisäministeriö, poliisi, rajavartiosto ja poliitikot aikovat siis tehdä, että Suomen sisäinen turvallisuustaso säilyisi edes jotenkin?
Nostetaanko päiväsakkojen määrää, pudotetaanko puuttumiskynnystä ylinopeuteen, valvotaanko pysäköintiä entistä paremmin, lisätäänkö yhdyskuntapalveluiden määrää, suitsitaanko vihapuhetta enemmän, ymmärretäänkö rikollisia enemmän, jaetaanko lisää rahaa järjestöille, lisätäänkö Viron viinojen kyttäämistä...
Vai löytyisikö jostain ihan oikeita toimenpiteitä sanahelinän ja syyttömien kurjistamisen sekä syyllistämisen sijaan?
Yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimuksen paikka jollekin ahkeralle 
