Päivän poliittista keskustelua

[Doctor Lecter]

Hakkaraisen lausuma ei ollut mikään rikos, mutta Demla ja SDP päättivät että tuomita pitää.

Toivottavasti 100 000 suomalaista julkaisevat omilla fb-sivuillaan saman/samanlaisen viestin, niin saadaan oikeuslaitosta ruuhkautettua.

Hakkaraisen saaman tuomion on meedia nostanut etusivuilleen - tärkeysjärjestyksessä tulee kaukana perästä 10-vuotiaan raiskaus Pirkanmaalla ja kahden alaikäisen "luvattomat suhteet" musulmaaneihin Oulussa. Että kyllä rehellinen valtameedia tietää mikä on oikeasti väärin ja mikä ei.

Kuten olen jo aiemmin todennut; vihateoille löytyy aina ymmärtäjiä oikein ajattelevien piireistä. Vihapuheen pitäjälle ei sen sellaista heidän paristaan löydy.

[Lassie]

Ajatuksia herättävä "out of the box" -teksti rohkealta toimittajalta, joka erinomaisella analyysillään ui valtaapitävien klikkikuntia kyseenalaistamaan ja samalla avaa/osoittaa, miten eliitti määrittää käydyn yhteiskunnallisen keskustelun puitteet ja määreet.

Millaista on se vihapuhe, jota ei huomata?

Jos solvaaminen ja pilkkaaminen tehdään riittävän taitavasti, sitä ei osata pitää vihapuheena, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Vuonna 2016 Suomessa on keskusteltu poikkeuksellisen paljon vihapuheesta. Vastenmielistä törkyä liikkuu sosiaalisessa mediassa ja netissä niin paljon, että poliisissakin on pohdittu, miten siihen voisi paremmin puuttua. Yhteiskunta on pyrkinyt asettamaan oikeudessa asti rajoja vihapuheelle, kuten esimerkiksi sakkotuomion asiattomasta kirjoittelustaan saaneen poliitikko Terhi Kiemungin (ps) tapauksessa on tehty.

Mutta pitkin vuotta meillä on näkynyt myös toisenlaista vihapuhetta. Siinä ei huoritella, uhkailla eikä heitellä rasistisia kommentteja. Siksi siihen harvoin kiinnitetään edes huomiota. Mitä se sitten oikein on? Selittämistä auttaa Suomen historia.

Itsenäisessä Suomessa on vaikuttanut melkein joka aikakaudella ns. oikeaoppisen älymystön joukko, joka on halunnut määritellä, miten asioista tulee ajatella. Aatteet ovat sitten vaihdelleet ajan hengen mukaisesti. Esimerkiksi 1920- ja 1930-luvulla osa älymystöä huumaantui Mussolinin fasisteista, Hitleriäkin sympatiseerattiin ja Lapuan liikkeellä oli omat vahvat tukijansa yhteiskunnallisten vaikuttajien joukossa muilutuksista huolimatta.

Medialla oli iso rooli. Eritoten Uusi Suomi kannatti Lapuan liikettä ja Hufvudstadsbladet taas kampanjoi oikeusvaltiota puolustanutta, mutta punikkiministeriksi leimattua Heikki Ritavuorta vastaan niin kiiluvasilmäisesti, että kirjoittelun katsotaan osittain vaikuttaneen jopa Suomen itsenäisen historian ainoaan valtiolliseen murhaan. Oikeistoaktivisti Knut Ernst Tandefelt ampui kotiinsa matkalla olleen Ritavuoren vuonna 1922 ja selitti poliisille motiiviksi Ritavuoren toimet, joista oli kirjoitettu jatkuvasti Hufvudstadsbladetissa.

Käännös itään

Sotien jälkeen tuli täyskäännös. Osa älymystöstä alkoi kumartaa itään päin, samalla fanaattisuudella kuin ennen sotia intoiltiin fasismista. 60- ja 70-luvulla mielipideilmapiiriä hallitsivat taistolaiset. Määrällisesti heitä ei ollut paljon, mutta näkyvä asema taiteen, tieteen, politiikan ja toimittajien piirissä kantoi äänen todellista kannatusta kauemmaksi. Eritoten Yleisradiossa taistolaisten merkitys oli suuri. Vähitellen taistolaisten viestiä alkoivat huomaamattaan toistaa nekin, jotka eivät taistolaisia edes olleet.

Ajan henkeen kuuluivat muun muassa sotaveteraanien pilkka ja oikeaoppisuuden vainoharhainen vahtiminen. Neuvostoliitosta sai kirjoittaa vain sillä Yhdellä Ainoalla Oikealla Tavalla. Koulujen historiakartastoja laatinut filosofian tohtori muisteli taannoin, miten mahdotonta työ opetusvirastossa noina vuosina oli. Jos Neuvostoliiton hyökkäystä kuvaavat nuolet koulukartastossa olivat ”liian” paksuja, tuli syytös siitä, että Neuvostoliitto kuvattiin vihamielisenä sotatoimijana. Jos taas nuolet olivat ”liian” ohuita, syytettiin Neuvostoliiton sotavoimien tahallisesta aliarvioinnista.

Monella tuon ajan poliitikolla, taiteilijalla tai toimittajalla on kipeitä muistoja siitä, miten rajua oli kohtelu, jos rohkeni olla eri mieltä. Fyysisten muilutusten aika oli toki ohi: ketään ei enää tungettu autoon ja viety rajalle. Sen sijaan henkinen väkivalta kukoisti: toisinajattelijoiden pilkka, syrjintä ja naurunalaiseksi tekeminen oli yleistä.

Niille, joilla oli ymmärtämystä historiasta, tuon ajan fanaattiset äänenpainot olivat tuttuja. ”Minun ei tarvitse kuin vilkaista nykyistä suomalaista teiniliittoa, kun jo pystyn johtajista tunnistamaan nuornatsien henkiset kaksoisveljet. Jopa nuottikin on täsmälleen sama”, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija Wolf Halsti totesi 70-luvulla.

Halsti saattaisi tunnistaa nuotin jälleen. Suomessa on jälleen omanlaisiaan ns. oikeaoppisia, jotka haluaisivat määrittää, mitä Suomessa saa sanoa ja ajatella. Kuten aiemminkin historiassa, tämä joukko on taitava hallitsemaan yhteiskunnallista keskustelua sekä perinteisen mutta nykyisin myös sosiaalisen median kautta. Keinotkin ovat osin samoja: jos ei jaa tämän älymystön näkemyksiä, on vaarassa joutua vähättelyn ja pilkan kohteeksi.

Mutta miten tämä joukko sitten käytännössä toimii? Se ei ole mikään yhtenäinen ryhmä, siksi sen toimintatapaa ei ole helppo määritellä. 70-luvullakin oli vaikea osoittaa, mistä lähteestä veteraanien arvostelu lopulta oikein kumpusi. Tuomitseminen vain leijui ilmassa niin vahvasti, että esimerkiksi taiteilijoiden suosimassa Helsingin Kalliossa asunut Marskin ritari peitti ritaritapaamisiin mennessään varmuuden vuoksi mitalinsa päällystakilla, jotta välttyi pilkkahuudoilta.

Mustavalkoisuutta

Otetaan helppo esimerkkiaihe: maahanmuutto. Oikeaoppisen älymystön klikki sallisi siitä vain yhdenlaisen keskustelun eli sen, jossa Suomeen tuleviin turvapaikanhakijoihin ei liity mitään ongelmia. Päinvastoin: ongelmat liittyvät pelkästään turvapaikanhakijoiden karkotuksiin Suomesta pois. Jos tältä klikiltä kysyy, suomalaiset ovat suurelta osin rasisteja.

Tähän ryhmään itsensä identifioivat ihmiset hahmottavat maailman mustavalkoisesti: on vain me ja ne. On rasistit ja on oikeaoppisten kaltaiset hyvät ihmiset. Käsitystä enemmistöstä kahden ääripään välissä ei hyväksytä. Joko olet ehdoitta tämän älymystöryhmän puolella tai sitten olet heitä vastaan.

Tämän sai tuta esimerkiksi iisalmelainen kirjailija Jyri Paretskoi, joka kirjoitti tänä vuonna erittäin luetun kolumnin tolkun ihmisistä. Paretskoi muistutti, että maahanmuuttokysymyksissä ääripäiden välissä on valtava suomalaisten enemmistö, tolkun ihmiset. Paretskoin mukaan ”tolkun ihminen ei hekumoi ajatuksella, että kansanedustaja tai hänen lapsensa raiskattaisiin. Tolkun ihminen on valmis auttamaan apua tarvitsevia, mutta ymmärtää, että rajalliset resurssit on suunnattava kaikista hädänalaisimmille”.

Eikö tämä ole aika tasapainoista puhetta? Vaan ei. Tämä oli joillekin liikaa. Paretskoi joutui käsittämättömän hyökkäyksen kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Pahimmillaan Paretskoista leivottiin natsia ja julistettiin, että ”tolkun ihmiset” olivat niitä saksalaisia, jotka hyväksyivät keskitysleirit. Somessa kierrätettiin ilkeämielistä ”Tolkun ihmiset” -pilapiirrosta, jossa yksinäinen kukkahattutädiksi piirretty naisparka yrittää ringin keskellä puolustaa hakkaavalta hirviöltä pientä ihmistä, kun tolkun ihmiset vain viheltelevät ilmaan ja näppäilevät hymyillen kännykkää.


On kovin helppoa olla samaa mieltä. Haaste on osata olla eri mieltä – asiallisesti.
Oikeaoppiseen älymystöön itsensä laskevat julistavat usein olevansa rasistien vihollisia. Rasismin tuomitseminen on tietenkin aivan oikein, mutta tämä klikki toimii itse asiassa hämmentävän usein samoin kuin rasistit: pelottelee ja suurentelee jonkun ihmisryhmän uhkaa. Alkuvuodesta näkyi esimerkiksi tuhoa maalailevia puheenvuoroja, joiden mukaan Suomessa on alkanut valtava vihatekojen joukkoilmiö, joka vain kasvaa.

Todellisuudessa vuonna 2016 kävi päinvastoin. Uusia polttopulloiskujen yrityksiä turvapaikkakeskuksiin ei ole näkynyt aikoihin ja kohuttu katupartiotoimintakin lässähti: poliisin mukaan se on lähes kokonaan lakannut. Hyviä uutisia, eikö totta? Mutta miten ovat reagoineet asialla aiemmin pelotelleet? Olleet hiljaa. He eivät riemuitse katupartioiden katoamisesta, koska he tarvitsisivat katupartioita oman asemansa pönkittämiseen.

Tyypillistä tämän joukon edustajille on, että he eivät halua kuunnella kuin toisiaan. Hyvä esimerkki tästä nähtiin viime vuonna silloin, kun YLE järjesti A2-illan turvattomuudesta. Paikalle oli kutsuttu hyvin erilaisia ihmisiä, jotta saataisiin nämä keskustelemaan keskenään, mikä oli Yleisradiolta ihan järkevä ajatus. Kansanedustajat Nasima Razmyar (sd) ja Jani Toivola (vihr), vanavedessään myös kansanedustajat Ozan Yanar (vihr), Olli-Poika Parviainen (vihr) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) kuitenkin kieltäytyivät jyrkästi tulemasta edes paikalle. Perusteluina käytettiin mm. sitä, että isoon tapahtumaan oli yhtenä osallistujana kutsuttu myös äärioikeistolaisuudesta syytetyn Finnish Defence Leaguen edustaja.

Yle kuitenkin korosti, että ohjelma pyrkii rakentavaan keskusteluun ja jos joku herjaa kansanryhmiä, herjaajat poistetaan studiosta. Törkeyksiä ei keskustelussa nähtykään, vaan se sujui rauhallisesti. Kansanedustajat eivät voittaneet poisjäännillä mitään, mutta kylläkin hävisivät: nyt heidän ääntään ei kuulunut lainkaan – eivätkä he kuulleet muita.

Kuvittelisi, että juuri kansanedustajien – jos keiden – pitäisi kuunnella kansaa. Myös siinä tilanteessa, jossa kansalaisella on kenties vääriä käsityksiä. Voisiko ajatella, että kansanedustajalla olisi suorastaan velvollisuus pyrkiä aidosti kohtaamaan ihminen, rakentaa siltoja ja oikoa mahdollisesti virheellisiä näkemyksiä? Mutta tämä ajattelumalli ei tälle ryhmälle käy.

Ehdottomuutta

Tässä joukossa viihtyville älymystön edustajille tyypillistä onkin kaikenlainen ehdottomuus. Se koskee lähes kaikkea, yhteiskunnasta jopa ruokaan. He tietävät, mitä saa syödä ja miten pitää ajatella ja korostavat mielellään, miten moni asia Suomessa on huonosti naisten asemaa myöten.

Joillekin tämän ryhmän jäsenille ei riitä, että he itse elävät tietyllä tavalla. Muidenkin pitäisi tehdä samat valinnat ja jos eivät tee, heitä vastaan saa hyökätä. Tämän sai tuta esimerkiksi kokki Henri Alén, joka erehtyi tänä syksynä twiittaamaan: ”Ehdotan lihattoman lokakuun tilalle sellaista nykyään erikoista kuukautta, että jokainen saa syödä ihan mitä huvittaa.” Tämä kevyeksi heitoksi tarkoitettu twiitti synnytti Twitterissä myrskyn ja aiheutti raivoisia purkauksia Alénia kohtaan. Lopulta Alén joutui selittelemään ravintolansa ruokalistaakin.

Tämän joukon edustajat levittävät myös ilmipiiriä, jossa ketä tahansa eri lailla ajattelevaa ihmistä on sallittua ivata. Otetaan esimerkki. Teemu Selänne kertoi Apu-lehdessä olevansa tyytyväinen, että Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit. Tämän jälkeen kokoomusvaikuttaja Juho Romakkaniemi twiittasi Apu-lehden kansikuvan Selänteestä ja kommentoi asiaa näin: ”Ikävintä jääkiekossa ovat ne toistuvat iskut päähän.”

Tämä esimerkki kuvaa hyvin sitä keskustelutyyliä, joka on tämän vuoden aikana levinnyt. Tietyt mielipiteet ja sitä kautta sitten henkilöt näyttävät olevan vapaata riistaa. Tämä ajatusmaailma ei ole sidottu mihinkään puolueeseen – eikä ollut muuten taistolaisaikoinakaan. Vaikka taistolaisten pesä oli kommunisteissa, lopulta lähes joka puolueesta löytyi ihmisiä, jotka toistelivat samaa liturgiaa ja kävivät toisin ajattelevien kimppuun. Joskus nämä taistolaisten liehittelijät olivat kovempia syyttelijöitä kuin taistolaiset itse.

Tämä esimerkki konkretisoi senkin, millaista se näkymätön vihapuhe on. Ei Romakkaniemi sano suoraan, että Selänteellä olisi päässä vikaa. Hän vain vahvasti vihjaa niin, mikä on tietenkin täysin asiatonta. Mutta kun solvaaminen tehdään riittävän taitavasti, sitä ei enää pidetäkään vihapuheena.

Mitä merkitystä tällä kaikella sitten on? Sitä, että monen ihmisen voi nyky-Suomessa olla vaikeaa olla julkisesti eri mieltä, jos sosiaalisessa mediassa on vastassa verbaalisesti lahjakas ja keskusteluilmapiiriä hallitsemaan pyrkivä oikeamielisten armeija. Armeija, jolla on halu murskata jokainen paretskoi, joka katsoo asioita rauhallisen enemmistön näkökulmasta.

Tällä on merkitystä myös siinä, miten vihapuhe yhteiskunnassamme määritellään. On helppo taluttaa poliisin puheille kansalainen, joka lähettää raiskausuhkauksen vaikkapa kansanedustajalle. Aivan kuten koulussakin: on helppoa huomata se välitunnilla nyrkkiä puiva ja tunnilla nurkasta huoraa huutava kaveri ja vaatia sitä kuriin. Mutta mikä vaikuttaa koululuokan ilmapiiriin lopulta eniten? Se yksittäinen (kenties omien ongelmiensa kanssa kipuileva) häirikkö – vai se klikki, joka pyrkii näkymättömästi pitämään lankoja käsissään? Se joukko, joka katsoo, että sillä on valta päättää, mitä saa sanoa ja mitä saa tehdä – ja jonka oma käsitys asioista on erittäin usein negatiivinen?

Kun me puhumme vihapuheesta, mistä me lopulta puhumme? Keitä me syytämme – ja keiden toimintaa emme koskaan edes huomaa?

Suomi täyttää pian 100 vuotta. Se on komea luku. Sitä voisi juhlia myös siten, että jättäisimme vuoden 2016 toimintatavat taaksemme. Jos me haluamme päästä vihapuheesta eroon, silloin siihen pitäisi kaikkien pyrkiä.

On kovin helppoa olla jonkun kanssa samaa mieltä. Haaste on osata olla eri mieltä – asiallisesti. Asiallinen keskustelu kuitenkin osoittaisi, että 100 vuotta täyttävä Suomi on kasvanut aikuiseksi. Myös mieleltään.

Ulla Appelsin

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 28792.html

[Doctor Lecter]

Nimimerkki Lassien postaama ylläoleva kirjoitus kannattaa lukea! Kertomus siitä, mitä mieltä Suomessa saa olla. Sitä samaa olen tolkuttanut jo 1970-luvulta lähtien; kun oli eri mieltä, uhmasi virallista totuutta, taistolaiset vittuilivat, ay-osaston punaniskat ärjyivät.

Sitten alkoi tämä ulina rasismista ja ihmisoikeuksista. Etelä-Afrikka edusti pahuutta (vaikka oli Afrikan ainoa demokraattinen valtio). Alkoi puhe sorretuista neekereistä ja kuinka heitä pitäisi auttaa lisääntymään, vaikka ei ollut edes elämisen edellytyksiä.
- Nyt sitä satoa niitetään; loputtomat pakolaisvirrat.

Kommunismin kaatuessa nämä samat sokeat putkiaivot alkoivat "vähemmistöjen" äänitorveksi. Heille on vain yksi ja ainoa totuus. Muut ovat väärässä ja nämä väärässä olevat pitää tuomita, heitä pitää ilkkua, arvostella ja heidät pitää sulkea ulkopuolelle.
- Nämä YLE:n turvallisuusiltaan osallistumattomat kansanedustajat ovat sitä pahinta yksisilmäistä kaartia. Aiheetta ylistetty Nazima Razmyar (sd) haluaisi täyttää koko Suomen afgaaneilla ja puhuu hallitsettoman maahanmuuton puolesta. Hänet on valittu edustamaan Suomen kansaa - kansanedustajaksi - ei ajamaan Suomea kaaokseen.
- Razmyarin ja näiden muiden osallistumattomien asenteessa on pahasti vikaa - juuri sitä, että he eivät suvaitse eri mieltä olevia. He eivät edes halua kuulla muita mielipiteitä kuin omaan ajatusmaailmaansa sopivia.
- Tälläiset ihmiset tulis erottaa eduskunnasta.

Afgaaneja ja musulmaaneja edustamaan valittu ämmä.

afgaanidemari.jpg (7.02 KiB) Katsottu 4452 kertaa

-------------------------------------------

Voiko tuomittu Hakkarainen saada potkut eduskunnasta?

Näin sanoo perustuslaki
Perustuslain mukaan kynnys kansanedustajan erottamiseen on korkea.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona viitasaarelaisen kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 20 päiväsakon rangaistukseen, mikä tarkoittaa hänen tuloillaan 1 160 euroa. Voiko eduskunta erottaa tuomitun Hakkaraisen?

Suomen perustuslain mukaan kynnys kansanedustajan erottamiseen on korkea. Perustuslain mukaan jos kansanedustaja on tuomittu täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tahallisesta rikoksesta vankeuteen tai vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen jatkaa tehtävässään. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi erottaa kansanedustajan määräenemmistöpäätöksellä (vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä). Ennen päätöstään eduskunnan pitää hankkia perustuslakivaliokunnalta kannanotto asiaan.

Erottaminen vaatisi siis muun muassa vankeustuomion. Hakkarainen sai vain päiväsakkoja.

Perustuslaki tuntee lisäksi toisen erottamistyypin. Kansanedustaja voidaan erottaa eduskunnasta myös, jos hän olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen.

Kansanedustajan erottaminen on Suomessa harvinaista. Moni muistaa kuitenkin Kauko Juhantalon (kesk.) tapauksen. Juhantalo tuomittiin vuonna 1993 valtakunnanoikeudessa vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta ministerinä ollessaan, ja sen jälkeen hänet erotettiin eduskunnasta. Juhantalo palasi Arkadianmäelle kahdeksan vuoden tauon jälkeen viime eduskuntavaaleissa keväällä 2015.

Mitä tekee eduskuntaryhmä?

Eri asia on, miten perussuomalaisten eduskuntaryhmä suhtautuu Hakkaraisen tuomioon. Eduskuntaryhmä käsittelee tapauksen helmikuun alussa, kun eduskunta palaa istuntotauoltaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan ryhmän jäsenen oikeustuomio on "totta kai vakava asia". Järeimmillään eduskuntaryhmä voi erottaa Hakkaraisen ryhmästään.

Hakkarainen kirjoitti Nizzan terrori-iskun jälkeen 15. heinäkuuta viime vuonna julkisella Facebook-sivullaan muun muassa seuraavasti: ”Hyssyttelyn on loputtava. Muslimit pois tästä maasta! Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja. Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia muslimeja ei pidä ottaa maahan.” Käräjäoikeuden mukaan viestin vaatimukset muslimien maasta poistamisesta merkitsivät uhkausta islaminuskoisia kohtaan. Oikeus myös määräsi kyseisen Facebook-viestin hävitettäväksi.

Savon Sanomat
05.01.2017 19:08

Saas nähdä koska alkaa näiden hyvien ihmisten, näiden oikein ajattelevien, vaatimukset irtisanoutumisista; "Perussuomalaisten pitää irtisanoutua Hakkaraisen kirjoituksista", "Käsittämätöntä että hallituspuolueen edustajissa on rasisteja".
Vuosina 1979 - 2015 hallituksessa oli muuan RKP. Siellähän ei rasisteja ole... Vain sorretun vähemmistön edustajia.

Rasismista - tai sellaiseksi luullusta ja oletetusta - sekä kiihottamisena kansanryhmää vastaan sakot saaneita vainotaan. Oikeusistuimen antama tuomio ei riitä; erottaminen saisi nämä suvaitsevaiset saamaan orgasmeja ja julistamaan Suomen olevan oikeusvaltio.

Se, että ajaa entinen liikenneministeri, kansanedustaja, ajaa känniin verrattavissa olevassa tilassa ihmisen kuoliaaksi ei kirvoita eronpyyntöjä eduskunnasta. Ei. Hän sai vain myötätuntoa osakseen. Ei vaikka saisi millaiset ylinopeussakot tahansa, ei vaikka salakuljettaisi ihmisiä elämään yhteiskunnan varoilla. Nekään eivät saisi suvaitsevaisia vaatimaan erottamista.
- Mutta yksi virallista totuutta vastaan oleva kirjoitus saa nämä oikeamieliset pillastumaan. Mitä se kertoo heistä?

Syyllinen oli tiedossa. Rikoskin löytyi.

[maija turjukka]

Enpä usko, että eduskuntaryhmä rankaisee Hakkaraista mitenkään, ovat vain tyytyväisiä, jos puolue pysyy otsikoissa Hakkaraisen ansiosta, kun puolueen kannatusluvut ovat ennätysalhaalla juuri ennen kuntavaaleja. Ns. huonokin julkisuus kun on parempi kuin ei julkisuutta lainkaan...

Vaan mitäpä mieltä minfossa ollaan Paavo Väyrysestä? Kaleva uutisoi eilen Keminmaan keskustaväen ongelmasta, heidän kun pitäisi peräti erottaa Väyrysen aikanaan perustama paikallisyhdistys puolueesta päästäkseen eroon kahden puolueen Paavosta

Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestö valmistautuu parhaillaan päättämään varsin poikkeuksellisesta asiasta: puolueen elävän legendan Paavo Väyrysen erottamisesta. Keskustan kunniapuheenjohtaja ja pitkäaikainen kansansuosikki on asettanut kotikuntansa keskustaväen hankalaan välikäteen.

– On tosi ikävä tilanne, myöntää kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuula Eilittä.

Väyrynen vei joulukuussa puoluerekisteriin perustamansa kansalaispuolueen. Keskustan säännöt ovat tältä osin selvät: ne kieltävät jäseniä kuulumasta kahteen puolueeseen.

Väyrynen ei aio erota keskustasta, joten hänet pitäisi erottaa siitä paikallisyhdistyksestä, johon hän kuuluu. Väyrynen on kuitenkin perustanut itse pikkuruisen paikallisyhdistyksensä ja toimii sen puheenjohtajana, joten yhdistys tuskin erottaa häntä.

Keminmaan kunnallisjärjestö joutuukin nyt pohtimaan Keminmaan keskustaseura -nimisen paikallisyhdistyksen erottamista puolueesta.

– Asia on mietinnässä, minkäänlaista päätöstä ei ole vielä tehty. Tämä on ennakkotapaus, jollaisia ei ole aikaisemmin tehty keskustassa. Täytyy tarkoin harkita ja miettiä, että tehdään oikein. Tämä on kuitenkin aikamoinen päätös, Eilittä pohtii.

Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestö kokoontuu ensi viikolla ja asia nousee siellä väistämättä keskusteltavaksi. Tekeepä kunnallisjärjestö mitä tahansa, päätöstä tullaan taatusti arvostelemaan.

– Olemme palaveeranneet kunnallisjärjestön johtokunnan kanssa sen verran, että olemme sopineet, ettei kenestäkään ihmisestä tehdä syntipukkia, vaan asiasta tehdään johtokunnan yhteinen päätös, Eilittä kertoo.



Päätös Väyrysen paikallisyhdistyksen kohtalosta tulee Eilitän mukaan alistaa kunnallisjärjestön yleiselle kokoukselle. Se järjestetään yleensä pari kertaa vuodessa ja keskustan käytäntö on, että se hyväksyy kuntavaalien ehdokkaat.

Väyrynen istuu Keminmaan kunnanvaltuustossa ja hän on ilmoittanut jatkavansa paikallispolitiikassa ”keskustan puitteissa”. Puolueiden on jätettävä kuntavaalien ehdokaslistansa helmikuun lopussa, joten ainakin Väyrysen mahdolliseen kuntavaaliehdokkuuteen liittyvä asia on ratkaistava aivan lähiviikkoina.

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska muistutti joulukuussa, että keskustan riveissä toimii myös sitoutumattomia henkilöitä. Väyrystä sitoutumaton status ei kiinnosta.

– Minua on pyydetty keskustan ehdokkaaksi ja harkitsen asiaa. Minähän olen keskustan paikallisyhdistyksen jäsen ja jos olen ehdokkaana, niin olen siinä ominaisuudessa, keskustan ehdokkaana, Väyrynen itse määrittelee Lännen Medialle.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/va ... os/748085/

Kalevan uutisen loppuosa herättää kyllä ainakin minussa ajatuksen, että Väyrynen on suuruudenhulluudessaan tullut lopullisesti poliittisen uransa päähän:

Samaan aikaan, kun Väyrynen pohtii jatkoa keskustalaisena paikallispoliitikkona, hän yrittää kasvattaa kansalaispuolueensa eduskuntapuolueeksi asti – ja jopa suurten puolueiden joukkoon ja hallituspuolueeksi asti.

Näin hurjiin suunnitelmiin Väyrysen on siivittänyt kansalaispuolueen Taloustutkimuksella tekemä mielipidetutkimus siitä, kuka olisi suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi.

Kyselyssä eniten kannatusta sai istuva pääministeri Juha Sipilä (kesk, 25,4%), sen jälkeen vihreiden Ville Niinistö (22,5%), kokoomuksen Petteri Orpo (19,7%) ja SDP:n Antti Rinne (15,5%). Väyrynen sai kansalaispuolueen puheenjohtajana yhtä suuren seitsemän prosentin kannatuksen kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

[Gladys]

Ajatuksia herättävä "out of the box" -teksti rohkealta toimittajalta, joka erinomaisella analyysillään ui valtaapitävien klikkikuntia kyseenalaistamaan ja samalla avaa/osoittaa, miten eliitti määrittää käydyn yhteiskunnallisen keskustelun puitteet ja määreet.

Peukku Ulla Appelsinille, joka on aiemminkin kirjoittanut valtavirran vastaisesti mm. näistä maahanmuuttokysymyksistä. Olen kovasti diggaillut.

[On Anoi Kaa]

Miksi minulle tuli mieleen noista tarkkanäköisistä Appelsinin ja DL:n kirjoituksista mm. RKP ja heidän Axel Olof Freudenthal -mitalinsa, jonka viimeinen saaja oli, ullatus ullatus, SDP:n Paavo Lipponen. Ministeri Elisabeth Rehn on ainoa kultaisen mitalin saaja, sen verran merkittävästä henkilöstä on heidän silmissään kyse.

Yleisen käsityksen mukaan mitalin jakelu "keskeytettiin", kun Freudenthalin yleisen rasistinen meno rotuoppeineen(SvenskafinskaSvenska är aldrig bättre än finskapaska tms.) tuli julki ainakin (julkirasistista puoluetta edustavan) Jussi Niinistön toimesta erään tapauksen yhteydessä.

"RKP:n viestintäpäällikön Marcus Hagstromin mukaan mitalia ei tietenkään anneta jostakin, joka liittyy rasismiin, mutta koska väitteet rasistiyhteyksistä ja Freudenthalin rotuopista ovat tulleet mitalin yhteydessä yhä enemmän esille on mitalin asemaa pohdittu puolueessa. Hänen mukaan päätöstä mitalin jatkamisesta tai lopettamisesta ei vielä ole tehty."
Wikipedia/yle svenska

[kanlaya]

maija turjakka kirjoitti
Kalevan uutisen loppuosa herättää kyllä ainakin minussa ajatuksen, että Väyrynen on suuruudenhulluudessaan tullut lopullisesti poliittisen uransa päähän:

Itse olen tullut sellaiseen johtopäätökseen että Väyrynen tekee Trumpit ensi vaaleissa.Ikinä en olisi uskonut näin sanovani mutta Väyrynen saa minun ääneni suurella todennäköisyydellä

Appelsiinin kirjoitus oli kyllä täytttä asiaa ja on todellakin ilo lukea journalistin kirjoituksia.Tänä päivänä näitä ei montaa tunnu löytyvän.

[On Anoi Kaa]

^ Sama. Suorastaan inhonnut miestä joskus ylimielisestä esiintymisestään johtuen, mutta ainoa järjen ääni tällä hetkellä. Siis itseni lisäksi ja minä en ole poliittisesti aktiivi, en siis ole kuulunut mihinkään.

[Doctor Lecter]

HS: Yhdeksän ministeriä asettuu ehdolle kuntavaaleissa - kaksi ei asetu, kaksi harkitsee vielä

Valtaosa ministereistä pyrkii valtuustoon kevään kunnallisvaaleissa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan nykyisistä ministereistä yli puolet on lähdössä ehdolle. Esimerkiksi Espoon valtuustossa istunut ulkoministeri Timo Soini (ps) ja Turun valtuutettuna toiminut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) tavoittelevat jatkopaikkaa. Puolestaan Nurmijärven valtuustossa istunut puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) asettuu ehdolle Helsingissä.

Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps), opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk), sisäministeri Paula Risikko (kok) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) asettuvat ehdolle.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei ole lähdössä ehdolle, mutta hänen puolisonsa Minna-Maaria Sipilä on ehdolla.

Iltalehti
8.1.2017 klo 06.09

Sipilän vaimo on hän, jonka idean perusteella Sipilä tuli julkisuuteen, että "kotimme joutaa pakolaisten/siirtolaisten käyttöön". Ja mikä matuvyöry siitä seurasikaan. Kehtaa vielä asettua ajamaan "kuntalaisten etuja".

[Doctor Lecter]

Feministisestä puolueesta Suomen 15. rekisteröity puolue

Feministinen puolue merkitty puoluerekisteriin, tiedottaa oikeusministeriö. Sen ylläpitämässä puoluerekisterissä on tämän lisäyksen jälkeen 15 puoluetta.

Feministinen puolue kertoo verkkosivuillaan nostavansa syrjimättömyyden periaatteen politiikan keskiöön.
— Feministisen politiikan tavoitteena on yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa täysi potentiaalinsa yhdenvertaisena muiden kanssa, riippumatta sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta, ihonväriin tai etnisyyteen liitetyistä käsityksistä, seksuaalisesta suuntautumisesta, toimintakyvystä, luokasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolen ilmaisusta, sukupuoli-identiteetistä, iästä tai kansalaisuudesta, verkkosivuilla kerrotaan.
Kymen Sanomat
11.1.2017 15:35
------------------------

Feministinen puolue huolissaan miesten väkivallasta: "Puhun ihan konkreettisesti nakkikioskitappeluista"

Feministisen puolueen puheenjohtajan Katju Aron mukaan Suomessa vaietaan parisuhdeväkivallasta.

Viime kesäkuussa perustettuun Feministiseen puolueeseen kuuluu noin 300 jäsentä. Puolue aikoo haalia ehdokkaita kuntavaaleissa ainakin Helsinkiin.
Ruotsissa feministisen puolueen läpimurto tapahtui viime vaaleissa.
- Se vei heiltä kymmenen vuotta, puheenjohtaja Katju Aro sanoo.

Puoluerekisteriin päässyt Feministinen puolue haluaa herättää keskustelua miesten väkivaltaisuudesta.

Puolueen 13. joulukuuta päivätyssä yleisohjelmassa mainitaan, että "miehet tekevät väkivaltaa miehille, naisille sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kaikissa yhteiskuntaluokissa".
- Meillä ei ole kymmeneen vuoteen uskallettu sanoa, että naiset kokevat parisuhteissa väkivaltaa. Jos siitä ei voida puhua, on tosi vaikea ratkaista ongelmaa, Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro sanoo.
- Yhteiskunnassamme on väkivaltaa, joka kohdistuu suurilta osin miehiin, puhun ihan konkreettisesti nakkikioskitappeluista. On meiltä tarkoituksellinen valinta kutsua väkivaltaa oikealla nimellä, Aro jatkaa.

Aron mukaan miesten väkivallasta puhuminen ei tarkoita sitä, etteivätkö naisetkin voisi olla väkivaltaisia.

Huorittelua ja ahdistelua

Feministisen puolueen ohjelmassa puhutaan myös naisvihasta, seksismistä, homo- ja transfobiasta ja muusta syrjinnästä, jota esiintyy urheiluharrastusten yhteydessä.
- Urheilun ja liikunnan piiristä tulee säännönmukaisesti raportteja siitä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret voivat saada osakseen aika ikävää kommentointia.
- Tätä ilmenee myös transnuorten ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla. Ei ole sattumaa, että haukkumasanoiksi opitaan sanoja, jotka viittaavat naisiin ja homoihin.

Aron mukaan moni nuori tyttö joutuu kasvaessaan kuuntelemaan huorittelua. Aro on kertonut itse, että seksuaalinen häirintä oli arkista, kun hän oli teini-ikäinen.
- Yksi mies laittoi kadulla kätensä jalkoväliini. Toinen pyysi seksiä. Kolmas haukkui huoraksi, jos kieltäydyin, Aro on kertonut (Yle 1.6.2016).
Iltalehti
12.1.2017 klo 08.38

Aron mukaan moni nuori tyttö joutuu kasvaessaan kuuntelemaan huorittelua. Aro on kertonut itse, että seksuaalinen häirintä oli arkista, kun hän oli teini-ikäinen.

Eikä tilanne suinkaan ole parantunut kehitysmaalaisten massamuuton myötä. Mutta toki puolue suhtautuu suvaitsevaisesti heihin, koska valtava mahdollisuus, koska huikea potentiaali.
- Siis kun arvuuttelen, että millaista miestä tässä nyt tarkoitetaan, niin suomalaista, koska he tekevät Suomessa eniten naisiin kohdistuvia rikoksia. Se, että "tietyllä" ryhmällä on huikea yliedustus ei tietenkään ole totta, eikä tarkoita mitään.

Mutta keiltä fempuolueen äänet ovat sitten poissa? Äänestys ei ole ihan silkkaa nollasummapeliä, vaan ns nukkuvat voivat aktivoitua (kuten mm. Tony Halmeen (ps sit) ollessa ehdolla), jolloin fempuolue saa ääniä myös heiltä, jotka muuteoin eivät äänestä. Mutta oletan, että tulevissa äänestäjissään on henkilöitä, jotka ovat aiemmin äänestäneet Vasemmistoliittoa ja Vihreitä. Ehken jokin ääridemari ja rkp:n täti saattaa olla mukana.

Fem puolue on nyt tuonut agendansa julkisuuteen, mutta ei tuossa voi olla kaikki, joten odotellaan heidän mielipiteitään verotuksesta yleensä ja erikseen, budjettialijäämästä, kehitysavusta, päiväsakoista yms.
- Onhan se toki tärkeää saada Suomeenkin sukupuolineutraaleille omat paskahuussit, mutta hyvä se olisi saada myös mielipiteitä noihin ym. asioihin.

Onnea tuleviin vaaleihin.

ps. voiko fem puolueessa puhua vaaleista, vai pitääkö puhua myös tummista ja kaikesta siltä väliltä?

[kalifi]

Helsinkiläispoliitikko Sademiehelle sakkoja Facebook-kirjoittelustaan
Rikos Julkaistu 13.01.2017 13:26 (Päivitetty 13.01.2017 13:47)
Olli Sademies

Perussuomalaisista erotettu Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna toiminut Olli Sademies on tuomittu sakkoihin Facebook-kirjoituksistaan. Helsingin käräjäoikeuden mukaan hän panetteli ja solvasi kirjoittelussaan afrikkalaistaustaisia, muslimeja ja maahanmuuttajia.

Oikeus tuomitsi hänet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän sai 50 päiväsakkoa, mikä tekee 1900 euroa.

Rikokset tapahtuivat vuonna 2015. Varhaisimmassa kirjoituksessaan Sademies tuomion mukaan väheksyi afrikkalaistaustaisten maahanmuuttajien pakolaisasemaa. Hän myös esitti afrikkalaistaustaisten lapsimäärää täällä rajoitettavaksi, mikä tapahtuisi afrikkalaismiesten pakkosterilisaatiolla.
Mainos (uutinen jatkuu alla)

Toisessa tapauksessa Sademies kirjoitti muslimeista päällekäyvinä. Hän esitti, että heitä vastaan kehitettäisiin väline, joka ruiskuttaisi heidän päälleen sianverta. Lisäksi Sademies ehdotti maahanmuuttajille omia joukkorangaistuksia ja kuvasi heitä elukoiksi. Tässä kohdin kirjoittelu oli tuomion mukaan myös uhkaavaa.
Asema otettiin huomioon

Käräjäoikeus otti tuomiossaan huomioon, että Sademies julkaisi kirjoituksensa toimiessaan kunnallispoliitikkona. Vaikka Sademies esitti kirjoituksensa omilla sivuillaan, ne ovat liittyneet myös tämän poliittiseen toimintaan.

Kun otetaan huomioon Sademiehen asema kunnallispoliitikkona ja entisenä poliisivirkamiehenä, osa ihmisistä on oikeuden mukaan hyvinkin ottanut tämän kirjoitukset todesta.

Sademies myönsi kirjoittaneensa tekstit laajemminkin seuratuille sivuilleen, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Sademiehen lainvastaisiksi todetut verkkoviestit määrättiin hävitettäviksi.

Sademies erotettiin vuonna 2015 perussuomalaisista nettikirjoittelunsa takia. Hänet on myös erotettu perussuomalaisten valtuustoryhmästä.

Hän on eläköitynyt Helsingin poliisin rikostutkija.http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... an/6262834

Nimimerkki kalifi oli aloittanut jo toisen ketjun samasta aiheesta. Se poistettu kokonaisuudessaan ja ensin aloitettu siirretty ajankohtaisista tanne. Politiikka-aiheiset keskustelut niille kuuluviin osastoihin.
t:mode

[Doctor Lecter]

Näin toimii sosialidemokraatti ja kiivas ihmisoikeuksien puolustaja:

Presidentti Tarja Halonen antoi Suomen korkeimpia kunniamerkkejä tyranneille

Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev vieraili Helsingissä maaliskuussa 2009 ja tapasi Suomen presidentin Tarja Halosen. (KUVA: Pekka Sakki / Lehtikuva)

Halonen.jpg (36.6 KiB) Katsottu 3393 kertaa

Piilossa olleet nimet Suomen kunnia-arvoisimman kunniamerkin saaneista julkaistiin. Listalla on useita kyseenalaisia hallitsijoita.

Suomen korkea-arvoisimman kunniamerkin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen saaneiden lista on julkaistu viime joulukuussa kokonaisuudessaan Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien verkkosivuilla.

Tasavallan presidentti on ritarikunnan suurmestari ja päättää suurristien ketjuineen antamisesta. Kunniamerkin antamisesta ei anneta päätösperusteita. Suurristejä ketjujen kera on annettu ulkomaisille kuninkaallisille, valtionpäämiehille ja muille valtiollisille johtajille.

Presidentti Tarja Halonen antoi tasavallan presidenttinä toimiessaan suurristin ketjuineen Syyrian presidentille Bashar al-Assadille (2009), Kazakstanin presidentille Nursultan Nazarbajeville (2009) ja Saudi-Arabian kuningas Abdullahille (2007). Suurristit on myönnetty, vaikka mm. Human Rights Watchin raportit olivat kertoneet kyseisistä valtiomiehistä karua kieltään. Suurristin ketjuineen sai vuonna 2009 myös Senegalin presidentti Abdoulaye Wade.

Presidentti Halonen kertoo Ilta-Sanomille, että kunniamerkkien luovutukset kuuluvat valtiovierailuiden luonteeseen.
– Pikemmin on niin päin, että jos vierailun yhteydessä ei annettaisi kunniamerkkiä, se olisi juttu, hän vastaa.
– Ei se mikään ihmisoikeuspalkinto ole, vaan kansainvälisen yhteistyön vahvistamisen palkinto tai huomionosoituspalkinto.

Halosen mukaan esimerkiksi al-Assadilla ei ollut vuonna 2009 mitenkään erityisen huono maine.

Suurristi painaa ketjuineen ja rintatähtineen yli 300 grammaa.[/i]
IltaSanomat
17.1. 5:20, Päivitetty: 17.1. 7:17

Halosen mukaan esimerkiksi al-Assadilla ei ollut vuonna 2009 mitenkään erityisen huono maine.

Muistan, että myös Hitlerillä oli aikoinaan hyvä maine - joskus 1934. Samoin Erich Honeckerilla oli sellainen "kivan miehen" maine vielä 1980-luvulla. Demarit kävivät siellä kilvan ylistämässä järjestelmää ja johtajia. Ei haluttu nähdä ongelmia.
- Sama meno jatkuu tämän monikulttuurin kanssa nyt!

Mokoma suurristi ketjuineen ja "punatähtineen" on arvotonta paskaa. Niitä on jaettu itse kenenkin kivalle kaverille kun on haluttu lipoa.

– Ei se mikään ihmisoikeuspalkinto ole, vaan kansainvälisen yhteistyön vahvistamisen palkinto tai huomionosoituspalkinto.

Juu, mutta jos oikeasti halutaan puuttua näiden tekemisiin, niin kieltäydytään tapaamasta heitä tai annetaan selkeästi ymmärtää, että olemme voimakkaasti eri mieltä asioista ja että katsotaan sitä suurristin luovutusta sitten kun olette "selvin päin".

[Doctor Lecter]

Osmo Soininvaaralta räväkkä kommentti Halla-ahosta: ”Demarit ostavat shampanjaa”

Haluaisin nähdä, kun Jussi Halla-aho menee puhumaan Voikkaan paperitehtaalle, Osmo Soininvaara kommentoi IS:lle mahdollista puheenjohtajavaihdosta.
IltaSanomat
26.1. 16:59

Osmo "Ode" Soininvaara on itse ns pihalla. Voikkaan paperitehdas kun lopetettiin jo vuonna 2006!

Siinä sen näkee miten eliitti seuraa tapahtumia kotimaassa. Kyllähän Ode edustaa Vihreiden terävintä kärkeä, mutta enemmän häntäkin kiinnostaa se, mitä tapahtuu jossain kaukaisessa maassa ja että kuinka sieltä saataisiin asukkaat Suomeen. Hyvinvoinnin pariin.
- Sitä hän ei siis tiedä, että veroa maksava paperitehdas n 130 km:n päässä Helsingistä - missä itse asuu - on lopettanut toimintansa!

Ko. tehtaalla työskenteli aikoinaan mm. nykyinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps)

Ode aliarvioi paperimiesten poliiitisen suuntautumisen. Ei se mikään selviö ole, että kaikki heistä olisivat kommareita tai demareita.

Toimittajakaan ei osannut kyseenalaistaa "räväkkää" kommenttia.

[On Anoi Kaa]

Ei sanat riitä näille "toimittajille" ja heidän "ammattitaidoilleen". Pelkästään marionetti-Lindströmin kautta Voikkaa on ollut esillä riittävän monta kertaa, että motivoitunut ja tiedonhaluinen ihminen(=toimittaja?) olisi kyllä ihan kuten "Odenkin" pitänyt jotain muistaa, Eikös S-vaara häärännyt kuitenkin kansanedustajana vielä vajaa 2v sitten? Varmaan monenlaista tukijuttua sinne Voikkaalle sorvattiin Soininvaaran aktiiviaikana. Itse olen joskus pitänyt häntä järjen äänenä vihreissä, mitä lie tuumailee siirtolaisuudesta ja sosiaalikupparoinnista?

Jos tämä Kymenlaakson suuri pieni mies ei jättänyt jälkiä toimittajalle tai elämänsä läpi viisastelleen Soininvaaran muistireseptoreihin, niin luulisi edes tämän miehen jättäneen:
saattaapa olla että riipaisen ihan kunnon kännin tänään

Tänään useilla toimittajilla ei ole tietoa, saati sitten yleistietoa ja jos henkilökohtaisista syistä sitten sattuisikin jostain aiheesta tietämään, mielipiteensä vaikuttaa jättävän selkeän leiman tiedonvälitykseen(kun nykyään onneksi voi tietoja eri maista ja eri kielillä tarkastella.

VOIKKAASTA vielä:
Muistaakseni yksi linja tuolta pukattiin romuksi, mutta kaksi muuta konetta tälläkin hetkellä kuivattavat sellua paperiksi kahdessa eri musumuslimimaassa. Joskus leikilläni kampanjoin(kun tuotantoa alettiin siirtämään ulos), että kumpa suomalaiset lähettäisivät ihmisiä kouluttamaan niin kiinalaiset kuin lähi-itäläisetkin "perheenpyyhintään", niin suomalaisten työllisyys olisi yhä hyvällä mallilla.

HEP: Jos kirj.virheitä haitaksi asti, sori,vaikeella vanhalla väännän. Tästä ei oo kuitenkaan krtaakaan mennyt näyttö pashaksi...

[PaxCow]

Nyt kun ollaan otsikon "Päivän poliittista keskustelua" alla, niin ettekö muuta saaneet Soininvaaran sanomisista irti? Mites vaikka tuo jutun pääajatus siitä, ettei Halla-aho hänen mielestään puhuttele päähän potkittua työväkeä Soinin tai Putkosen tavoin?

Soininvaaran ajatus siitä, että demarit juhlivat, jos Halla-ahosta tulee puheenjohtaja, on mielestäni ihan realistinen. Muutamissa vaaleissa persuja äänestäneet maahanmuuttajavastaiset tuskin ihan helpolla äänestävät pohjoismaisia sosialidemokraatteja, mutta kuten Ode toteaa, persujen kannatus koostuu myös "pettyneistä demareista", joiden houkuttelu demarien riveihin lienee helpompaa Halla-ahon kuin Soinin puheenjohtajuuden aikana.