Jörn Donner maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta
Donner selittää, että Ruotsin ja Saksan suuret maahanmuuttajapopulaatiot eivät ole assimiloituneet isäntämaansa kulttuuriin:
– Olin 20 vuotta töissä Ruotsissa. 1960–70 -lukujen suuri maahanmuuttaja-aalto Suomesta Ruotsiin oli päättymässä. Suomalaiset tulivat sinne sosiaalisista oloista ja yhteiskuntajärjestelmästä, joka oli jotenkuten samanlainen kuin Ruotsin. Sitten Ruotsiin alkoi tulla muita maahanmuuttajaryhmiä huomattavasti enemmän kuin Suomeen. Ruotsin väestöstä on nyt yli 10 prosenttia syntynyt ulkomailla.
– Käydessäni Volvon tehtailla, segregaatio toimi sielläkin. Siellä oli booseja, taukopaikkoja, missä työntekijät saivat juoda kahvia ja käydä tupakalla. Yhdessä boosissa olivat ruotsalaiset, toisessa suomalaiset, kolmannessa sen aikaiset jugoslaavit. Työntekijät eivät koskaan keskustelleet keskenään. Tuotannossakin he muodostivat omat työryhmänsä, joten oli parempi, että suomalaiset puhuivat keskenään suomea ja jugoslaavit serbokroatiaa. Se oli segregaatiota käytännössä, mutta myös koko yhteiskunnassa, Donner painottaa.
– Ruotsin virallinen politiikka tuolloin – ainakin poliittisissa puheissa – pyrki assimilaatioon, joka tähtäsi siihen, että maahanmuuttajista tulisi ruotsalaisia. Heidän tuli oppia ruotsin kieltä kunnolla. Siinä ei täysin onnistuttu. Minun käsitykseni mukaan Ruotsin virallinen kanta oli, että nämä maahanmuuttajat unohtaisivat juurensa, ja yhtäkkiä olisivat jonkun ihmeellisen prosessin kautta muuttuneet
ruotsalaisiksi.
Segregaatio ei ole harvinaista
Segregaatiota on Euroopassa ilmennyt muuallakin, esimerkiksi Saksassa Berliinissä, jossa asuu paljon turkkilaista alkuperää olevaa väestöä esimerkiksi Kreutzbergissä ja muissakin kaupunginosissa.
Vain poikkeustapaukset heistä ovat Donnerin mukaan halutessaan kyenneet omaksumaan valtakulttuurin ja etenemään yhteiskunnassa. Ne, jotka ovat omaksuneet maan kielen, opiskelleet ja päässet yliopistoihin, ja edenneet tieteessä, taiteessa tai taloudessa. Valtaosa on jäänyt valitettavasti eräänlaiseksi alaluokaksi. Tämä alaluokka on paljon alempana kuin suomalainen myymälän kassa, Donner lataa.
Donner mainitsee Sveitsin erityistapauksena, jossa on noudatettu erilaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin muissa Euroopan maissa:
Euroopan unionin ulkopuolelta Donner mainitsee Sveitsin, jossa asuu 7,5 miljoonaa ihmistä. Sveitsin miljoona ulkomaalaista työntekijää saavat oleskeluluvan, joka perustuu siihen, että heillä on töitä.
– Hieman liioitellen voisi sanoa, että ne, jotka menettävät työpaikkansa, saavat lähteä seuraavana päivänä kotiin Italiaan tai Espanjaan. Ravintoloitten, hotellien ja palvelualan työpaikat ovat täynnä maahanmuuttajia, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa. Merkittävää on, että tämä miljoona ansaitsee huomattavan paljon. He lähettävät rahaa kotimaihinsa.
Mielestäni Suomessakin olisi maahanmuuttopolitiikassa pyrittävä siihen, että tänne tulisi maahanmuuttajiksi vain vierastyöläisiä. Jos ulkomaalainen ei ole Suomessa töissä, hänellä ei ole mielestäni mitään legitiimiä syytä asua Suomessa. Jos Suomessa olisi noudatettu tällaista maahanmuuttopolitiikkaa 1990-luvulla ja 2000-luvulla, meillä ei olisi mitään maahanmuuton aiheuttamia ongelmia.
Donner kertoo lisäesimerkkejä maahanmuuttajien assimiloitumattomuudesta:
– Meillä on saarekkeita, joissa pärjää myös ruotsilla, kuten Närpiö, jossa asuu parisensataa bosniakkia. He käyvät työssä kurkku- ja tomaattiteollisuuden viljelmillä. Eivät he osaa sanaakaan suomea.
Viranomaiset eivät ole korostaneet tarpeeksi valtakielen omaksumista Donnerin mielestä.
– Vuosia Tammisaaressa, umpimaaseudulla asuneena tiedän, että Länsi-Uudellamaalla asuu yllättävän paljon maahanmuuttajia, joista suuri osa on kurdeja ja albaaneja. Tunsin hyvin yhden kurdiperheen. Perhe oli tullut Bagdadin kautta aikoinaan Suomeen. Nuoret kävivät koulua. Heillä oli kouluavustaja, koska heidän ruotsin kielen taitonsa oli puutteellinen, vaikka katutasolla he pärjäsivät hyvin.
– Muu perhe, isä, isoisä, ja lasten vanhemmat, puhuivat kotona pelkästään kurdin kieltä. Nykyään on mahdollista, että kotona katsotaan kurdinkielistä televisiota. Eivät he lukeneet mitään suomeksi eikä ruotsiksi. Heistä tulee nollakielisiä, kuittaa Donner.
Donner selostaa islamilaisen ideologian ja eurooppalaisen sivilisaation välistä konfliktia:
– Euroopassa ryhdyttiin harrastamaan politiikan ja uskonnon pesäeroa 1400–1500-luvuilla. Sillä, että uskonnolla ei ole mitään tekemistä politiikassa, korostui protestantismin kautta Pohjois-Euroopassa. Tämä pesäeronteko on ollut sitkeä prosessi, mutta saatiin hyväksytyksi ainakin luterilaisissa maissa.
– Virallinen Koraanin tulkinta on se, että Koraanin kautta tulkitaan kaikki, heittää Donner lauseen kuin ilmaan, ja jatkaa: Se on kaikki kaikille muslimeille!
Donner pitää pitkän tauon.
– Onhan meilläkin virallista kristillisyyttä. Useimmat ovat luterilaisen kirkon jäseniä, ja haluavat mennä naimisiin ja tulla haudatuksi kirkon kautta. Koko yhteiskunta on kristillisyyden läpitunkema, mutta se on yleiskristillisyyttä, jolla ei ole mitään tekemistä raamatun lukemisen tai joidenkin normien seuraamisen kanssa. Muslimeilla normiuskonnollisuus on korostunut.
– Jos Euroopan 30 miljoonaa muslimia eivät pääse normiuskonnollisuudestaan eroon, ei mikään keskustelu auta. Heidän on päästävä eroon, ei uskonnostaan, mutta uskonnon ja politiikan liitosta. Jos muslimienemmistö ei muuta käsityksiään siitä, millä tavalla yhteiskunnassa toimitaan, en näe kovin suurta tulevaisuutta heidän toiminnalleen, Donner jyrähtää.
Donner vääntää rautalangasta, että monikulttuurisuusideologia on ristiriidassa maahanmuuttajien assimiloitumisen kanssa:
– Jos pyritään kahteen tulokseen: yhtäältä, jos nyt ei sentään assimilaatioon, niin kuitenkin sopeutumiseen tähän yhteiskuntaan, ja yhtäältä siihen, että maahanmuuttajat voivat jollakin tavalla ylläpitää omaa identiteettiään, meillä on erittäin vaikea tehtävä.
– En näe itseisarvona sitä, että meidän pitäisi julkaista täällä somalinkielisiä kirjoja, mieluummin suomen- tai ruotsinkielisiä kirjoja. Mutta kun luodaan enemmän sosiaalisia verkostoja erilaisten maahanmuuttajien välille, se on heidän itsetunnolleen hyväksi. Suomesta ei voi tulla somali- tai muslimiyhteiskuntaa, napauttaa Donner
Lähde: 3.1.2008
http://suomaliansanomat.blogspot.fi/200 ... a.html?m=1
