Oikeusmurhan satakuntalaiset taustavaikuttajat

[sisotalo]

PL haaveilee maailmasta, jossa hänellä on valta ratkaista yhteiskunnalliset kiistat. Annelin Auer ei voi tälle tielle lähteä koska hänen on ratkaistava oma, hyvin pahaksi päässeen asiansa, aivan itse. Manner ei todistettavasti siihen pysty. Nyt tärkeintä on käyttää saatu koppikorvaus asianajan palkkaamiseen.

[Pieni liekki]

PL haaveilee maailmasta, jossa hänellä on valta ratkaista yhteiskunnalliset kiistat. Annelin Auer ei voi tälle tielle lähteä koska hänen on ratkaistava oma, hyvin pahaksi päässeen asiansa, aivan itse. Manner ei todistettavasti siihen pysty. Nyt tärkeintä on käyttää saatu koppikorvaus asianajan palkkaamiseen.

Surukseni huomaan, että sinulle ei ole tässä vuosien varrella tainnut koskaan valjeta, mitä tarkoitetaan käsitteellä itsemääräämisoikeus. Anneli Auerin tapauksessa se tarkoittaa, että hän on oikeutettu valitsemaan puolustusasianajajansa itse, vaikka valinta ei sisotaloa miellyttäisikään.

Yhteiskunnalliset kiistat ratkaistaan laaja-alaisella yhteistyöllä ja luottamuksellisella sekä toisia kunnioittavalla asioiden käsittelyllä eri osapuolien kesken. Meistä jokainen voi kantaa halutessaan oman pienen kortensa tähän yhteiseen kekoon.

Lopuksi toivottelen Iloista Pääsiäistä murhainfolaisille! Seuraavassa linkki mukavan pääsiäisaskartelun pariin, jonka voi toteuttaa vaikka lasten kanssa:
http://www.perhekerho.net/askartelu/kev ... ohjeet.htm

[Pieni liekki]

Vaasan hovioikeuden 28.4.2015 antamasta tuomiosta 15/118473 (Asianumero R14/431) koskien virka-aseman väärinkäyttämistä ym. ilmenee, että Ulvilan murhan ensimmäinen tutkinnanjohtaja Joutsenlahti on siirretty tutkinnanjohtajan tehtävistä muihin tehtäviin 1.6.2010 lukien, hänen oikeuksiaan tehdä työtä on vähennetty ja hänet on pidätetty virantoimituksesta 1.11.2013 lukien.

Kuten arvata saattaa, on Satakunnan käräjäoikeus tehnyt omat ratkaisunsa lätkäisemällä Annelille ensimmäisen kerran elinkautisen miehensä murhasta 22.6.2010 ja toisen kerran 12.12.2013.

Aika julmaa peliä on Satakunnassa pelattu Joutsenlahtea kohtaan, joka pisti oman ammattitaitonsa peliin puolustaessaan oman tutkintatiiminsä syyttömäksi havaitsemaa ihmistä. Miksi Porin poliisissa puukotettiin pätevää, ammattitaitoista ja rehellistä poliisia selkään?

[Human interest]

[...] Tämä Kauppila oli itselleni täysin uusi tuttavuus, enkä hänen esiintulojaan muistanut lainkaan, enkä koko ukon nimeäkään. Voiko motiivi olla vain huomion siirtäminen pois oman kaverin firmasta tai "saneerauspolitiikan" aiheuttamasta henkilökohtaisesta tuhosta monille ihmisille? Ja miksi hyökkäys Joutsenlahtea vastaan? Joutsenlahden "tuomio" oli aivan suhteeton, eli selvästi kyse oli kostosta. Ihan samanlaisesti kuin syyttäjän täysin suhteeton jutun venyttäminen kostona Auerille. [...].

Minusta tuo hinku tehdä ystävälle palvelus on ihan riittävä motiivi. Ajattelen näin varmaan siksi, että olen innokas kyökkipsykologi ja etsin vaistomaisesti vaikuttimia ihmisten toiminnan takana. Emmehän me esimerkiksi voi tietää, miten tärkeä merkitys Jussi Helavirralla on ollut Jouko Kauppilalle tämän omassa rajoittuneessa sisäisessä ajatusmaailmassa. Tottahan jossain Satakunnan liike-elämän pienissä ympyröissä joku USA:ssa asunut ja Yalessa opiskellut Helavirta on kohahduttanut aikanaan sinne ilmestyessään (Helavirta tuli Poricopperin/Luvatan toimitusjohtajaksi vuonna 2000). Hän oli varmasti monen paikkakuntalaisen mielestä suuren luokan maailmanmies – eikä Helavirralla itselläänkään varmaan ole ollut mitään sitä vastaan, että häneen on suhtauduttu kunnioittavasti.

Voisi kuvitella, että paikalliset kauppaneuvokset sun muut patut ovat suunnilleen aikoinaan kilpailleet, kuka pääsee Helavirran parhaaksi kaveriksi.

Jos nyt vielä mennään tarkemmin tähän psykologiaan mahdollisen ystävänpalveluksen taustalla, niin voin kertoa, että minä itse olen tavannut miehiä, joilla esim. isän puuttuminen lapsuudessa on johtanut ikuiseen miehisen hyväksynnän hakemiseen, mikä on siis näkynyt vielä aikuisenakin jatkuvana pyrkimyksenä tehdä vaikutus miespuolisiin kavereihin. Siis hyvin surullinen juttu.

Edellä mainituista syistä juontava miehisen huomion tarve saattaa olla niin ylitsepääsemätön, että se voi johtaa äärimmäisiin tekoihin. Pienenä syrjähdyksenä varsinaiseen aiheeseen kerron, että myös Axl Smith vetosi juuri tällaisiin seikkoihin puolustautuessaan salakuvausoikeudenkäynnissä. Voitte varmaan kuvitella, miten hyvältä miehestä voi tuntua, kun saa kavereiden jakamattoman huomion ja ihmettelyn esim. näytellessään ko. videoita (Miten sinä uskalsit?). Kavereiden ihailu voi olla niin äärimmäisen palkitseva tunne, että siihen jää koukkuun. Minä siis todellakin uskon (vaikka joku voi olla eri mieltä), että Smith on saanut videoiden näyttämisestä kavereilleen suuremmat kicksit kuin seksin kuvaamisesta tai edes itse seksistä. Ja varmasti on näyttänyt kyseisiä videoita kavereilleen paljon laajemmin kuin on käynyt ilmi.

Tietysti kyseessä on tällöin jotenkin muutenkin tunne-elämältään kehittymätön ihminen.

En tietenkään tiedä, onko Kauppilalla mitään tällaista taustaa vaikuttamassa, mutta ei kai se täysin mahdotonkaan ajatus ole. Olen joka tapauksessa sitä mieltä, että halu tehdä kaverille palvelus on aivan tyydyttävä motiivi, eikä siinä ole mitään ihmeteltävää. Onhan selvää, että business-ympyröissä toimivien ihmisten käyttäytymisessä vaikuttavat aivan samanlaiset psykologiset perustarpeet kuin muussakin inhimillisessä elämässä – siis kaikenkattavan voitontavoittelun lisäksi.

On totta, että Kauppilan hyökkäys Joutsenlahtea kohtaan jatkui tulevina vuosina ja vaikuttaa näin ollen olleen harvinaisen sinnikäs, jos nyt ajatellaan esimerkiksi kuohuntaa Joutsenlahden virkarikosoikeudenkäynnin ympärillä niinkin myöhään kuin 2014. Ks. esim. tuolta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014020 ... 7_uu.shtml (Tannerin asianajaja: Joutsenlahden toiminta törkeää, 3.2.2014)
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... en/2786524 (Ulvilan surmasta syyttömänä vangittu: Minulle huudellaan edelleen, 3.2.2014)

Ja kyllähän tuossa Kauppilan ilmiselvässä halussa tuhota Joutsenlahti saattoi olla myös laajempia motiiveja: ehkä hän halusi yleensäkin tehdä satakuntalaiselle virkakunnalle selväksi, että häntä ja hänen ikioman hyvä veli ‑verkostonsa jäseniä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, sillä pahimmillaan vastahankaisuus johtaisi vaikeuksiin ja kaikenlaisiin ikäviin seurauksiin – ennemmin tai myöhemmin. Eli Joutsenlahdesta haluttiin ehkä tehdä varoittava esimerkki tai muistutus siitä, mihin kaikkeen maakunnan rahaeliitti pystyy ja millaisia suhteita sillä on esimerkiksi poliisiylijohtoon, sisäministeriöön ja valtakunnansyyttäjävirastoon. Olisiko tämä siis sitä satakuntalaista ”tahtopolitiikkaa” tylyimmillään (Holmlundin tyyliin)?

Asiaan tietysti kuuluu, että virkamiehet saavat huomata, että niille, jotka eivät asetu poikkiteloin, seuraa aina jotain kivaa, kuten virka-ansiomerkkejä ja ylennyksiä. Esimerkiksi Porin poliisipäällikkönä toimineen Timo Vuolan ura on ollut nousujohteinen. Tuolla hänen nimityksestään Sisä-Suomen poliisipäälliköksi (ja muustakin mielenkiintoisesta): http://anneliauer.com/

Varmasti tämä Kauppila on ollut satakuntalaisille teollisuusmiehille kullanarvoinen kumppani. He ovat todennäköisesti kiitollisia röyhkeälle pelurille, joka toimillaan lisää kaikkien samaan verkostoon kuuluvien yksittäistäkin vaikutusvaltaa. Tie kovan tason liiketoiminnalle on siis sikäläisissä ympyröissä todennäköisesti hyvin siloiteltu.

Näiden hyvä veli ‑verkostojen ja muiden herrakerhojen sisäistä sitoutumista ja tämän sisäisen dynamiikan vaikutusta niiden vallan rakentumiseen voisi olla kiinnostavaa pohdiskella noin yleiselläkin tasolla, mutta ehkä palaan siihen paremmalla ajalla.

Täytyy kuitenkin sanoa, että näin tavallisen suomalaisen (ja varmaankin myös pienyrittäjän) vinkkelistä Satakunta vaikuttaa harvinaisen luotaantyöntävältä paikalta, johtuen juuri edellä mainituista tapahtumista Aueriin liittyen.

Maakunta, jossa rahaeliitti pitää virkamiehet kurissa kepeillä ja porkkanoilla. Ja tekee sen harvinaisen röyhkeästi ja näkyvästi.

[...] Oliko Kauppilalla suhteita Aimo Santaojaan? Oliko Santaoja jonkinlainen vaikuttaja Ulvilassa ja Porissa? Ihme olisi, ellei edusta samaa puoluetta Kauppilan kanssa ja ihme olisi, jollei tunne Luvatan johtoporrasta. Aimo Santaoja on linkki järjettömästi käyttäytyvästä tutkinnanjohtajasta "oikeisiin vaikuttajiin". Tapio Santaojahan tässä on aivan järjettömästi käyttäytynyt kaiken aikaa. Tavallinen rivipoliisi?![...]

Olen aivan samaa miettinyt minäkin, siis sitä, että murhan tutkintatiimiin kuuluneen Tapio Santaojan miljonääriyrittäjäveli Aimo on saattanut olla esimerkiksi Kauppilan (?) linkki paikalliselle poliisiasemalle. Vaikka Kauppila on röyhkeä ollutkin, niin ei varmasti sentään niin röyhkeä, että olisi suoraan kehdannut palaveerata tutkintatiimin kanssa. Tai ehkä stoppi tässä kohtaa on tullut virkavallan puolelta (?). Porinpoliisi Tapio on sen sijaan voinut tavata veljeään Aimoa kenenkään ihmettelemättä, ja kenties verhotusti jopa kertoilla jotakin tutkintaan liittyvää, vaikka tämäkään ei tietenkään olisi sallittua. Mutta sukulaiseen Tapio on voinut ehkä kokea luottavansa, ja on miettinyt, että Aimo varmasti pitää huolen siitä, ettei häntä koskaan syytettäisi virkasalaisuuksien vuotamisesta ym. Tämä on siis tietysti spekulaatiota, mutta kukin voi tykönään miettiä, miten mahdolliselta tämä kuvio tapahtumien valossa vaikuttaa.

Toisaalta sain vaikutelman, että ennen kuolemaansa Thaimaassa Aimo Santaoja olisi joutunut kotopuolessa jonkinlaisen vainon kohteeksi. Oli puhetta jostain alaikäiseen sekaantumisesta, ja siitä nousi (nostettiin?) jonkinasteinen kohu Porissa. Muistan, että kun luin jutun yksityiskohdista, sain vaikutelman, että se olisi voinut olla lavastettu (en nyt jaksa kaivella linkkejä mutta teen sen joskus toiste). Minulle tuli siis aikoinaan mieleen, että Aimo Santaojalla olisi voinut olla joku vihamies, joka järjestää hänelle tuollaisia ikäviä yllätyksiä. Kukahan? Kenet Aimo Santaoja oli suututtanut?

[Kuolemannaakka]

Toisaalta sain vaikutelman, että ennen kuolemaansa Thaimaassa Aimo Santaoja olisi joutunut kotopuolessa jonkinlaisen vainon kohteeksi. Oli puhetta jostain alaikäiseen sekaantumisesta, ja siitä nousi (nostettiin?) jonkinasteinen kohu Porissa. Muistan, että kun luin jutun yksityiskohdista, sain vaikutelman, että se olisi voinut olla lavastettu (en nyt jaksa kaivella linkkejä mutta teen sen joskus toiste). Minulle tuli siis aikoinaan mieleen, että Aimo Santaojalla olisi voinut olla joku vihamies, joka järjestää hänelle tuollaisia ikäviä yllätyksiä. Kukahan? Kenet Aimo Santaoja oli suututtanut?

No, nettipuheissa asiaa ainakin vakuutettiin 100% varmaksi. En tiedä, toimiiko nuo linkit enää.

Nuorikko on jo lempattu ja isäntä itse poliisin tutkinnan alla 15v. sekaantumisesta.
Nimim. : Kivasti meni, 31.08.2015
http://keskustelu.anna.fi/threads/aimo- ... i.1949104/

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14175528 ... uudestamme
sssssssssss
2.4.2016 11:52
Lähdempä kirjottamaan aiheesta jonka Taru Peimari kirjoitti muutama päivä takaperin. Annoin siitä jo kommentin Naantalin sivul mutta se poistettii, ei varmaan ollut heidän mielestään tärkeä aihe No onhan hanhet ,kissat ja koirat niiden ulosteet tärkeä aihe ja se siitä, no onhan siellä tosi paljon hyvääkin...Nyt menen asiaa jos olette lukeneet Tarun kertomuksen tästä kuusitoistavuotiaasta Naantalin tytöstä Joka löydettiin Naantalin rannasta suuresta jahdista jonka omistaa pitkälti yli kuuskymppinen äijä, Tytön vanhemmat olivat rannas kävelyl ja ihmettelivät kuinka tytön pyörä on jahdin vieres lukittuna, satummalta omistaja oli ulkosalla ja he kysyivät onko tyttö sisällä ja tuli kieltävä vastaus...Mutta isän ja äidin vaisto sanoi meneppä katsomaan kuinka ollakaan siellä tämä tyttö poloinen oli piilossa vähissä vaatteissa ja kaula syötynä ja vanhemmat oneks soittivat polisit paikaalle.....Tämä on minun mielestä niin järkyttävä asia että tälläkin hetkel viluväreet menee pitkin selkäpiitä..Niinpä haluan sydämmen pojasta varoittaa nuorten tyttöjen vanhempia tälläisistä vanhoista äijistä jotka pröstälee hienoilla veneillään ja autoillaan niinpä äkkiäpä tuollainen nuori tyttö menee sekaisi kun saa kutsun katsomaan luksusta ja vähän vanhemmatkin Että varoittakaa lapsianne ettei tuollainen kuvottava vanha äijä pilaa lastenne elämää.....TOIVOTTAVASTI TÄTÄ EI POISTETA VAIKKA TÄMÄ EI OLE JUORU VAAN TOTTA....

En löydä äidin alkuperästä juttua mutta tässä eräs. Ja täällä kylillä kyllä tidetään nimeltä ketä tämä mies on....

sama kirjoittaja samana päivänä:
Kauniina perjantaipäivänä läheisen ystäväni tuttavaperheen 16-vuotias tytär, lapsonen vielä, löytyi paikallisen eläkeläismiehen veneeltä. Tyttö löytyi vanhempiensa toimesta, heidän ollessaan hereillä ja epäillessään, ettei kaikki ole nyt ok. Tyttö löytyi jahdilta puolialastomana, kaula syötynä. Eläkeläismies oli kieltänyt tytön veneessä olon, vaikka isä sitä oli tiedustellut hetkeä aiemmin puhelimitse, seisoessaan jahdin vieressä. Onneksi poliisit saapuivat nopeasti. Myöhemmin selvisi, että vanhus oli ollut tyttöön yhteydessä aktiivisesti tekstiviestein.

Järkyttäviin yksityiskohtiin en tässä nyt halua mennä, mutta haluan peräänkuuluttaa vanhemman vastuuta, velvollisuutta ja hereilläoloa. Tämän tytön kohdalla vanhemmat ehtivät hätiin juuri ja juuri ja ammattiauttajat ovat jatkossa tytön ja perheen tukena. Ole kiinnostunut lastesi tekemisistä, facebook- ym somekäyttäytymisestä.
Tässä tapauksessa, josta nyt kirjoitan, on kyseessä oleva eläkeläismies ollut kaikkien tuntema, luotettavana pidetty ja sosiaalinen mies ja sitten tapahtuikin jotain tällaista. Ulkokuori ja maine petti! Koskaan et voi tietää, millaisia ihmiset todellisuudessa ovat.

naantalilainen samassa ketjussa 11.4.:
kesällä 2015 oli tämä venetapahtuma alaikäiseen sekaantuminen. Ja henkilö on 100% varma.

[Kuolemannaakka]

Aimo Santaoja oli Nakkilan (siis Ulvilan naapurikunta) rakennuslautakunnan puheenjohtaja 1997-2000.

Anne Holmlund oli Ulvilan rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja 1989-1992. Rakennuslautakunta päättää lähinnä rakennusluvista.

Koskakohan Tähtisentien talot on rakennettu, ja kuka ne rakensi. Joskus kuulin sellaisen huhun, että Aimo Santaojalla olisi ollut niiden kanssa tekemistä (ja itse Tapio Santaoja olisi häärinyt työmaalla!), mutta joku toinen tyrmäsi tämän, enkä ole oikeaa tietoa löytänyt. Santaoja perusti San-Meta -metalli"pajan" 1987, eli 37-vuotiaana. Olisiko toiminut sitä ennen tai sen jälkeenkin rakennusalalla, en tiedä? Tähtisentien asunnot voisivat olla tuosta 90-luvun alusta...

San-Meta työllistää nykyisinkin vain 19 ihmistä, ja vaikuttaa hyvin perustason firmalta. Silti se kasvoi valtavasti ja näköjään teki Santaojasta miljonäärin nopeasti. Jo ennen firman myyntiä elämäntyyli oli hyvin näyttävä lentokoneineen, veneineen ja erikoisrekisterissä olevine 500-Mersuineen. Eräässä nettikommentissa ihmeteltiin, mistä nuo rahat tulivat.


(nämä repostelut nyt pohjautuvat vain sen "kuparivarkaushuhun" täysin spekulatiivisiin pohdintoihin. Käsittääkseni mitään kuparivarkauksiakaan ei ole missään koskaan todistettu. Luovalla mielikuvituksella asiasta toki voi rakennella hienon dekkarinaiheen. San-Meta ilmoittaa toimivansa yhteistyössä Boliden Harjavallan kanssa, jonka kuparielektrolyysihalli sijaitsee Luvatan seosvalimon ja raaka-ainevaraston vieressä (siis samalla pihalla), eikä ympäristölupapareiden mukaan raaka-aineiden sisäistä kiertoa Luvatan tehdasalueella valvota mitenkään...ainoastaan ulos menevät jätteet lasketaan virallisesti Lassila & Tikanojan toimesta, jonka toimipiste on myös Luvatan tehdasalueella ja joka myös löytyy esim roska-astioita tekevän San-Metan referenssilistasta... Mutta yhtä kaikki: tämä on aivan pelkkää mielikuvituksen siivittämää spekulaatiota).

[Human interest]

Kiitos naakalle vinkeistä.

Googlettelin vähäsen, ja löysin tuon Taru Peimari ‑nimisen naisen facebook-kirjoituksen, josta huhu Aimo Santaojan ”alaikäiseen sekaantumisesta” lähti alunperin kesällä 2015 liikkeelle (käykää lukemassa, löytyy naamakirjasta – en kehtaa tässä suoraan laittaa linkkiä kenenkään fb-sivulle).

Samaa tarinaa on levitetty netissä myös jonkun toisen anonyymin kirjoittajan toimesta http://keskustelu.suomi24.fi/t/14175528 ... t-84012098

Molemmissa tarinoissa on tiettyjä kummallisuuksia, jotka pistävät vähän ihmettelemään.

Omalla nimellään kirjoittanut Taru Peimari antaa selväsanaisesti ymmärtää viestinsä tarkoituksena olevan muistuttaa vanhempia siitä, että näiden on ”herättävä”: heidän pitäisi vahtia lapsiaan enemmän, ettei käy kuten hänen kuvaamassaan esimerkkitapauksessa. Vanhemmat eivät Peimarin mielestä yleensäkään ymmärrä, miten helposti heidän lapsensa ovat ”namusetien ja outojen hiippailijoiden” (suora lainaus) houkuteltavissa.

Peimari puhuu, miten tällaisista hirveyksistä seuraa ”vuosien terapiakäyntejä” ja ”pahoinpitelystä johtuvia traumoja”. Kun Peimarin laajalti jaetun (peräti 224 jakoa) tekstin lukee pikaisesti läpi, siitä todellakin syntyy vaikutelma, että mainitussa tapauksessa tietty ”vanhus” (suora lainaus) olisi syöttänyt/juottanut jollekin pikkulapselle jotain päihdyttävää, ja että lasta olisi jotenkin pahoinpidelty ja käytetty seksuaalisesti hyväksi.

Ja aivan uskottavastihan kirjoittaja toki perustelee, miksi haluaa kertoa kyseisestä esimerkkitapauksesta. Tällainen perustelu on toki paikallaan, sillä muutenhan voisi tulla vaikutelma, että kirjoittaja välittäisi tarinaa eteenpäin pelkästä juoruamisen halusta tai jostain muusta yhtä epäilyttävästä syystä...

Ihmettelen vain, miksi Peimari käyttää esimerkkitapauksena tarinaa, missä ei ole todettu tapahtuneen mitään niistä rikoksista, joihin hän perusteluissaan viittaa.

Kun tarkasti lukee, niin tajuaa, että Peimari kertoo 16-vuotiaan tytön vanhempien ehtineen ”hätiin juuri ja juuri”. Hän lohduttaa lukijoita tiedolla, että ”ammattiauttajat ovat jatkossa tytön ja perheen tukena”. Kirjoittaja myös mainitsee, että ”onneksi poliisit saapuivat paikalle nopeasti”. Tuossa toisessa, suomi24:n kirjoituksessa tosin sanotaan, että vanhemmat soittivat poliisin paikalle – kuulostaa kuitenkin Peimarin ilmaisemalla tavalla paljon dramaattisemmalta tapahtumalta – ikään kuin tyttö itse (?) olisi monien epätoivoisten yritysten jälkeen saanut hälytettyä poliisit paikalle....

Peimari toteaa vielä, että kyseisen tytön ikäisen teinin ei pitäisi tietää ”maailman pahuudesta” vielä mitään.

Minulle valitettavasti ainakin tulee vaikutelma, että molemmat em. kirjoittajat pyrkivät kirjoituksillaan herättämään lukijassa mielikuvan, että tietty nimeltä mainitsematon ”eläkeläismies” olisi syyllistynyt vakaviin rikoksiin (ja kenties tuomittukin niistä?), vaikka mistään tällaisesta ei tosiassa ole tietoa.

Joku hoksasi keskustelupalstalla ihmetellä, miten tytön vanhemmat olivat osanneet etsiä tytärtään satamasta, josta nämä sitten sattumalta olisivat huomanneet tytön pyörän tietyn jahdin läheisyydestä.

Ja molempien kirjoittajien dramaattiset sanankäänteet herättävät lukijassa luonnollisesti ehdottoman halun saada pikaisesti tietää, kuka tämä kyseinen lapsia raiskaava iljettävä vanhus on. Ja arvatenkin asiaa aikanaan netissä kyselleille paikkakuntalaisilla on alta aikayksikön annettu vastaus tähän kysymykseen.

Täytyy todeta, että en ollut loppujen lopuksi hirveän yllättynyt huomatessani, että ainakin Taru Peimarin tuttavapiiri koostuu miltei yksinomaan viestintä‑ ja markkinointialan ammattilaisista (ks.Linkedin), ja sivuston mukaan mukaan Peimari itsekin on tehnyt tällaisia hommia.

Hmmmm.

Ja miten selittyy se, että Peimarin facebook-tarinaa ”läheisen ystävän tuttavan tyttären” karmeasta kohtalosta on jaettu peräti 224 kertaa, vaikka tyypillisesti ko. henkilön facebook-julkaisuilla näyttäisi olevan tykkäämisiä ja kommentteja alle kymmenen?

Olisiko kyseinen teksti voinut olla tilaustyö, ja toimeksiantanut taho olisi sittemmin halunnut varmistaa, että kirjoitus saa mahdollisimman laajan julkisuuden?

En ole varmaan ainoa, jolle tulee mieleen se mahdollisuus, että Aimolle olisi voitu virittää ansa? Jos näin on, niin kenen toimesta se olisi tehty? Ja kenellä olisi ollut tarve varmistaa, että tieto tapahtuneesta leviäsi laajalle – sopivasti väritettynä?

Voisiko olla niin, että Aimoa on yritetty kiristää tapahtuneella? Ja jos, niin missä tarkoituksessa? Olisiko kyse voinut olla siitä, että häntä yritettiin painostaa jatkamaan yhteistyötä, jonka hän olisi jostain syystä halunnut lopettaa?

Spekulaatiota, spekulaatiota.

Mutta kaikesta huolimatta kiinnostaisi tietää, kuka oikein olikaan se Taru Peimarin ”läheinen ystävä”, jonka tuttavan tyttärestä oli kysymys...

[Nicht schuldig]

Kiitos naakalle vinkeistä.

Googlettelin vähäsen, ja löysin tuon Taru Peimari ‑nimisen naisen facebook-kirjoituksen, josta huhu Aimo Santaojan ”alaikäiseen sekaantumisesta” lähti alunperin kesällä 2015 liikkeelle (käykää lukemassa, löytyy naamakirjasta – en kehtaa tässä suoraan laittaa linkkiä kenenkään fb-sivulle).

Molemmissa tarinoissa on tiettyjä kummallisuuksia, jotka pistävät vähän ihmettelemään.

Ihmettelen vain, miksi Peimari käyttää esimerkkitapauksena tarinaa, missä ei ole todettu tapahtuneen mitään niistä rikoksista, joihin hän perusteluissaan viittaa.

Kun tarkasti lukee, niin tajuaa, että Peimari kertoo 16-vuotiaan tytön vanhempien ehtineen ”hätiin juuri ja juuri”. Hän lohduttaa lukijoita tiedolla, että ”ammattiauttajat ovat jatkossa tytön ja perheen tukena”. Kirjoittaja myös mainitsee, että ”onneksi poliisit saapuivat paikalle nopeasti”. Tuossa toisessa, suomi24:n kirjoituksessa tosin sanotaan, että vanhemmat soittivat poliisin paikalle – kuulostaa kuitenkin Peimarin ilmaisemalla tavalla paljon dramaattisemmalta tapahtumalta – ikään kuin tyttö itse (?) olisi monien epätoivoisten yritysten jälkeen saanut hälytettyä poliisit paikalle....

Peimari toteaa vielä, että kyseisen tytön ikäisen teinin ei pitäisi tietää ”maailman pahuudesta” vielä mitään.

Ja molempien kirjoittajien dramaattiset sanankäänteet herättävät lukijassa luonnollisesti ehdottoman halun saada pikaisesti tietää, kuka tämä kyseinen lapsia raiskaava iljettävä vanhus on. Ja arvatenkin asiaa aikanaan netissä kyselleille paikkakuntalaisilla on alta aikayksikön annettu vastaus tähän kysymykseen.

Olisiko kyseinen teksti voinut olla tilaustyö, ja toimeksiantanut taho olisi sittemmin halunnut varmistaa, että kirjoitus saa mahdollisimman laajan julkisuuden?

En ole varmaan ainoa, jolle tulee mieleen se mahdollisuus, että Aimolle olisi voitu virittää ansa? Jos näin on, niin kenen toimesta se olisi tehty? Ja kenellä olisi ollut tarve varmistaa, että tieto tapahtuneesta leviäsi laajalle – sopivasti väritettynä?

Voisiko olla niin, että Aimoa on yritetty kiristää tapahtuneella? Ja jos, niin missä tarkoituksessa? Olisiko kyse voinut olla siitä, että häntä yritettiin painostaa jatkamaan yhteistyötä, jonka hän olisi jostain syystä halunnut lopettaa?

Spekulaatiota, spekulaatiota.

Mutta kaikesta huolimatta kiinnostaisi tietää, kuka oikein olikaan se Taru Peimarin ”läheinen ystävä”, jonka tuttavan tyttärestä oli kysymys...

Tällaiset "hyytävät" kertomukset eivät välttämättä vastaa tosiasioita erityisesti seksuaalirikosasioissa. Niitä voidaan väritellä ja muuntaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Toisaalta ne vastaavat ihmisen ikiaikaiseen pelkoon ja myös jännityksen kokemisen tarpeeseen. Viaton neito onnistuu pakenemaan pedon kynsistä.

Tosiasiat voivat olla aivan toisin. Tänä päivänä esim. nuoret miehet eivät välttämättä ole enää kiinnostuneita nuorista tytöistä, koska he ovat realisoineet omassa ajattelussaan sen riskin ja vaivalloisuuden mikä liittyy mahdolliseen syytökseen esim. raiskauksesta. Monesti nuoret miehet uskovat samassa seurueessa olevaa tyttöä ja antavat vielä hiukan sakinhivutusta tällaiselle kaverille. Yhden nuoren miehen pelastaminen vaatii järkeviä aikuisia ihmisiä ympärille ja tietoisuutta siitä mikä on oikeasti raiskaus, mikäli sellaiselle enää juridisesti tai muutoin mitään järjellistä määritelmää löytyy.

Tämä "ansan virittäminen" on mahdollinen, koska pienikin seksuaalinen virittyneisyys tarinassa voi aiheuttaa epäillylle huomattavaa vahinkoa.

Ylipäätään törmäsin Obelux-ketjussa ilmiöön, joka ei ole aivan tervettä ja josta sain vain kalpean aavistuksen sen todellisesta voimasta. Siellä on voimia taustalla, joista ei oikeasti kukaan tällaisen epäilyksen varjossa oleva kykene omin voimin ulos selviytymään. Jos syntyy epäily esim. lapsen hyväksikäytöstä, siitä seuraa käytännössä tsunamin kaltainen ilmiö. Ensin rannalla meri pakenee, epäilty seuraa sitä arvaamatta, että se meri tulee takaisin metrien korkuisilla aalloilla. Siellä aallonharjalla hän itse lopulta ratsastaa. Jos hän selviää yhdestä aallosta, muutamia minuutteja myöhemmin tulee toinen aalto.

[Human interest]

Kansanedustaja Timo Heinosen julkiset Auer-kannanotot

Muistatteko tämän kokoomuksen kansanedustajan? Hän on kuulemma entinen luokanopettaja, ja ollut joskus julkisuudessa myös moottoriurheiluselostajana

Heinosesta tekee mielenkiintoisen se, että hän on poliitikoille hyvin epätyypillisesti syyllistänyt Aueria julkisuudessa. Mielenkiintoa lisää se, että Heinonen on porilaisen Sampsa Katajan (Jouko Kauppilan yhtiökumppanin) julkikaveri. Tähän kaveruuteen Heinonen on viitannut monissa blogikirjoituksissaan. Ks. blogisivut tuolla: http://timoheinonen.fi/blogi/ Voitaisiin sanoa, että tämän loppilaisenkin kansanedustajan kohdalla siis löytyy jonkinlainen linkki Satakunnan suuntaan.

Ensimmäiset Timo Heinosen aggressiivisista Auer-twiiteistä sijoittuvat aikaan heti Auerin Murhalesken muistelmien julkaisun jälkeeni syyskuussa 2016. Heinonen antoi tuolloin ymmärtää olevansa järkyttynyt Suomalaisen kirjakaupan toiminnasta, koska kyseinen kauppaketju oli päästänyt Auerin tiloihinsa esittelemään kirjaansa. Timo Heinonen twiittasi:

"Nuoret tytöt jonottivat yhteiskuviin Anneli #Auer kanssa" Miksi #suomalainenkirjakauppa tekee tällaista??
https://twitter.com/timoheinonen/status ... 0227192832

Ja vähän myöhemmin Heinonen twiittaa samaan keskusteluun vielä seuraavan viestin:

[…] Julmista seksuaalirikoksista lapsia kohtaan tuomittu ja nyt sitten lasten ja nuorten kanssa fanikuvia? #suomalainen
https://twitter.com/timoheinonen/status ... 5127789568

Ja luonnollisesti Heinonen reagoi ihastuneesti ja kannustavasti, kun mediassa parin kuukauden päästä uutisoitiin isosti, että Mikkelin kaupungin virkamiehet olivat päättäneet kieltää Annelin tulon paikalliseen kirjastoon (ja heti tämän jälkeen myös paikallisessa ostoskeskuksessa pidettäväksi tarkoitettu tilaisuus peruutettiin). http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... an/6154092.
Heinonen kommentoi:

#Auer esiintymiset #Mikkeli perutaan – Toivottovasti #Jyväskylä yhtä suoraselkäinen.
https://twitter.com/timoheinonen/status ... 1703533568

En muista kenenkään muun poliitikon suusta kuulleeni vastaavia kommentteja, jotka sisältäisivät noin selvän kannanoton Anneli Auerin syyllisyyteen (saa korjata, jos joku tietää muuta). Poliitikot ovat yleensä olleet asian suhteen julkisuudessa varovaisia. Ilmeisesti he seuraavat sen verran julkista keskustelua, että ovat selvillä Auerille (ja myös Jens Kukalle) langetettujen tuomioiden kiistanalaisuudesta. Yleensä poliitikot karttavat turhaa riskinottoa ja kantojen lukitsemista tällaisissa asioissa, mutta Timo Heinonen siis tekee poikkeuksen.

Minua jäivät vaivaamaan nämä Heinosen aggressiiviset Auer-kommentit, ja ihmettelin niitä pitkään. Parin kuukauden päästä asiaan tulikin sitten lisävalaistusta: Maaliskuun alussa ilmeni että Heinonen oli kärkkynyt Veikkauksesta itselleen kansanedustajien himoitsemaa hallituspaikkaa. Kokoomuksen puoluejohdon oli määrä ehdottaa sopivaksi katsomaansa kansanedustajaa paikkalle, ja pääministeri Sipilä oli sitten määrä tehdä nimitys kyseisen ehdotuksen perusteella


Kilpailu Veikkauksen hallituspaikoista

Heinosen mukaan kokoomusjohto olisi luvannut edellä mainitun paikan hänelle – tällaista kansanedustaja ainakin itse on lehdissä vakuutellut. Tosin yleisölle ei ikinä kerrottu, kuka kokoomusjohdosta tarkkaan ottaen olisi asian Heinoselle luvannut, vaikka joku toinen kokoomuslainenkin myöhemmin vakuutteli asian olleen Heinosen kuvaamalla tavalla. Kun sitten 1.3.2017 saatiin kuulla, että Hjallis Harkimo oli nimitetty kyseiselle paikalle, Heinosen katkeruuden purkauksia saatiin lukea mediasta monta päivää (mikä olikin harvinaisen viihdyttävää!). Nyt taitaa mies jo olla rauhoittunut. Ehkä kokoomuksen viestintäihmiset saivat Heinosen vihdoin uskomaan, että julkinen eripura omien kansanedustajien kesken on sen sortin asia, jota ei puolueessa katsota hyvällä.

Tuolla lehtijuttuja noista Heinosen pettymyksen parahduksista, ja hänen kritiikkiään Harkimon valintaa kohtaan:
http://yle.fi/uutiset/3-9493699
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216122 ... ei-ole-ohi
http://www.aamuposti.fi/artikkeli/49326 ... ojen-takia
http://www.iltalehti.fi/politiikka/2017 ... 8_pi.shtml
http://www.sss.fi/2017/03/kokoomuksen-r ... -heinonen/

Kuten noista edellä olevista artikkeleista käy ilmi, Heinonen syyttelee pääministeriä ja Harkimoa vilpillisestä ja moraalisesti arveluttavasta pelistä. Pääministeri Sipilä on puolestaan pistänyt kokoomukselle kiusallisen nimityskalabaliikin kokoomuslaisten omien toilailujen piikkiin (ilmeisesti aiheesta): Sipilä sanoi mm.: Ehkä tässä on väärinkäsityksiä siellä. En tiedä, mistä tässä on kysymys. http://www.iltalehti.fi/politiikka/2017 ... 8_pi.shtml

Kun tieto Veikkauksen hallituspaikkaa koskeneista kokoomuksen sisäisistä turnajaisista tuli julkisuuteen, oli helppo nähdä yhteys, joka oli näiden kahden asian välillä: siis Heinosen aiemman Auer-kommentoinnin ja toisaalta hänen hinkunsa päästä Veikkauksen hallitukseen.

Tuntuu aika todennäköiseltä, että Heinosen jyrkät Aueria koskevat kannanotot ovat olleet osa hänen pyrkimystään saada omalle valinnalleen tukea joltain vaikutusvaltaiselta taholta.

Kenestäköhän kokoomusvaikuttajasta on mahtanut olla kysymys?
Oliko tämä taho antanut Heinoselle harhaanjohtavaa tietoa hänen mahdollisuuksistaan? Vai oliko Heinonen itse yliarvioinut tämän kyseisen henkilön vaikutusmahdollisuudet asiassa?

Kun ottaa huomioon Heinosen Harkimon nimitystä seuranneen pettymyksen ja kiukun (ja niiden mittasuhteet), vaikuttaa ilmeiseltä, että kansanedustaja oli tehnyt hallituspaikan eteen kaikkensa.

Mainittakoon, että keskustapuolueelle varatulle paikalle Veikkauksen hallitukseen pääsi Heinosen kaveri, kansanedustaja Tuomo Puumala, jonka kanssa Heinonen oli alkuvuodesta 2013 (huomaa ajankohta!) laatinut lakialoitteen, jolla pyrittiin muuttamaan lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö sellaiseksi murhaan verrattavissa olevaksi rikokseksi, joka ei ikinä vanhenisi (selvennykseksi: nykyään tämä rikos vanhenee, kun uhri täyttää 28 vuotta).
Tosin tämä Heinosen ja Puumalan aloite ei koskaan johtanut mihinkään, sillä se torpattiin monella korkealla taholla, ja mielestäni aivan hyvistä syistä. Ks. mm. tuolta: http://www.vanhemmat.com/keskustelu/vie ... php?t=7063

Varmasti on kuitenkin niin, että yhteisiin aloitteisiin osallistuneen Puumalan pääseminen Veikkauksen hallitukseen teki Heinosen omasta tappiosta vieläkin katkeramman.

Heinosen ja Tuomo Puumalan yhteistyöstä

Monet ovat varmasti aikanaan ihmetelleet Heinosen ja Puumalan tekemää yhteistyötä lakialoitteessa, varsinkin kun otetaan huomioon, että kansanedustaja Puumalan puolue kuului tuolloin oppositioon, ja Heinosen oma oli hallituksessa. On selvää, että tämä yhteistyö on tuntunut oudolta kummankin kansanedustajan puolueissa. Eikö omasta puolueesta olisi löytynyt kumppania ottamaan aloitteesta krediittejä? Mikä ajoi nämä kaksi yhteistyöhön?

Emme tosin tiedä sitäkään, kumman ajatus ko. lakialoite on alun perin ollut. Koska kumpikaan ei ole ottanut kunniaa ideasta, tästä ehkä uskaltaisi tehdä sen päätelmän, ettei se ollut kummankaan.

Mutta kuka sitten olisi ollut lakialoitteen liikkeelle paneva voima?

Voisiko olla niin, että Puumalalla ja Heinosella on joku yhteinen vaikutusvaltainen tukija tai taustataho, jonka ajatuksen toteuttamisesta miehet kilpailivat, päätyen lopulta kompromissiin eli yhteistyöhön. Muita ei haluttu ottaa arkaluontoisille apajille.

Sanottakoon kuitenkin, että kyseessä oli joka tapauksessa molempien osalta vuoden 2013 suurprojekti, ja ainakin wikipedian tekstien perusteella näyttää siltä, että tästä lakialoitteesta heidät tullaan muistamaan.

Palautetaanpa mieliin, mitä muuta tapahtui vuonna 2013: Ainakin Anneli Auerin ja Jens Kukan kannalta vuosi oli dramaattinen, sillä tuolloin istuttiin Turun hovioikeudessa käsittelemässä syytteitä heidän tekemikseen väitetyistä lapsiin kohdistuneista pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista (istunnot olivat tammi-huhtikuussa 2013 ja tuomio annettiin kesäkuussa).

Väkisinkin tulee mieleen, että edellä mainitulla oikeudenkäynnillä ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskeneella Puumalan ja Heinosen lakialoitteella on ollut joku yhteys. Tätä vaikutelmaa vahvistaa se, että Puumala – pitäessään eduskunnassa kyseistä aloitetta koskevaa puheenvuoroa – viittasi siinä Anneli Auerin tapaukseen nimeltä mainiten. Puumala ei tosin tällöin suoraan ottanut kantaa syyllisyyteen nimenomaan seksuaalirikostapauksessa, mutta maininta kyseessä olleen lakialoitteen yhteydessä oli kuitenkin selvä signaali siitä, että he toivovat ihmisten näkevän aikaansaannoksensa ”Auer-lakina” (tämä siis, kun otetaan huomioon aloitteen aiheen: lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, jollaisesta Aueria ja Kukkaa juuri tuolloin syytettiin).

Kyseinen Puumalan puheenvuoro on luettavissa lähetekeskustelusta: (aloituspuheenvuoro) http://kansanmuisti.fi/session/93-2013/5/#statement-1

Uskon siis, että myös Puumala Heinosen tavoin on pyrkinyt käyttämääni Auerin syyllistämistä jonkinlaisen keppihevosena, jolla hänen on ollut tarkoitus saavuttaa joitakin (meille tuntemattomia) etuja.

Ainakin näiden kansanedustajien kannanotot lakialoitteen tiimoilta pyrkivät olemaan kovasti tunteisiin vetoavia. Ja varmasti suuri yleisö on yhdistänyt mielessään Auerin ja Kukan tekemiksi väitetyt rikokset ja kyseisten kansanedustajien esittelemät traagiset ihmiskohtalot. Ja se on todennäköisesti ollut tarkoituskin. Ks. edellä mainitusta lähetekeskustelusta nuo Heinosen vuodatukset seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamista hirvittävistä traumoista. Joku saattaisi jopa erehtyä luulemaan tuota populismiksi. http://kansanmuisti.fi/session/93-2013/5/#statement-1

Googlettelin vähän tietoja Puumalasta yleisemminkin. Näköjään hän on joskus kaveerannut myös Vapaavuoren kanssa: heidän menneisyydestään löytyy ainakin yhteinen Nepalin-matka (tai näiden kahden yhteisenä sen Vapaavuori ainakin tuolla bloginsa maininnassa esittää). http://vapaavuori.net/tag/puumala/

[Human interest]

Olen googletellut lisää tietoja Jouko Kauppilasta. Hän näyttää kuuluvan ainakin paikalliseen Rotaryklubiin. http://www.porinrotary.fi/

Innostuin näitä Porin ”rotareiden” (kuten he itseään Suomessa kutsuvat) sivuja tutkimaan vähän tarkemmin. Aika sisäänpäin lämpiävältä porukalta tämä kerho kieltämättä vaikuttaa. Katsoin säännöistä, että jäseniksi rotareihin otetaan liike-elämän johtohenkilöitä ja johtavia muiden ammattien edustajia. Ja todellakin: paljon näyttää jäseninä olevan toimitusjohtajia, kauppaneuvoksia, pankinjohtajia ja lakimiehiä. Ja niiden lisäksi monen sorttista kaupungin ja valtion virkamiestä. Erinomainen paikka verkostoitumiseen ja hyödyllisten suhteiden luomiseen siis.

Outoa oli huomata, että Porin rotareihin ei kuulu lainkaan naisia. Katsoin, että muissa paikallisklubeissa on paljon ”siskoja” rotariveljien lisäksi, mutta ei siis Porissa. Kummallista. Ilmeisesti porilaiset rotarit ovat vain keskenään syystä tai toisesta päättäneet, että naisia ei kannusteta hakeutumaan heidän klubiinsa. Miksiköhän näin on? Halutaanko asiat hoitaa ihan vain miesten kesken, ja naiset kelpaavat vain kahvinkeittäjiksi ja juoksutytöiksi?

Todellinen herrakerho siis.

Erikoista ja rotaryklubeille harvinaista on edellisen lisäksi myös se, että kaikki jäsenet on Porin klubissa listattu kerhon sivustolla julkisesti, ja vieläpä oikein kuvien kanssa. Katsoin, että yleensä rotarykerhojen jäsensivut on miltei säännönmukaisesti piilotettu, ja niihin on pääsy vain jäsenillä. Tässäkin suhteessa Porin rotaryt tekevät siis poikkeuksen.
Tuolla tuo jäsenlista kuvineen: http://www.porinrotary.fi/jasenet/index.html

Mikäköhän tällä jäsenten täsmällisellä esittelyllä on tarkoituksena? Tulee mieleen, että jotkut (vaikutusvaltaiset) porilaiset rotarit ovat hoksanneet, että he voisivat pönkittää omia neuvotteluasemiaan (esim. liiketoimissa?) antamalla ns. suuren yleisön nähdä, miten arvovaltaiseen porukkaan he kuuluvat ja millaisten ihmisten tuki heillä on takanaan?

Rotary-järjestöllä itsellään on tietysti ylevät ja kunnioitettavat, yleisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät tavoitteensa. Esimerkiksi järjestön keskeisenä toimintaperiaatteena käyttämässä Singaporen julistuksessa ilmaistaan rotaryn velvollisuudeksi muun muassa, että hän noudattaa tunnollisesti oman ammattinsa eettisiä ohjeita, maansa lakeja ja yhteisönsä moraalisääntöjä. Lisäksi rotaryn on oltava rehellinen markkinoinnissaan ja edustaessaan liike- tai ammattialaansa yleisön edessä. Ks. muut velvollisuudet alla olevasta linkistä.
https://www.rotary.fi/index.php?option= ... 73&lang=fi

Mainittakoon vielä, että viimeisenä velvollisuuksissa on kohta, jolla ilmeisesti pyritään torjumaan rotareiden kohtuutonta keskinäistä suosimista ja ehkäisemään järjestön osastojen muodostumista hyvä veli ‑verkostojen kaltaisiksi ryhmiksi (siis siinä surkuhupaisassa mielessä, kuin me täällä Suomessa ilmiön tunnemme): Julistuksessa sanotaan, että rotari ei saa pyytää muilta rotareilta, tai olla suomatta heille, sellaista etuoikeutta tai etua, jota ei soisi muille liike- tai ammattikumppaneille.

Järjestöllä on siis hienot periaatteet ja ylevät tarkoitusperät. Missään nimessä en väitäkään, että Rotary-järjestössä noin yleisesti ottaen olisi mitään hämärää. Mutta ei sille mitään voi, että paikallinen klubi on jäsenistönsä näköinen.

Sen perusteella, mitä tietoja esimerkiksi Jouko Kauppilasta on netistä löydettävissä (ks. ketjun aiemmat viestit), voi mielestäni kysyä, onko hän ”ollut rehellinen edustaessaan liike- ja ammattialaansa yleisön edessä” ja onko hän ”noudattanut tunnollisesti oman ammattinsa eettisiä ohjeita, maansa lakeja ja yhteisönsä moraalisääntöjä”?

Samaa voisi kysyä Jouko Kauppilan porilaisesta rotariveljestä Tapio Vallinista, Satakunnan Kansan toimittajasta, joka on lehdessään useaan otteeseen hyökännyt näkyvästi ja kuuluvasti Anneli Aueria vastaan.


Tapio Vallin

Tapio Vallin on toimittaja muun muassa sen surullisenkuuluisan Satakunnan Kansan artikkelin takana, jossa syyskuussa 2011 – vähän Auerin ja Kukan pidättämisen jälkeen – väitettiin, että poliisilla olisi hallussaan ”kiistaton kuvatallenne” kyseisten epäiltyjen tekemiksi väitetyistä lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Välittömästi tämän uutisen julkaisemisen jälkeen ”tieto” ratkaisevan todisteen olemassaolosta levisi kaikkiin valtakunnan tiedotusvälineisiin. Lehdet ympäri valtakunnan toitottivat kissankokoisilla kirjaimilla uutista siitä, että Auer ja Kukka – siis paitsi, että olisivat raiskanneet lapsia – olisivat myös patologisille pedofiileille tyypilliseen tapaan kuvanneet (oletettavasti videoineet?) nämä hirveät teot, ja tällainen konkreettinen todiste rikoksista olisi siis poliisin hallussa.

Uutista ei missään asetettu kyseenalaiseksi, koska sen alulle pannut Satakunnan Kansakaan ei niin ollut tehnyt. SK:n valeuutinen esitettiin kaikkialla ikään kuin se olisi ollut faktaa – ydinasia ilmaistuna toteavaan tyyliin jo otsikossa, totta kai. Esimerkkinä otsikoiden ytimekkyydestä mainitsen Iltasanomien jutun, jossa otsikko siis kuului: ”SK: Auerin lapsirikoksista kiistaton kuvatallenne”. http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000433 ... .google.fi

Laitan nyt vielä tähän noita muitakin, niin näette, miten ahneesti huppukiinnostava kohu-uutinen kopioitiin kaikkiin muihin lehtiin miltei identtisessä muodossa (sanomattakin on selvää, että SK:n omilta sivuilta tämä ”uutinen” on aikaa sitten poistettu):
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... ne/2059710
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/259585 ... vatallenne
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000433 ... .google.fi
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011092 ... 7_uu.shtml
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/SK-A ... nne/687841
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/ ... vatallenne

Tiedotusvälineitä seuraava yleisö otti joka tapauksessa lehtien välittämän virheellisen tiedon tosissaan, kuinkas muutenkaan. Varmasti Vallinille oli selvää, miten hänen liikkeelle laittamansa uutinen vaikuttaisi yleiseen mielipiteeseen, ja odotetulla tavalla se kääntyikin hetkessä Anneli Aueria ja Jens Kukkaa vastaan: heistä tuli yleisen halveksunnan, torjunnan ja jopa vihan kohteita. Tuossa muutamia yleisön some-reaktioita em. uutisankan jälkeen (laitan näitä tähän siksi, että haluan jotenkin konkretisoida sen, miten ratkaisevalla tavalla tuhoisa tuo Satakunnan Kansan valeuutinen oli Auerin ja Kukan kannalta):

Poliisilla halussaan kiistaton kuvatallenne eli eiköhän spekulaatiot voi lopettaa siihen syyttömyydestä https://murobbs.muropaketti.com/posts/1707261527/
Alkaa silmukka olla aika kireällä tuon lehmän kaulan ympärillä https://murobbs.muropaketti.com/posts/1707261646/
Tulee pitkä hoito suljetussa valtion laitoksessa https://murobbs.muropaketti.com/posts/1707262025/
Sanoinkuvaamaton lehmä
http://www.vauva.fi/keskustelu/1475144/ ... vaamaton_l

Kuten muistamme, loppujen lopuksi ilmeni, ettei mitään tällaista tallennetta ollutkaan. Tosin tämä uusi tieto ei sitten enää kiinnostanutkaan ketään. Satakunnan Kansasta ei koskaan selitetty, mistä virheellinen tieto oli peräisin. Yleiseksi käsitykseksi on jäänyt, että se olisi vuodettu lehdelle Porin poliisista. Uskokoon ken haluaa.

Mutta näin siis yhdellä maakuntalehden harkitulla täsmäotsikolla onnistuttiin luomaan varhaisessa – milteipä kriittisessä – vaiheessa yleisölle mielikuva Anneli Auerista ja Jens Kukasta lapsenraiskaajina.

Pirullisen ovelaa ja hirviömäisen taitavasti ajoitettua. Valitettavasti ei voi muuta sanoa.

Tätä tarkoituksellisen pahantahtoiselta vaikuttavaa Satakunnan Kansan uutisankkaa pohtii mm. Niina Berg tuolla https://niinaberg.com/2013/05/05/vuotaa ... a-tietoja/

Kesäkuussa 2012, heti kun Satakunnan käräjäoikeus oli langettanut Auerille ja Kukalle pitkät tuomiot lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista, Vallin katsoi jostain syystä jälleen tarpeelliseksi palata aiheeseen Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa. Olisi voinut luulla, että hän olisi tyyväisenä laittanut suun suppuun mieleisensä tuomion vuoksi ja vaiennut arvokkaasti (niin minä ainakin olisin tehnyt). Mutta jotain Vallinille oli kuitenkin jäänyt hampaankoloon. Ja kun hänen tekstiään luki vähän pidemmälle, niin ilmeni, mistä kenkä puristi: Anneli Aueria ei oltu tuomittu murhasta, ja sekös Vallinia huolestutti. Vallin evästi pääkirjoituksessaan kansaa (ja myös tuomareita?) sillä, että hänen mielestään Auerin puheiden uskottavuus oli mennyttä tämän LSH-tuomioiden vuoksi – koska Auer oli Vallinin mielestä totuudenvastaisesti väittänyt olevansa syytön. Vallin antoi myös kirjoituksessaan hyvin selkeästi ymmärtää, että hänen mielestään Anneli Auer olisi ehdottomasti tuomittava myös Jukka S. Lahden murhasta.

Viesti oli tietenkin osoitettu korkeimman oikeuden tuomareille, joiden käsittelyyn juttu oli menossa ja jotka joutuisivat pähkäilemään, mitä tehdä murhajutun kanssa nyt, kun syyttäjä oli toimittanut heille tietoa nuorempien lasten uusista paljastuksista.

Kyseisessä kirjoituksessaan päätoimittaja (?) Vallin perusteli vetoomustaan Annelin tuomitsemiseksi murhajutussa sillä, miten mahdollinen vapauttava tuomio murhasyytteestä nostaisi valtavan julkisen kohun, ja miten vaikea kansan olisi ymmärtää, että moninkertainen seksuaalirikollinen vapautetaan, jne.

Minä ihmettelen, voisivatko korkeimman oikeuden tuomarit todella olla noin helpolla (valtavalla julkisella kohulla) peloteltavissa? Mutta ehkä sitten olivatkin. Ja ehkä tämä oli Vallinin ja hänen taustavoimiensa tiedossa.

Ja kuten hyvin muistamme, KKO teki sitten lopulta lokakuussa 2012 päätöksen, jonka mukaisesti juttu palautettiin takaisin lähtöruutuun. Murhajutun käsittely aloitettiinkiin sitten uudelleen alusta Satakunnan käräjäoikeudessa vuoden 2013 joulukuussa

Tuolla Niina Bergin blogi, jonne on kopioitu kyseinen Vallinin pääkirjoitus (tämä ko. Vallinin kirjoitus on blogikirjoituksen loppupuolella):
https://niinaberg.com/2014/08/02/vino-j ... io-vallin/

Niina Berg on edellä mainitussa blogikirjoituksessaan käsitellyt myös uudempaa Vallinin lehtikirjoitusta kesältä 2014 (kuva tästä Vallinin kolumnista Bergin em. blogisivulla). Tämän kolumnin julkaisu tapahtui ajankohtana, jolloin Anneli oli saanut äänensä kuuluviin Ylen Kultakuume-ohjelman haastattelussa, jonka jälkeen vastapuolen leirille näyttääkin tulleen kova hätä. Annelia ei Vallinin ja hänen kavereidensa mielestä olisi saanut päästää ääneen keräämään ihmisten sympatioita. Satakunnan Kansan ja Vallinin taholta seurasikin voimakas hyökkäys: Vallin tuomitsi kolumnissaan Ylen haastattelun jyrkin sanoin ”vinoksi ja yksipuoliseksi”.
Ks. Niina Bergin sivuilta blogistin kommentit Vallinin kirjoitukseen (Bergillä on kuva ko. kolumnista. Satakunnan Kansasta se on luonnollisesti jo poistettu):
https://niinaberg.com/2014/08/02/vino-j ... io-vallin/

Myös ainakin Iltalehdessä julkaistiin artikkeli, jossa Yleä kritisoitiin voimakkaasti samaisen haastattelun johdosta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014080 ... 0_uu.shtml.

Liekö ollut tämä Iltalehdenkin juttu saman satakuntalaisen porukan maksama? Tai ystävänpalvelus, jonka joku Iltalehden toimittaja oli velkaa porilaisille kavereilleen?

Vähän tulee näistä ”päätoimittaja” Vallinin kirjoituksista myös mieleen Timo Heinosen toiminta, kun tämä kansanedustajan arvovallallaan twiittaili moitteitaan Suomalaiselle kirjakaupalle siitä, että se oli sallinut Annelin ja hänen kustantajansa esitellä Murhalesken muistelmia myymälöissään (ks. Heinosesta edellinen kirjoitukseni). Näille molemmille herroille tuntuu olevan hyvin tärkeää estää se, että Anneli Auer pääsisi julkisuuteen esittelemään omaa kantaansa.

Miksi se onkin niin ylettömän tärkeää? Ja onko se tärkeää heille itselleen, vai jollekin vaikutusvaltaiselle taholle, jolle ei yksinkertaisesti voi sanoa ei, kun tämä pyytää palvelusta?

Ja vielä sellainen pikkujuttu, että Tapio Vallinin tituleeraaminen Satakunnan Kansan päätoimittajaksi on minusta vähäsen outoa. Ilmeisesti hän on sitten jossain vaiheessa jonkun sortin päätoimittajakin ollut. Näköjään tuolla on uutinen hänen nimittämisestään vuodelta 2006:
http://mediaviikko.fi/kategoriat/nimity ... nsaan.html.

Linkin uutisesta käy siis ilmi, että Satakunnan Kansassa on tuolloin ollut useampikin päätoimittaja, ja Tapio Vallinin täsmällinen titteli on ollut ”artikkelipäätoimittaja”. Pikaisella vilkaisulla vain Länsi-Suomi‑nimisessä lehdessä on tainnut myös olla useamman sortin päätoimittajia, mutta mitenkään tyypilliseltä tällainen käytäntö ei lehdissä kuitenkaan vaikuta.

Luulenpa, että Vallin ei ole kuitenkaan pannut pahakseen, että häntä on yleisesti kutsuttu simppelisti vain päätoimittajaksi. Näköjään Niina Bergin kanssa käymässään kirjeenvaihdossakin hän on käyttänyt itsestään nimitystä ”Editor-in-chief” (päätoimittaja).

Wikipediassa ei kylläkään Satakunnan Kansan esittelyssä mainita ketään Tapio Vallinia, vaikka kaikki lehden päätoimittajat on (olevinaan) listattu. Hmmmm.

Olisivatko Vallinin porilaiset kaverit halunneet saada ikiomalle luottotoimittajalleen päätoimittajan tittelin ihan vain siksi, että hänen kirjoituksensa saisivat suurimman mahdollisen painoarvon? Titteliin liittyvää arvovaltaa olisi sitten hyödynnetty pyrittäessä saavuttamaan erilaisia satakuntalaisten yritysten agendaan kuuluvia tavoitteita. Niitä onkin varmasti ollut monenmoisia, ja Anneli Auerin saaminen murhasta tuomituksi toki vain yksi niistä. Mutta hyvin tärkeä tämä nimenomainen tavoite näyttää heille olleen. Miksiköhän se onkin ollut niin tärkeä?

Sitä sietääkin pohtia.

Olen miettinyt, että ainakin osittain asia saattaisi selittyä yhden miehen pakkomielteellä.

Tapio Furuholm on kutsunut Tapio Vallinia ”rahaa ja valtaa nuoleskelevaksi” toimittajaksi. Liekö hänellä ollut mielessä Jouko Kauppila?
http://yle.fi/uutiset/3-5608804

[Susku London]

Eipä ole tainnut Anneli Auer itsekään tajuta olleensa poliittinen vanki Suomessa.

[Pieni liekki]

Eipä ole tainnut Anneli Auer itsekään tajuta olleensa poliittinen vanki Suomessa.

Uskaltaako kukaan avata Anneli Auerin tapausta YK:n ihmisoikeusneuvostossa?

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2366386

KOTIMAA 02:45 Päivitetty: 03:14
Suomen ihmisoikeustilannetta tarkastellaan YK:ssa

Suomen ihmisoikeustilannetta arvioidaan tänään YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä Genevessä. Kyseessä on määräaikainen tarkastelu, joka tehdään kaikille maailmanjärjestön jäsenmaille.

Suomi oli syynättävänä viimeksi vuonna 2012. Käytäntö on, että muut jäsenvaltiot esittävät tarkasteltavalle valtiolle kysymyksiä ja suosituksia ihmisoikeustilanteesta.

Hallitus on toimittanut YK:lle raportin Suomen ihmisoikeustilanteesta ja aiemmin saatujen suositusten toimeenpanosta. Viime kerralla Suomi sai useita suosituksia – esimerkiksi Slovakialta tuli kehotus puuttua tiukemmin koulukiusaamiseen ja Indonesia peräsi toimia naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi.

Suomen valtuuskuntaa johtaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.). Valtuuskuntaan kuuluu eri ministeriöiden edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjen edustajia riippumattomina tarkkailijoina.

STT

[Susku London]

"Uskaltaako kukaan avata Anneli Auerin tapausta YK:n ihmisoikeusneuvostossa?"

En nähnyt minkäänlaista uutisointia asiasta etukäteen, joten tänään on liian myöhäistä tuoda Auerin asiaa esille. Saksassa on tosin luettu Sternin artikkelia, mutta sekin on saattanut jäädä ihmisoikeusneuvoston jäseniltä huomiotta. Veikkaan, että asiasta ollaan hipihiljaa, aivan kuten suomalaisessa mediassakin.

[Öppnas Här]

Mitä avaamista siinä on, selvässä tapauksessa. Asiat on tutkittu, rikolliset hutkittu ja juttu lukittu. Paitsi se ensimmäinen tapaus. Sen voisi avata.

[Pieni liekki]

"Uskaltaako kukaan avata Anneli Auerin tapausta YK:n ihmisoikeusneuvostossa?"

En nähnyt minkäänlaista uutisointia asiasta etukäteen, joten tänään on liian myöhäistä tuoda Auerin asiaa esille. Saksassa on tosin luettu Sternin artikkelia, mutta sekin on saattanut jäädä ihmisoikeusneuvoston jäseniltä huomiotta. Veikkaan, että asiasta ollaan hipihiljaa, aivan kuten suomalaisessa mediassakin.

Käsittääkseni korkein oikeus teki melkolailla suuren virheen (pelosta tai välinpitämättömyydestä), kun se jätti Auerin tuomion purkuhakemuksen kunnolla tutkimatta. Veikkaan, että Aueriin kohdistunut kaltoinkohtelu Suomen valtiovallan taholta tulee kansainväliseen päivänvaloon ennemmin kuin myöhemmin. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Itse olen sitä mieltä, että virkamiesten tulisi lähteä purkamaan Auerin tapausta omatoimisesti. On paljon nolompaa, että asia tuodaan julki pikkuhiljaa tavallisten korkeasti koulutettujen perheenäitien ja -isien toimesta, kuin että asiat hoidettaisiin kuntoon niiden virkamiestahojen toimesta, joiden edustajat ovat aiheuttaneet nämä katastrofaaliset sotkut. Voimia Auerille ja hänen läheisilleen!