Pieni liekki kirjoitti:Onko täällä ketään, joka olisi perehtynyt oheiseen kirjaan ja erityisesti siellä olevaan osioon UV- ja IR-valokuvauksesta?
Description
Quality photographs of evidence can communicate details about crime scenes that otherwise may go unnoticed, making skilled forensic photographers invaluable assets to modern police departments. For those seeking a current and concise guide to the skills necessary in forensic photography, Police Photography , Seventh Edition, provides both introductory and more advanced information about the techniques of police documentation. Completely updated to include information about the latest equipment and techniques recommended for high-quality digital forensic photography, this new edition thoroughly describes the techniques necessary for documenting a range of crime scenes and types of evidence, including homicides, arson, and vehicle incidents. With additional coverage of topics beyond crime scenes, such as surveillance and identification photography, Police Photography , Seventh Edition is an important resource for students and professionals alike.
Table of Contents
1. The Police Photographer 2. Cameras 3. Optics and Accessory Equipment 4. Light Theory and Digital Imaging 5. Photographic Exposure 6. Flash Photography 7. Crime Scene Photography 8. Motor Vehicle Incident Scene Photography 9. Evidence Photography 10. Ultraviolet and Infrared Imaging 11. Identification and Surveillance Photography 12. The Digital Darkroom
En ole perehtynyt kyseiseen kirjaan ainakaan vielä.
"Ultraviolet radiation ranges from 10nm to 310nm, visible light 400nm to 700nm, and infrared 710nm to 1,000,000nm.
For the purposes of UV and IR photography, the waves we are interested in are those in the 310nm to 830nm range. Basically, there is the light (or radiation) that you can see (400nm to 700nm) and the light that you can’t see (anything above 700nm)."
Kyseessä on käsite UV-valokuvaus. Tämä sekoitetaan helposti toiseen käsitteeseen. Silloin kun puhutaan perinteisestä UV-valokuvauksesta on motiivi ja valonlähde molemmat ultravioletti säteen alueella useimmiten 315-400 nm. Sen sijaan silloin kun puhutaan käsitteestä "fluorisoiva" silloin ollaan näkyvällä aallonpituuden alueella. Fluorisoiva tarkoittaa sitä, että laite, joka on kädessä siinä on ultravioletti säde, se mitä kuvataan on kuitenkin esim. normaali eli nähtävissä olevassa valossa oleva esine.
Perinteisessä mielessä täytyisi kuvaus käsittääkseni suorittaa pimeässä, jotta saadaan selville todelliset rakennemuutokset.
Alue on äärimmäisen vaikea käsittää, itseasiassa Saksassa löytyy Michael Bohnert -niminen oikeuslääkäri, joka tutkii kuolleiden henkilöiden ihomuutoksia UV ja infrapuna-alueella. Hän on käsittääkseni niitä harvoja henkilöitä maailmassa, jolla on tutkimusta kyseisestä alueesta. Hänellä on noin sata julkaisua ja kirjoja lisäksi, joissa hän on ollut mukana. Hän on yrittänyt kehittää jonkinlaista matemaattista mallia ihon muutoksista eri valomenetelmillä.
Se mitä hän sanoo on se, että ei ole olemassa mitään screening-metodia, jolla keholta voisi etsiä paikkoja, joita sitten voisi kuvata UV-valolla. Hän kertoo, että on annettu suositus patologeille tutkia ihonaluetta UV-valolla, mutta heidän kokemuksensa mukaan tämä ei tarjoa mitään etua nomaaliin valotutkimukseen päivän valossa.
Sitten puhutaan puremajäljistä, joita voi nähdä vielä viikkojakin jälkeenpäin. Tämä on yksi UV-valon käyttöalue, toinen on mustelmat. Sen lisäksi päällepäin näkyvistä arvista voi saada paremman kuvan niiden rakenteesta UV-valolla.
Mutta ja suuri mutta on siinä, että yksittäisitapauksissa arpea voi tutkia ja valokuvata, saada parempia kuvia yksinkertaisesti, mutta ja vielä kerran mutta yksittäistapauksissa. Mitään screening-metodia ei ole. Mitä enemmän joku väittää löytävänsä arpia UV-valolla ihon alta ilman silmämääräistä havaintoa, sitä enemmän laskee todennäköisyys sille, että ne ovat oikeita vamma-arpia.
Ongelma tässä koko tarinassa on se, että et voi liittää sen ihon alapuolella (näkymättömissä) olevaa löydöstä mihinkään, jos se ei tule ulos jollain tavalla joko ihon alempana olevissa kerroksissa tai sitten ylempänä (silmälle näkyvissä olevaan) olevaan alueeseen.
Minun käsittääkseni ei ole mahdollista muutenkaan saada todellista kuvaa tilanteesta, jos et käytä perinteistä menetelmää löydöksen etsimiseen. Jos ainoastaan olet huoneessa, jossa on valaistus ja sitten otat käteesi UV-valo lampun, näet varmasti yhtä sun toista, joka sinun sitten pitäisi kyetä erottelemaan normaaleista muutoksista. Mutta ethän nyt sentään voi kuvitella, että sillä konstilla voisit löytää ihonalaisia esim. jo piiloon menneitä arpia. Muistellaanpa hetki sitä nuorta tyttöä, jonka poikaystävä oli surmannut. Tyttö oli purrut henkensä hädässä miestä käsivarteen ja sitten huiman yksilösuorituksen kautta pilkkopimeässä oikeussalissa saksalainen lääkäri löysi 16 vuoden jälkeen ja pitkän etsinnän lopputuloksena mahdollisen arven tästä tilanteesta. Oikeus ei kuitenkaan ottanut löydöstä huomioon tuomiossaan, joka päätyi sekä nuoren miehen että hänen äitinsä tuomitsemiseen murhasta.
Tässä voisi kysyä sitten, että miksei hän mennyt sinne oikeussaliin, ottanut taikalamppua käteensä ja osoittanut ihoa, ja siinä se oli näkyvissä? Jos asiat olisivat näin yksinkertaisia, niin näin me tekisimme kaikki.
Tosiasia on se, että jos MJE tutki UV-valolla normaali olosuhteissa näitä lapsia ja löysi heistä arpia, hän ei yksinkertaisesti tiennyt mitä teki. En minäkään tiedä tästä riittävästi edes lähellekään mutta sen tiedän, ettei se ole mahdollista.
On mielestäni selvää, että jos tällä UV-valolla on tehty minkäänlaista screening-tutkimusta, on se varmuudella erehdys. Alue on liian vaikea yksinkertaisesti. Se vaatii käytännössä elämänaikaista tutustumista ja tutkimusta, tämä ei ole kertakaikkiaan normaalin lääkärin hallinnassa. Olen minäkin tätä yrittänyt käsittää, jo käytännössä taustalla olevat fysiikan ilmiöt ovat niin vaikeatajuisia ja monimutkaisia ja sisältävät paljon eri muuttujia, että olen tähän mennessä onnistunut vain raapaisemaan pintaa.
Minun mielestäni kaikki UV-valolla tehdyt tutkimukset arvista täytyy jättää huomioimatta missään lääkärintodistuksissa, jos ei kysymys ole mustelmasta tai arvesta, joka on yksittäistapaus, ja josta tiedetään kehityskulku esim. puremajäljessä. Kaikki muut havainnot täytyisi jättää tulevan tutkimuksen varaan.
Lääkärinlausunnot, joissa on UV-valolla tutkittuja näkymättömiä arpia, täytyisi mitätöidä ja mahdolliset oikeustapaukset avata uudelleen käsittelyyn.
