Gustafssonin vammat

[Mariacka]

Mariacka, oikeuden päätöksellä todettiin, ettei aivovamma välttämättä näy kuvissa, saatikka sitten enää 45 vuoden päästä. Oletko varmasti sitä mieltä, että oikeus teki tässä virheen?

Kehäpäättelen edelleen (tai pysyn Hirvensalossa), että syvä tajuttomuus on merkki vaikea-asteisesta aivovauriosta, josta jää kaiken lukemani perusteella pysyvä jälki. Tietenkin pelkkä Hirvensalon siteeraaminen on subjektiivista, mutta siitähän tämä keskustelunhaara lähti liikkeelle tällä kertaa. Mitä suurempaan objektiivisuuteen pyritään, sitä ympäripyöreämmiksi ja yhdentekevämmäksi tällaiset keskustelut käyvät.

(NG:n vammat todettiin lopulta keskivaikeiksi.)

Nyt painelen eräänlaiseen tajuttomuustilaan eli uneen. Sariola, älä suotta vaivaudu copypastaamaan, tai tee se ainakin oikein.

Hyvää yötä!

[awa]

Konstalla ja Sariolalla on kirjoituksissaan omituinen määritelmien sekamelska, jossa aivovamma ja muistiaukko sekoittuu jatkuvasti ja sekavasti.

Jos Gustafsson ei ollut tajuton sairaalaan tuotaessa vaan hänellä oli ainoastaan alentunut tajunnan taso, mikä sen selittää ?

Mahtoiko Gustafsson nukkua ja olla kovasti väsynyt ? Kiilusilmän kynsissä oli ihmisriepua retuutettu ja edellisistä kunnon yöunista oli kulunut jo reilut 30 tuntia. Siispä jospa vain nukkui - niin mitäs se kerooo tajunnan tasosta aamuyöllä. Ei mitään.

Jokainen meistä on nähnyt kovasti unisen ihmisen, joka ei halua herätä, ei halua avata silmiään, ei halua vastailla , vain ynähtelee ja örisee - siis haluaa vain nukkua. Krapulaiselle nuorelle miehelle varsinkin uni maistuu.

Tajunnan taso on todellakin laskenut josta tajuttomuus on kaukana.

[konsta]

Vammakeskustelussa on ainakin kaksi yleipätevää väittämää, jotka auliisti suon muidenkin käyttöön.

-omat vammat ovat aina vakavia, muiden vammat enimmäkseen näyttelyä tai suurentelua.

-Nilsin vammat korreloi suoraan sen kanssa, miten suhtaudutaan hänen syyllisyyteensä.

[Sariola]

..... Hirvensalon mielestä tyypillisistä pahoinpitelyvammoista, kuten NG:n vammat, ei seuraa syvää tajuttomuutta (eli vaikeaa aivovammaa). Vaikea aivovamma puolestaan näkyy aivoissa arpena (MRI-kuvassa) loppuiän.

Se, että NG on liioitellut vammojaan, ei tee hänestä murhaajaa. Yhtä lailla voidaan ihmetellä, mikä tarve näitä vammoja on vakuutella vakavammiksi, mitä ne todennäköisimmin ovat olleet.

Vaikuttaa siltä, että Mariacka unohtaa vasemman korvan yläpuolella olevan suuren ruhjehaavan, joka ei taatusti ole syntynyt nyrkiniskusta. Siihen on todennäköisesti isketty kovapintaisella esineellä ja melko lujaa.

Siinä Hirvensalo voi kyllä olla oikeassa, että kysymyksessä ei ehkä ole ollut vaikea aivovamma, vaan "keskivaikea aivovamma" kuten Tenovuo on arvellut. Minä arvelen Tenovuon osuneen oikeaan.

Espoon käräjäoikeus oli uskonut aivovammaan, ja siihen, että NG ei ollut kyennyt tavaroita kuljettelemaan ja piilottelemaan. Siinä se lienee ollut oikeassa. Se taas merkitsee, että todennäköisesti awa, Loka, Mariacka ja kumppanit lienevät väärässä. Kukaan ei halunnut valittaa tuomiosta. Esiin tuodut faktat eivät viitanneet voittoon ylemmissäkään oikeusasteissa. Vain asianajajat olisivat menestyneet taloudellisesti.

[konsta]

Kehäpäättelen edelleen (tai pysyn Hirvensalossa), että syvä tajuttomuus on merkki vaikea-asteisesta aivovauriosta, josta jää kaiken lukemani perusteella pysyvä jälki.

Syvä tjuttoomuus oli Hirvensalon oma määritelmä, kun hän halusi esittää sen negaationa. Mutta ainakin Tenovuo kehtaisi väittää, ettei edes vaikeasta vammasta(tarkoittiko tässä sitten määritelmän mukaista vaikeaa aivoruhjetta, mutta toisaalta, mitäpä muutakaan) jää sellaista jälkeä, joka pystytään kuvantamaan, siis näillä nykyisillä vehkeillä.

Edit: siis tietenkin niin, ettei edes vaikeasta vammasta jää välttämättä....

[awa]

Mutta ainakin Tenovuo kehtaisi väittää, ettei edes vaikeasta vammasta(tarkoittiko tässä sitten määritelmän mukaista vaikeaa aivoruhjetta, mutta toisaalta, mitäpä muutakaan) jää sellaista jälkeä, joka pystytään kuvantamaan, siis näillä nykyisillä vehkeillä.

Taas täyttä paskaa - vaikeasta aivoruhjeesta jää aina jälki, joka näkyy nykyisillä kuvantamismenetelmillä. Konsta, eikös tämä asia jo kerran käsitelty. On se Tenovuo asiantuntematon kun tuollaista väittää.

[konsta]

Mutta ainakin Tenovuo kehtaisi väittää, ettei edes vaikeasta vammasta(tarkoittiko tässä sitten määritelmän mukaista vaikeaa aivoruhjetta, mutta toisaalta, mitäpä muutakaan) jää sellaista jälkeä, joka pystytään kuvantamaan, siis näillä nykyisillä vehkeillä.

Taas täyttä paskaa - vaikeasta aivoruhjeesta jää aina jälki, joka näkyy nykyisillä kuvantamismenetelmillä. Konsta, eikös tämä asia jo kerran käsitelty. On se Tenovuo asiantuntematon kun tuollaista väittää.

No, nyt taas tuli ongelma, kumpaa uskoa, awaa vai Tenovuota, hmmmm

[awa]

No laitetaan tänne tuon lääkärin ETPK lausunto, joka näitä vammoja kohtaa päivittäin. Sitä konsta ja Sariola on hieman vähemmän lainannut.


Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.”

[konsta]

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.”

Luumiehet Kontio ja Hirvensalo haluavat jäädä tälle nakkikioskitasolle, kun kuitenkaan ei mitään varmaa pystyisi sanomaan. Matalaenergisellä vammamekanismilla ei suoraa tarkoiteta matalaa energiaa vamman aiheuttajana, vaan käsittääkseni ortopedista löydöstä ja sen laatua. Kontion mainitsema putoaminen 1-2metrin korkeudesta on suurin yksittäinen syy kuolemaan johtaviin työtapaturmiin.

Ilman kuvia, tutkimatta potilasta tai näkemättä oireita, voi oikeastaan sanoa mitä tahansa - jopa jäämättä kiinni omien kykyjensä ylittämisestä. Siinä mielessä arvostan enemmän neurologien arvioita asiasta, etenkin kun(johtuuko siitä, että liippaa lähempää) Öhman ja Tenovuo pyrkivät selvästi olemaan objektiivisia.

[Sariola]

NG:n vammat

Käräjäoikeuden tuomiossa on joissakin kohtaa tarkempaa tietoa kuin esitutkintapöytäkirjan johdannossa. Tätä seuraavaa ei kukaan ole kiistänyt, etteikö se pitäisi paikkaansa:

" ..... Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Aivoselkäydinnesteen verettömyys ei osoita mitään aivovamman olemassaolosta, ja nyt lisäksi Gustafssonin aivoselkäydinnesteen punasolujen määrä ja valkosolujen määrä oli ollut kohonnut. ..... "

Tästä voidaan todeta, että jo vuonna 1960 on havaittu tutkimuksissa viitteitä mahdollisesta aivovammasta, vaikka täällä eräät väittävät, että mitään sellaiseen viittaavaa ei ole lainkaan havaittu. Väitävätkö esim. awa tai Hessu52, että tämä em. lainauksessa oleva tieto olisi väärä? Kysyn vain.

Tuossa edellä awan esiintuoma Kontion lausunto ei ole erityisen vakuuttava, sillä Kontio on aivan ilmeisesti taitava leukakirurgi, mutta pätevyys aivovammoihin on heikompi. Tässä on vähän samaa vikaa, kuin siinä paperityöntekijän lausunnossa, joka koski myös NG:n mahdollisia vammoja. Hän oli muutaman metrin etäisyydeltä näköhavaintoon perustuen esittänyt arvionsa NG:n vammojen vakavuudesta. Sellaisen lausunnon painoarvo on vähäinen, melkeinpä olematon.

Painavinta tietoa siitä, että NG on nimenomaan uhri, ovat teltan verijäljet. Ne osoittavat, että NG on ollut hyökkäyksen sattuessa teltan sisällä. Verijälkiä on löytynyt nimenomaan hänen nukkumapaikaltaan teltan sisältä. Lisäksi KRP:n verijälkien tutkimusryhmä on antanut oikeudessa lausunnon, että mikään heidän tutkimuksissaan ei suoraan, eikä edes epäsuorasti viittaa Nils Gustafssonin syyllisyyteen. Se on erittäin painava lausunto. Sitä ei voi ohittaa pelkällä olan kohautuksella.

[Sariola]

........... Hypnoosilla on etunsa, ja se on joissain tapauksissa toimiva keino, mutta NG ei ollut hypnoosissa sekuntiakaan. Ts. yhtään sen pidempään kuin tajuttomana. .........

Tässä yksi näitä Mariackan lentäviä lauseita.

Hän siis väittää, että NG ei ollut hypnoosissa sekuntiakaan, ei myöskään tajuttomana sekuntiakaan...

Mielenkiintoinen toteamus. Tulee vain mieleen, että yhtyisivätkö tuohon näkemykseen:

* A. Stenbäck, hypnoosikokeet suorittanut
* Mukana tarkkailijana olleet lääkäri, ja poliisin edustaja
* Lauerma
* Hirvensalo
* Öhman
* Tenovuo
* Kontio
Luulen, että kukaan tuossa mainituista ei yhtyisi tuohon näkemykseen.

Sensijaan tuohon näkemykseen voisivat yhtyä:

* Hessu52
* awa
* Loka
* Ihraponnari

Nämä tosin ovat minun henkilökohtaisia arvioitani. Luulenpa, että ne osuvat aika hyvin oikeaan.

[Loka]

^No, Lauerman mukaan on olemassa suuri ristiriita hypnoosin onnistumisen ja vammojen kanssa. Tätäkään Sariola et voi ohittaa olankohautuksella, mutta teet sen silti. Kummasti olet syyttömyyden kannalla etkä kertaakaan täällä olemisen historian aikana ole katsonut asiaa objektiivisesti. Läpi paistaa se, että pomit jokaisesta lainauksestakin vain syyttömyyttä tukevat seikat ja ohitat todellakin olan kohautuksella kaiken muun.

Sariola, aikaisemmin jo pyysin Sinulta teoriaa illan kulusta. Kirjoita henkilöt vaikka nimillä Ville ja Kalle jos epäilet syytettä. Kaksihan niitä kiilusilmiä sinun skenaariossasi oli? Jään odottamaan, koska oikeasti haluan tietää mihin tämä ajamasi asia perustuu. Voit pistää teoriasi myös yksityisviestillä. Kiitos.

[Hessu52]

Eipä tuo Tenovuokaan varmoina asioita pitänyt, vai pitikö.

Olisit voinut tummentaa myös muutamia muita kohtia, mutta nehän tietenkin "puusilmänä" jätit pois.

Mika sinä Sariola olet väittelemään ihmisten kanssa, jotka todella jotain asioista tietävät?

Nyt pistät kyseenalaiseksi tämän uuden kirjoittajan Mariackan tiedot.

Urhon lailla haluat kumota omillla, MUKA ylivoimaisilla tiedoillasi toisen henkilön faktat.

Itselläsi ei kuitenkaan ole muuta, kun omat näkemyksesi ja nehän tunnetaan.

[konsta]

Eipä tuo Tenovuokaan varmoina asioita pitänyt, vai pitikö.

No ei tietenkään. Asiasta kun ei kukaan pysty sanomaan mitään varmaa. Joku besserwisser olisi vain munannut itsensä.

[Hessu52]

Voin sanoa, että minun kohdalla ne osuivat paremmin kuin nappiin, sillä uskon Mriackan kijoittamaan, koska muistaakseni itse kirjoitin joskus aiemmin hieman samalla tavalla, mutta enemminkin maalikon lailla.

Ei se, että itse olen niin kirjoittanut, vaan se, että Mariacka kirjoittaa faktaa, sai minut uskomaan asiaansa.

Itse tutkin silloin aika paljon hypnoosia ja juuri tuolta ajalta (50-60 luku, jolloin se oli tulossa Suomessakin muotiin ja joiden istuntoja pidettiin julkisina tilaisuuksina.

Alahan on tietysti sekin noista ajoista mennyt huimasti eteenpäin ja olisikin kenties itse kunkin hyvä tarkastella mitä mieltä nykyisin ollaan ko. hypnooseista, jos niistä vain tietoa löytyy.