Anu Koivunen (kuva Arto Wiikari)
Tuntuuko, että media vaikenee maahanmuuton ongelmista? Se ei pidä paikkaansa, mutta epäluulo on lujassa
KOLUMNI: Tutkimustulos ei tietenkään vakuuta ketään, joka uskoo median vaikenevan, kirjoittaa Anu Koivunen.
Jaa artikkeli
Anu Koivunen
MIELIPIDE 10.9.2017 12:34
Media käsittelee maahanmuuttoa etupäässä ongelmana. Siitä kirjoitetaan asiana, joka heikentää yhteiskunnan eheyttä, maan taloutta ja lisää rikollisuutta.
Näin toteaa tuore ruotsalaistutkimus, jonka tulokset eivät yllätä.
Göteborgin yliopiston professori
Jesper Strömbäckin johtama tutkimus ruotsalaislehtien maahanmuuttouutisoinnista vuosina 2010 – 2015 (
Invandring i medierna) analysoi lähes 2 000 uutista ja päätyi vahvistamaan aiempia tutkimustuloksia.
Metodista voidaan keskustella, mutta väittämälle, että uutisissa kaunistellaan maahanmuuttoa, ei löydy tästäkään tutkimuksesta perustaa.
Tulos ei tietenkään vakuuta ketään, joka uskoo, että media vaikenee maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Kuilu tutkimushavaintojen ja median luottamuslukujen välillä on ammottava.
Mediaan luotetaan vähiten juuri maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä (
Misstron mot medier, 2017).
Ruotsissa luottamusluvut eivät ole nousussa.
VÄITE mediasta maahanmuuton kaunistelijana on toistunut 1990-luvulta saakka, kuten myös teesi, että jollei media uutisoi maahanmuuton negatiivisista seurauksista, se menettää yleisön luottamuksen ja ruokkii vihamielisiä huhuja. Keskustelu on ikiliikkuja ja median asema tukala (
Migrationen i medierna, 2016).
On kuitenkin syytä kysyä, onko mediaepäluulossa lopulta kyse uutisoinnin totuudenmukaisuudesta. Ruotsissa luottamusluvut eivät ole nousussa, vaikka uhka- ja ongelmauutisoinnin arvioidaan kiihtyneen.
Strömbäckin johtama tutkimus ei tähän vastaa mutta tarjoaa yhden johtolangan huomauttamalla, että uutisjournalismi harvoin kyseenalaistaa kulloisenkin virallisen maahanmuuttopolitiikan.
Median ja poliittisen vallan keskinäisriippuvuus antaa journalismille paikan demokratian ytimessä mutta sitoo sen samalla virallisen politiikan jakolinjoihin.
Journalismi seuraa politiikkaa, ja kun poliittiset tuulet kääntyvät, kuten Ruotsissa syksyllä 2015, myös journalismi muuttuu, tiivisti toimittaja
Lars Truedson julkistamistilaisuudessa. Kuten hän epäili, linjanmuutos ei lisää luottamusta neljänteen valtiomahtiin vaan pikemminkin herättää kysymyksiä sen itsenäisyydestä.
Ruotsissa keskustelu jatkuu vilkkaana. Toivon samaa Suomeen.
Kirjoittaja Anu Koivunen on elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.
Jostain kumman syystä näistä et saa lukea valtamediasta.
Johtuisiko kritiikin suuntautuminen isolta osalta jenkkilään mahdollisesti USA:n sisä ja ulkopolitiikan laadusta. 