Mikä leimaa Gustafssonin tekijäksi?
Kuinka olenkaan voinut pitää Wagneria vielä jonkin aikaa sitten varteenotettavana kesustelijana ja nyt hän on tuollainen.
Niin sitä ihminen erehtyy, mutta tuollainen Arskan työntäminen murhaajaksi on jo lähes Palon Assmann manian luokkaa.
Ihan vaan (ystävän?) neuvona, käypä Wagner lääkärissä.
Niin sitä ihminen erehtyy, mutta tuollainen Arskan työntäminen murhaajaksi on jo lähes Palon Assmann manian luokkaa.
Ihan vaan (ystävän?) neuvona, käypä Wagner lääkärissä.
Viimeksi muokannut Hessu52, Ke Helmi 06, 2008 1:57 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Olen sitä mieltä, että jos kengillä, joissa on kulunut nahkapohja kävellään verisellä alustalla, niin tuo materiaali imee verta sisäänsä. Se ei lähde kokonaan pois vaikka sen jälkeen olisi kävelty kilometri polkua pitkin. Kengät on varmasti tutkittu jo tuolloin v. 1960. Näin voi olettaa. Muistaakseni noissa asiakirjoissa on arveltu, että sukat on myös tutkittu ennen niiden luovuttamista, että niillä ei ole kävelty metsäpolulla. Merkintä tästä löytyy asiakirjoista. Voisi arvella, että myös potilaan jalkapohjia on tarkasteltu siinä mielessä, että onko avojaloin kävelty.
Itse olen joskus yöpynyt tuolla tavalla teltassa, ja sitten mennyt siitä uimaan metsäpolkua pitkin läheiseen lampeen. Mieleen on jäänyt, että avojaloin aivan tavallisella metsäpolulla kävely on hyvin hankalaa. Jalkojen paikat täytyy katsella huolellisesti, silti aina joku tuntuu pistävän jalkapohjiin. Nimimerkii: Tilanteen kokenut ja kokeillut.
Itse olen joskus yöpynyt tuolla tavalla teltassa, ja sitten mennyt siitä uimaan metsäpolkua pitkin läheiseen lampeen. Mieleen on jäänyt, että avojaloin aivan tavallisella metsäpolulla kävely on hyvin hankalaa. Jalkojen paikat täytyy katsella huolellisesti, silti aina joku tuntuu pistävän jalkapohjiin. Nimimerkii: Tilanteen kokenut ja kokeillut.
No no Sariola, nyt tunnut menevän taas liioittelun puolelle.
Tuohon aikaan käveltiin kesäisin melkein aina paljain jaloin, kun siihen oli mahdollisuus.
Ei silloin Askistossa, eikä Kivistössä, kuten eipä paljon muuallakaan ollut Espoossa asvaltoituja kävely, tai muunkaanlaisia teitä.
Tarvon moottoritietä kait silloin vielä rakennettiin, joten se oli Jorvaksen ja Turun vanhan kaksikaistatien kanssa melkeinpä ne ainoat.
Ennen kaikkea lapset, mutta hyvin paljon nuoret, kulkivat kesät paljain jaloin, joten kyllä jalat olivat siihen tottuneet ja kasvattaneet paksun nahan lihoja suojaamaan.
Motoristeilla tietenkin olivat kengät, mutta kun redulle (slangia) on lähtenyt, niin heitettiin perillä kengät vapaalle, ellei sitten ollut vaarana astua lasinsirpaleisiin, tai humalassa potkia varpaitaan kantoihin ja juurakoihin.
Muutenkin tuo teoria, ettei Gusse olisi voinut kävellä paljain jaloin polulla, on ihan huuhaata, ja sukat jalassa kävely oli vielä helpompaa, tästä on omakohtaisia kokemuksia.
Ei sukkien pesu mitenkään vaikeaa ole.
Gustafsson kuitenkin todettiin syytömäksi murhiin, koska näytti vahvasti siltä, että niemessä oli ulkopuolinen henkilö.
Tuohon aikaan käveltiin kesäisin melkein aina paljain jaloin, kun siihen oli mahdollisuus.
Ei silloin Askistossa, eikä Kivistössä, kuten eipä paljon muuallakaan ollut Espoossa asvaltoituja kävely, tai muunkaanlaisia teitä.
Tarvon moottoritietä kait silloin vielä rakennettiin, joten se oli Jorvaksen ja Turun vanhan kaksikaistatien kanssa melkeinpä ne ainoat.
Ennen kaikkea lapset, mutta hyvin paljon nuoret, kulkivat kesät paljain jaloin, joten kyllä jalat olivat siihen tottuneet ja kasvattaneet paksun nahan lihoja suojaamaan.
Motoristeilla tietenkin olivat kengät, mutta kun redulle (slangia) on lähtenyt, niin heitettiin perillä kengät vapaalle, ellei sitten ollut vaarana astua lasinsirpaleisiin, tai humalassa potkia varpaitaan kantoihin ja juurakoihin.
Muutenkin tuo teoria, ettei Gusse olisi voinut kävellä paljain jaloin polulla, on ihan huuhaata, ja sukat jalassa kävely oli vielä helpompaa, tästä on omakohtaisia kokemuksia.
Ei sukkien pesu mitenkään vaikeaa ole.
Gustafsson kuitenkin todettiin syytömäksi murhiin, koska näytti vahvasti siltä, että niemessä oli ulkopuolinen henkilö.
Näin siinä käy ja on käymättä.Sariola kirjoitti:Olen sitä mieltä, että jos kengillä, joissa on kulunut nahkapohja kävellään verisellä alustalla, niin tuo materiaali imee verta sisäänsä. Se ei lähde kokonaan pois vaikka sen jälkeen olisi kävelty kilometri polkua pitkin. ...
- Lisäksi koholla olevista karikkeista ja kasvillisuudesta veri tarttuu myös päkiän ja kannan välille kengän pohjaan eikä lähde pesemättä pois pinnasta eikä hiomatta pinnan alta. Kohollaan ollutta luontoa on ollut runsaasti telttapaikalla valokuvien perusteella.
- Rantaojantien iästä on joskus ollut maininta, muttei ole jäänyt muistiin eikä muistiinpanoon. Muistelen paikallistiedon olleen, että Emilsbergissä olisi 1960 ollut kääntöpaikka, ja siitä edelleen Bodomille tavallinen polku. Siis koska tie tehtiin vesilaitokselle asti? Vuoden 1958 peruskartassa murhapaikan ja kenkäpiilon välillä on tavallinen polku. Sellaiset olivat siihen aikaan kunttapohjaisia ja neulasten ja muiden karikkeiden sekä ruohotuppaiden peitossa. Tuollainen polku tuskin kuluttaisi kengänpohjia niin paljon, että siihen imeytynyt veri lähtisi.
- Pohjat kuitenkin tutkittiin mikroskoopilla, juuri veren löytämiseksi. Kuluneista verijäljistä olisi voinut päätellä jotain kengillä kuljetusta matkasta. Nyt ei löytynyt verijälkiä lainkaan, joten sen puolesta kengät ovat voineet olla jalassa pois menessä, tai sitten ne on kuljetettu joko kädessä tai siinä puuttuvassa kassissa. Miksei niitä toisaalta olisi voitu viedä myös polkupyörän telineellä, jos kengät otti Korsbackan kautta kenkäjemman ohi poistunut ja fillaria työnnellyt partamies. Hän olisi siinä tapauksessa hylännyt kengät puolimatkassa maantielle.
- Kenkien pölyisyydestä vielä sen verran, että kengät ovat saattaneet olla jossain Kunnarlantien ojassakin jonkin aikaa, ja sitten tuntematon jemmari olisi tuonut ne takaisin kohti löytöpaikkaa ja samalla kauemmas asumuksista. Pitäisi tietää koska kenkäkuvat on otettu. Koska ne julkaistiin ensimmäisen kerran?
Pintapuolisesti katsoen kenkien veripisarat (Mäki) saattoivat leimata Gustafssona tekijäksi, mutta lähempi tarkastelu ja oman DNA:n puuttuminen viittaavat siihen, etteivät kengät ole olleet hänen jalassaan murhien aikaan.
Ulkopuolisen henkilön läsnäoloa pidettiin niin hyvin todistettuna, kuin mitä kolme ihimistä pystyy päivänvalossa erottamaan.Hessu52 kirjoitti: ...Gustafsson todettiin Espoon käräjäoikeudesa syytömäksi murhiin, koska näytti vahvasti siltä, että niemellä on ollut ulkopuolinen tekijä.
Niemi oli avoin tulla ja mennä, ilman että muut lähellä olleet välttämättä tunnistivat kulkijan. Esimerkiksi edellisenä iltana niemestä todistettavasti poistui kaksi ihmistä eikä poliisi voinut varmuudella sanoa keitä he olivat. Sama on voinut sattua moneen kertaan sen yön aikana. Esimerkiksi rannassa käyneen motskaristin reitistä ei ole muuta tietoa kuin rva Gyllströmin todistus Korsbackasta. P.P. Timperikin istui sisällä, eikä ole kertonut nähneensä ketään koko yönä.
Näin tuntemattomassa tilanteessa epäilyä varten tarvitaan muuta sidontaa tekoihin, kuin että henkilö on todistettavasti löydetty paikalta verissään rikoksen jo tapahduttua. Sellaista todistusaineistoa ei ollut. Mahdollisesti Gustafssonia leimaa nyt sekin, että paikalla on nähty tuntematon ulkopuolinen. Jos sen voisi osoittaa virheeksi, niin sitten Gustafsson olisi ainakin enemmän syyllinen, tarkemmin määrittelemättä kuinka pieni se todennäköisyys olisi vielä sittenkin.
Viimeksi muokannut teemu, Ke Helmi 06, 2008 4:08 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Merivuokko
- Jane Marple
- Viestit: 1004
- Liittynyt: La Heinä 07, 2007 7:26 pm
^Niinkuin tiedät, niin pisarat sopivat Mäen vereen ja kosketusjälki joko Boismaniin tai Bjöklundiin tai mahdollisesti molempiin. Gustafssonin (kenkien omistajan) omaa verta ei ollut kengissä. Sisällä oli miesmarkkeri ja Mäkeen sopivaa veren DNA:ta, mutta sen näytteen raakkasivat oikeudessa seikä syyttäjä että vastaaja. Gustafssoniin siinä näytteessä olisi viitannut vain sukupuoli, vaikka se olisi ollut sekanäytekin.
Jos on todella niin, että NG:n kenkien päältä ei ole tavattu lainkaan NG:n omaa verta, niin viittaa se mielestäni vahvasti siihen, että nuo kengät eivät ole olleet NG:n jalassa, kun hän olisi kuvitteellisesti iskemässä TM:eä kivellä päälakeen. Jos ne ovat olleet jonkun jalassa niin murhaajan jalassa, ja tuo murhaaja on joku muu kuin NG. Todennäköisempää on, että kengät ovat olleet siellä sisääntuloaukon lähellä ja niiden sisään on ollut asetettuna jotakin, niin että sisäpuolelle ei ole juuri lentänyt pisaroita. Itse olen säilyttänyt kengissä vastaavasti telttaillessani savukkeita tai sukkia tai pyyheliinaa tai limsapulloa tai muuta vastaavaa.
NG:llä oli poskessa reikä, josta hampaat näkyivät ja vasemman korvan yläpuolella suuri ruhjehaava. Ne varmasti vuotivat runsaasti verta. Kyllä kenkien yläpinnalle olisi tippunut NG:n omaa verta, mikäli kengät olisivat olleet hänen jaloissaan ja hän olisi iskenyt TM:eä. Tämä on minun kantani.
NG:llä oli poskessa reikä, josta hampaat näkyivät ja vasemman korvan yläpuolella suuri ruhjehaava. Ne varmasti vuotivat runsaasti verta. Kyllä kenkien yläpinnalle olisi tippunut NG:n omaa verta, mikäli kengät olisivat olleet hänen jaloissaan ja hän olisi iskenyt TM:eä. Tämä on minun kantani.
Gustafssonin kengän pohjien verettömyys (tai vähäverisyys) johtunee siitä, että mikrobit ehtivät mahdollisen veren "syödä.
Poikien kengäthän olivat pohjistaan puhkikuluneet, joten märkään paikkaan astuttaessa saatu kosteus yhtyneenä jalkahikeen on muodostanut jonkin laisen pysyvän mikrobitoiminnan kengän pohjiin, joka on nopeasti syönyt veren. Aamukosteuskin on prosessia edistänyt.
Poikien kengäthän olivat pohjistaan puhkikuluneet, joten märkään paikkaan astuttaessa saatu kosteus yhtyneenä jalkahikeen on muodostanut jonkin laisen pysyvän mikrobitoiminnan kengän pohjiin, joka on nopeasti syönyt veren. Aamukosteuskin on prosessia edistänyt.
Niin, siis nyt tarkoitat varmaan sisäpohjia? Olisiko sama käynyt myös ulkopohjissa, nahkaan imeytyneen veren suhteen?MEG kirjoitti:Gustafssonin kengän pohjien verettömyys (tai vähäverisyys) johtunee siitä, että mikrobit ehtivät mahdollisen veren "syödä.
Poikien kengäthän olivat pohjistaan puhkikuluneet, joten märkään paikkaan astuttaessa saatu kosteus yhtyneenä jalkahikeen on muodostanut jonkin laisen pysyvän mikrobitoiminnan kengän pohjiin, joka on nopeasti syönyt veren. Aamukosteuskin on prosessia edistänyt.
Mikä tapahtuu sisäpuolen nahalle, tapahtunee myös ulkopuolen nahalle, sillä samaa nahkaahan ne ovat.
Se ihmetyttää, kun puhutaan siitä, että Gusse olisi vuotanut verta kengilleen, niin mikä sen todistaa?
Jos Gusse olisi vuotanut jatkuvasti verta, se olisi ollut merkki vakavasta aivovammasta tai jonkin suuren verisuonen katkeamisesta, jolloin hän olisi noin pitkän ajan kuluessa vuotanut kuiviin.
Näinhän ei ole käynyt, eikä edes kovin lähellekään, koska hänelle ei ole tietääkseni tarvinnut antaa lisää verta, vai onko näin.
Toisin sanoen, hän on voinut olla loukkaantunut jo aiemmin illalla, ja verenvuodot ovat tyrehdytetty teltassa tai ne ovat itsekseen tyrehtyneet, jos Gusse on pantu telttaan "lepäämään".
Hänhän kertoi silloin joissakin ensimmäisissä kuulusteluissa, että meni makaamaan telttaan, kun maailma pyöri, eli jospa se onkin pyörinyt melko kovan iskun jälkeen.
Gustafsson kuitenkin vapautettiin kaikista syytteistä, koska niemellä uskottiin olleen ulkopuolisen tekijän.
Se ihmetyttää, kun puhutaan siitä, että Gusse olisi vuotanut verta kengilleen, niin mikä sen todistaa?
Jos Gusse olisi vuotanut jatkuvasti verta, se olisi ollut merkki vakavasta aivovammasta tai jonkin suuren verisuonen katkeamisesta, jolloin hän olisi noin pitkän ajan kuluessa vuotanut kuiviin.
Näinhän ei ole käynyt, eikä edes kovin lähellekään, koska hänelle ei ole tietääkseni tarvinnut antaa lisää verta, vai onko näin.
Toisin sanoen, hän on voinut olla loukkaantunut jo aiemmin illalla, ja verenvuodot ovat tyrehdytetty teltassa tai ne ovat itsekseen tyrehtyneet, jos Gusse on pantu telttaan "lepäämään".
Hänhän kertoi silloin joissakin ensimmäisissä kuulusteluissa, että meni makaamaan telttaan, kun maailma pyöri, eli jospa se onkin pyörinyt melko kovan iskun jälkeen.
Gustafsson kuitenkin vapautettiin kaikista syytteistä, koska niemellä uskottiin olleen ulkopuolisen tekijän.
No vastaan tähän omilla sanoillasi:Hessu52 kirjoitti:
Se ihmetyttää, kun puhutaan siitä, että Gusse olisi vuotanut verta kengilleen, niin mikä sen todistaa?
Mieti vähän noita omia juttujasi, muutaman päivän takaa.Hessu52 kirjoitti:Siis silloin kun kenkälonttoset lydettiin, niin niissä ei näkynyt pinnalla verta muuten, kuin mikroskoopilla katsomalla.
Kyllä minun kengissäni näkyi verta, kun taas kerran sain jostain syystä turpani aiuki ja verta valui nahkakengilleni.
Luepa tuo kirjoitukseni uudelleen, kun sinulla on taas tulkintavirhe, lieneekö vahinko?
Minähän tarkoitin, että Gussen pään ei ole ollut pakko enää surmien tapahtuman aikaan vuotaa verta, vaan haava on tyrehdytetty aiemmin.
Eli Gusse on loukannut itsensä aiemmin illalla ja hänet on pantu telttaan lepäämään, jolloin teltta ja arvokas nahkatakki ovat mennet niiltä osin piloille.
Ei veritutkijat ole sitä kertoneet, milloin Gussen veri on telttaan ilmestynyt, vai onko tästä faktaa tietoa.
Jos on, niin silloin on myös faktatietoa, milloin murhat on todennäköisesti tehty ja tällaisesta ainakaan minä en ole kuullut, mutta sehän ei olisi mitään uutta.
Minähän tarkoitin, että Gussen pään ei ole ollut pakko enää surmien tapahtuman aikaan vuotaa verta, vaan haava on tyrehdytetty aiemmin.
Eli Gusse on loukannut itsensä aiemmin illalla ja hänet on pantu telttaan lepäämään, jolloin teltta ja arvokas nahkatakki ovat mennet niiltä osin piloille.
Ei veritutkijat ole sitä kertoneet, milloin Gussen veri on telttaan ilmestynyt, vai onko tästä faktaa tietoa.
Jos on, niin silloin on myös faktatietoa, milloin murhat on todennäköisesti tehty ja tällaisesta ainakaan minä en ole kuullut, mutta sehän ei olisi mitään uutta.
No tässä on viestisi kokonaisuudessaan:Hessu52 kirjoitti:Luepa tuo kirjoitukseni uudelleen, kun sinulla on taas tulkintavirhe, lieneekö vahinko?
Minähän tarkoitin, että Gussen pään ei ole ollut pakko enää surmien tapahtuman aikaan vuotaa verta, vaan haava on tyrehdytetty aiemmin.
Missä kohdassa tarkoitit, ettei haavat enää vuotaneet?Hessu52 kirjoitti:Siis silloin kun kenkälonttoset lydettiin, niin niissä ei näkynyt pinnalla verta muuten, kuin mikroskoopilla katsomalla.
Kyllä minun kengissäni näkyi verta, kun taas kerran sain jostain syystä turpani aiuki ja verta valui nahkakengilleni.
Edelleenkin ihmettelen noiden kenkien pölyisyyttä, aivan kuin ne olisivat olleet lakaselakasekoneen harjojen vieressä, niin paksulta tuo pölykerros näyttää.