Tuomioiden paljousalennukset, "tukkualennukset" ja säästöt puhuttavat
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
En minäkään käsitä^ Ensikertalaisuus on vitsi. Ainakin henkirikoksissa sitä ei tulisi olla.
Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä. (Snl.27:19)
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Tämä on jotain aivan uskomatonta... Eli paljousalennus.. Mitä enemmän teet rikoksia sitä pienempi tuomio??? Joku jumalauta auttakaa ja selittäkää 
Aiemmin tehdyt rikokset alensivat tuomiota? Mita v...a? Onneksi en lukenut oikeusoppineeksi jos tämä on tie. Häpeällistä! 
Aiemmin tehdyt rikokset alensivat tuomiota? Mita v...a? Onneksi en lukenut oikeusoppineeksi jos tämä on tie. Häpeällistä! -
TuskaistaTietoa
- Axel Foley
- Viestit: 2321
- Liittynyt: Ke Touko 20, 2015 9:34 pm
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Se on se tie. Oikeustieteellisen läpikäyneet saavat korkeat palkat ja helpot virat. Sillä nekin harvat yksilöt, jotka eivät ole täysin paatuneita hyssytetään hiljaisiksi.Jaguaari kirjoitti:Tämä on jotain aivan uskomatonta... Eli paljousalennus.. Mitä enemmän teet rikoksia sitä pienempi tuomio??? Joku jumalauta auttakaa ja selittäkää
Kaikki tietää ongelmat ja ovat tienneet ne käytännössä aina.
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18206
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Ehkä helpoin ja mielenkiintoisin tapa tutustua vankilamatematiikkaan on toimittaja Jarkko Sipilän kommentti 16.2.2016:
Kommentti: Uskomatonta vankilamatematiikkaa eli miksi Markus Pönkä ei ollut vankilassa
Vankilamatematiikka ei ole rakettitiedettä, koska rakettitiede on selkeää ja perustuu fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Tämä kirjoitus sai alkunsa lukijan sähköpostikysymyksestä. Lukija kysyi Markus Pöngästä ja hänen tuomioistaan: mitä on istuttu, milloin ja miksi hän ei ole vankilassa?
Tapaus on tietysti tuttu ja tiesin kuviot summittain, mutten tarkkaan. Vastasin, että kyse on vankilamatematiikasta.
Mistä ihmeen vankilamatematiikasta?
Varoitus teille lukijoille: Tämä kirjoitus on pitkä, monimutkainen, sekava ja vaikea, mutta sellaista on vankilamatematiikka. Jos luette loppuun, ehkä asia avautuu. Voi olla että ei, mutta se ei ole lukijan tai kirjoittajan vika.
Ennen kuin päädytään Pönkään niin on pakko tarkastella asiaa hieman yleisemmin. Pysykää mukana ja lukekaa ajatuksella, sillä muuten ette pysy.
Kyse on siis siitä, miten oikeuden langettamat tuomiot muuttuvat vankila-ajaksi. Sen selittämiseen tarvitaan termiä vankilamatematiikka. Missään laissa se ei esiinny. Onneksi.
Vankilamatematiikkaan kuuluu kaikki, mikä vaikuttaa siihen, kuinka pitkään tuomittu suorittaa rangaistustaan vankilassa tai sen jälkeen. Vankilamatematiikka kattaa niin rangaistuksen mittaamisen, niiden yhdistämisen, suorittamisen ja vapaaksi päästämisen kuten myös koeajan ja jäännösrangaistuksen laskemisen ynnä kaiken muun.
Vankilamatematiikassa olennaisia suureita lakien asettamissa rajoissa ovat esimerkiksi kohtuullisuus ja harkinta. Niitä on mahdoton mitata.
Vankilamatematiikassa eri maissa lasketaan eri säännöillä.
Suomalaisen vankilamatematiikan perusfilosofiaan kuuluu se, että vankilassaoloaika on pahasta tekijälle ja viime vuosina on todettu, että se on pahasta valtiontaloudellekin. Molemmille vankilapäivän hinta on korkea. Toinen tärkeä asia on se, että rikoksen tekijä kannattaa pitää jonkin aikaa tavalla tai toisella yhteiskunnan valvonnassa vankilasta vapautumisen jälkeen.
Perusasioihin kuuluu myös se, että suomalaiselle vankilamatematiikalle uhri on tuntematon suure, eikä häntä huomioida. Jos huomioitaisiin, niin tämä muuttaisi laskennan koston mittariksi. Suomalaisessa vankilamatematiikassa uhri saa hyvityksen euroina rikoksesta kärsimys- ja muina korvauksina. Toki useimmiten tekijä ei niitä maksa, mutta se ei vaikuta vankilamatematiikan perusteisiin.
Toisin sanoen mallissa uskotaan siihen, että rikoksen tekijät oppivat rangaistuksestaan, ja kun heidän vankila-aikaansa vielä lyhennetään, niin se kannustaa rikoksettomaan elämään.
Tuomiot saavat usein kritiikkiä, mutta suomalainen vankilamatematiikka ei oikeasti ole ihan huono malli. Usein se toimii juuri niin kuin pitäisi, mutta toisinaan tulee huteja.
Vankilamatematiikka on kuin peruskoulu. Se on luotu keskiarvoille. Poikkeuksille se ei toimi.
Sellainen on myös tapaus Markus Pönkä.
Markus Pönkä tehtaili Suomessa 2000-luvun alussa valelaskupetoksia, siirtyi Tallinnaan ja murhasi siellä miehen joulun tienoilla 2005. Pönkä sai Tallinnassa 12 vuotta vankeutta. Hänet siirrettiin Suomeen 2007 ja valelaskujutussa tuli heti 4 vuotta vankeutta. Talousrikostuomioita tuli lisää 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012.
Joissain maissa vankilamatematiikkaan kuuluu sanktiokumulaatio, jossa tuomioita plussataan toistensa perään. Toisissa voidaan langettaa useista rikoksista vaikkapa 120 vuotta, mutta niitä suoritetaan kaikkia samaan aikaan ja vapaudutaan kymmenessä.
Suomalainen laskentatapa luottaa niin sanottuun tukkualennukseen.
Tukkualennuksen pääsääntö on se, että elinkautista lukuun ottamatta määrämittainen rangaistus voi olla korkeintaan 15 vuotta. Se toimii esimerkiksi niin, että taposta voi saada 12 vuotta mutta kahdesta, kolmesta, neljästä tai useammasta taposta maksimi on 15 vuotta. Ruumiiden määrä menettää merkityksensä.
Mutta ei ”tukkualennus-periaate” ole mikään aivan yksinkertainen. Alennuksen suuruus riippuu siitä, miten vakavasta rikoksesta on kyse. Vaihtoehtoja on monia, mutta esimerkiksi talousrikoksista voi saada maksimissaan 7 vuotta ja huumerikoksista 13 vuotta, vaikka yksittäisiä tekoja olisi kuinka paljon.
Logiikka on sekopäinen: mitä enemmän tapat, huijaat tai tuot huumeita, niin sitä pienempi rangaistus on yksittäistä tekoa kohden.
Pöngän tuomiot laskettiin siten, että näistä kaikista rikoksista kertyi yhteensä aika lailla tasan yhdeksän tosiasiallista vankilavuotta.
Toki tähän vaikutti vankilamatematiikan ns. ”vapautumisen peruslauseke”, jonka mukaan ensikertalainen suorittaa oikeuden määräämästä rangaistuksesta puolet ja rikoksen uusija kaksi kolmasosaa.
Vankilamatematiikassa selliaikaa yritetään minimoida myös avolaitoksella ja koevapaudella, mutta Pöngän kohdalla niitä ei poikkeuksellisesti käytetty. Sen sijaan lomille hän pääsi. Yhdeltä hän jätti yhdeksitoista päiväksi palaamatta.
MTV Uutisille karkumatkaltaan lokakuussa 2013 lähettämän sähköpostin mukaan hänet olisi pitänyt päästää avolaitokseen, koska se olisi edistänyt mahdollisuutta rikoksettomaan elämään. - En halua tehdä rikoksia vaan haluan laillisen toimeentulon vapauduttuani, Pönkä totesi sähköpostissa.
Pönkä tehtaili vankila-aikanaan valituksia, kanteluita ja korvausvaatimuksia todella ison määrän mitä moninaisimmista asioista sellioloista avolaitossijoitukseen. Ne eivät auttaneet.
Tapaninpäivänä 2014 vapaus kuitenkin koitti. Kuten kaikille aina lopulta käy.
Pönkä siirtyi ehdonalaiseen eli koeajalle, joka on siis alussa mainitun rangaistusten lyhentämisen perusprinsiipin olennainen osa. Vanki vapautuu todellisia vuosiaan aikaisemmin vankilasta, mutta vanhat tuomiot voidaan laskea jatkossa vahingoksi, jos uusia tuomioita tulee.
Ehdonalaisen vapauden pitäisi siis kannustaa rikoksettomaan elämään.
Tämä koeaika on siis sen pituinen, joka jää vankeusaikana suorittamatta. Pöngällä suorittamatonta rangaistusaikaa oli 8 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää, mutta laki rajaa koeajan korkeintaan kolmeen vuoteen.
Vankilamatematiikan knoppeihin kuuluu kuitenkin jäännösrangaistus. Vankilan ovesta astuessaan Pönkä oli vastuussa kolme vuotta koko tästä 8 vuoden 6 kuukauden ja 4 päivän ajasta. Se ikään kuin oli uhkana taustalla, mutta ei oikeasti olekaan.
Pönkä vapautui siis Tapaninpäivänä 2014 ja tammikuussa alkoi uusi rikossarja, jossa Pönkä tuomittiin kymmenestä törkeästä väärennyksestä, kolmesta törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Häntä syytettiin myös jonkun rikkaan kidnappauksen valmistelusta, mutta ne syytteet hylättiin.
Juttu tiivistyi identiteettivarkauksiin ja siihen, että näiden nimissä avatuille tileille otettiin lähinnä pikalainoja.
Pönkä otettiin kiinni 15. huhtikuuta 2015. Hän ehti olla vapaalla vajaa neljä kuukautta.
Oikeus vapautti Pöngän puoli vuotta myöhemmin 15. lokakuuta tutkintavankeudesta melko sekavien vaiheiden jälkeen vastoin syyttäjä Eija Velitskin kantaa. Sananmukaisesti Pönkä käveli käräjäsalista ulos kaikkien - olin paikalla - ihmetellessä tilannetta, koska hovioikeus oli niin määrännyt.
Miksi? Se ei ole vankilamatematiikkaa vaan tutkintavankeuslogiikkaa, joka on aivan oma lajinsa. Ydin oli siinä, että Pönkää ei ollut vaadittu pidettäväksi vangittuna rikollisen toiminnan jatkamisen vuoksi, vaan sen takia, että hän saattaisi sotkea tutkintaa. Kun kaikki todistajat oli kuultu oikeudessa, Pönkä ei voinut enää sotkea juttua.
Kolmen viikon päästä vapauttamisesta käräjäoikeus langetti Pöngälle tuomion, joka oli 3 vuotta 8 kuukautta. Häntä ei määrätty vangittavaksi heti, koska syyttäjä Velitski ei ollut sitä vaatinut. Pönkä pysyi vapaana.
Hetkinen. 3 vuotta 8 kuukautta, mutta...? Pöngällähän oli uhkana rangaistuspankkiin jäänyt 8 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää siltä varalta, että hän tekee uusia rikoksia. Nyt se ja uudet rikokset mukaan lukien tuli vain 3 vuotta ja 8 kuukautta. Miten tässä näin kävi?
No niin... Nyt päästään vankilamatematiikan jokeriin, jäännösrangaistukseen. Koko muuta vankilamatematiikan säännöstöä voi pitää jäännösrangaistuspykäliin verrattuna jopa loogisena.
Perusperiaate on se, että istumatta jäänyt aika voidaan lisätä uuteen tuomioon. Tämä on siis se ajatus kaidalla tiellä pysymisen pelotteesta, mutta siihen on rakennettu vankilamatematiikan leikkureita.
Vankilamatematiikan logiikan mukaan tämä tarkoittaa, että jäännösrangaistus ei voi olla kakku, vaan korkeintaan kuorrute tai pikemminkin kirsikka.
Ensimmäinen on se, että jäännösrangaistus ei voi olla se ankarin rangaistus. Tämä eduskunnan aikoinaan lisäämä kohta on sinänsä ymmärrettävä. Jos Pönkä olisi syyllistynyt vain rattijuopumukseen, niin olisi kuitenkin kohtuutonta langettaa siitä jäljellä ollut 8 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää vankeutta.
Mutta lakiin jäi tuplaleikkuri. Laissa todetaan, että tämä jäännösrangaistus ei voi vaikuttaa enempää kuin se yksittäinen uusi rikos, josta tulee ankarin rangaistus. Tämän perusteella jäännösrangaistukseen tulee sitten myös tukkualennus.
Nyt on hyvä hakea vaikka kuppi kahvia, sillä kohta mennään vankilamatematiikan syvimpään ytimeen.
Käräjäoikeus olisi siis voinut periaatteessa tuomita Pöngälle uusista, vuoden 2015 talousrikoksista 7 vuotta, mutta päätyi 3 vuoden 8 kuukauden rangaistukseen. Sekin on itse asiassa suhteellisen ankara, koska jutuissa oli kyse vain noin 50000 eurosta.
Pelkästään rahassa mitattuna ensikertalainen olisi saanut takuuvarmasti ehdollista. Eli Pöngän tausta oli itse asiassa ankara koventamisperuste, kuten oikeus päätöksessäänkin totesi.
Kuinka paljon tuosta oli sitten pankissa olleen istumattoman 8 vuoden 6 kuukauden ja 4 päivän vaikutusta?
Vastaus on 8 kuukautta.
Syyttäjä Velitski oli vaatinut, että koko jäännösrangaistus laskettaisiin mukaan. Käräjäoikeus oli tiukkana, eikä suostunut tällaiseen lievennykseen Pöngän hyväksi. Kyllä, luit oikein.
Eli koko jäännösrangaistuksen käyttäminen tähän tuomioon olisi ollut Pöngälle helpotus noiden leikkureiden takia. Koko rangaistuspankkia ei tyhjennetty, vaan sieltä otettiin vain niin paljon kuin voitiin.
Käräjäoikeuden otto oli kaksi vuotta, joka muuttui tukkualennuksen myötä 8 kuukauden mittaiseksi. Käräjäoikeus siis tosiasiassa maksimoi vanhan rangaistuksen käytön.
Eli vaikka tuon vankilamatematiikan filosofian mukaan Pöngän olisi pitänyt ”pelätä” rästissä olevaan 8 vuoden 6 kuukauden ja 4 päivän vankeusuhkaa, niin todellisuudessa näin ei ole.
Eli vankilamatematiikka ei toimi erityisen hyvin, jos rikollinen jatkaa uraansa.
Pöngän rangaistuspankkiin jäi käräjäoikeuden marraskuisen päätöksen mukaan 6 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää, jota voidaan käyttää, jos hänet jatkossa tuomitaan tästä nyt tutkinnassa olevasta uudesta jutusta. Toki näiden kaikkien sääntöjen mukaan ja taas vain osittain. Vanha tuomio ei ole pelote.
Jos ette ymmärtäneet ihan kaikkea, niin se ei haittaa. Yrititte kuitenkin.
mtv.fi
Kommentti: Uskomatonta vankilamatematiikkaa eli miksi Markus Pönkä ei ollut vankilassa
Vankilamatematiikka ei ole rakettitiedettä, koska rakettitiede on selkeää ja perustuu fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Tämä kirjoitus sai alkunsa lukijan sähköpostikysymyksestä. Lukija kysyi Markus Pöngästä ja hänen tuomioistaan: mitä on istuttu, milloin ja miksi hän ei ole vankilassa?
Tapaus on tietysti tuttu ja tiesin kuviot summittain, mutten tarkkaan. Vastasin, että kyse on vankilamatematiikasta.
Mistä ihmeen vankilamatematiikasta?
Varoitus teille lukijoille: Tämä kirjoitus on pitkä, monimutkainen, sekava ja vaikea, mutta sellaista on vankilamatematiikka. Jos luette loppuun, ehkä asia avautuu. Voi olla että ei, mutta se ei ole lukijan tai kirjoittajan vika.
Ennen kuin päädytään Pönkään niin on pakko tarkastella asiaa hieman yleisemmin. Pysykää mukana ja lukekaa ajatuksella, sillä muuten ette pysy.
Kyse on siis siitä, miten oikeuden langettamat tuomiot muuttuvat vankila-ajaksi. Sen selittämiseen tarvitaan termiä vankilamatematiikka. Missään laissa se ei esiinny. Onneksi.
Vankilamatematiikkaan kuuluu kaikki, mikä vaikuttaa siihen, kuinka pitkään tuomittu suorittaa rangaistustaan vankilassa tai sen jälkeen. Vankilamatematiikka kattaa niin rangaistuksen mittaamisen, niiden yhdistämisen, suorittamisen ja vapaaksi päästämisen kuten myös koeajan ja jäännösrangaistuksen laskemisen ynnä kaiken muun.
Vankilamatematiikassa olennaisia suureita lakien asettamissa rajoissa ovat esimerkiksi kohtuullisuus ja harkinta. Niitä on mahdoton mitata.
Vankilamatematiikassa eri maissa lasketaan eri säännöillä.
Suomalaisen vankilamatematiikan perusfilosofiaan kuuluu se, että vankilassaoloaika on pahasta tekijälle ja viime vuosina on todettu, että se on pahasta valtiontaloudellekin. Molemmille vankilapäivän hinta on korkea. Toinen tärkeä asia on se, että rikoksen tekijä kannattaa pitää jonkin aikaa tavalla tai toisella yhteiskunnan valvonnassa vankilasta vapautumisen jälkeen.
Perusasioihin kuuluu myös se, että suomalaiselle vankilamatematiikalle uhri on tuntematon suure, eikä häntä huomioida. Jos huomioitaisiin, niin tämä muuttaisi laskennan koston mittariksi. Suomalaisessa vankilamatematiikassa uhri saa hyvityksen euroina rikoksesta kärsimys- ja muina korvauksina. Toki useimmiten tekijä ei niitä maksa, mutta se ei vaikuta vankilamatematiikan perusteisiin.
Toisin sanoen mallissa uskotaan siihen, että rikoksen tekijät oppivat rangaistuksestaan, ja kun heidän vankila-aikaansa vielä lyhennetään, niin se kannustaa rikoksettomaan elämään.
Tuomiot saavat usein kritiikkiä, mutta suomalainen vankilamatematiikka ei oikeasti ole ihan huono malli. Usein se toimii juuri niin kuin pitäisi, mutta toisinaan tulee huteja.
Vankilamatematiikka on kuin peruskoulu. Se on luotu keskiarvoille. Poikkeuksille se ei toimi.
Sellainen on myös tapaus Markus Pönkä.
Markus Pönkä tehtaili Suomessa 2000-luvun alussa valelaskupetoksia, siirtyi Tallinnaan ja murhasi siellä miehen joulun tienoilla 2005. Pönkä sai Tallinnassa 12 vuotta vankeutta. Hänet siirrettiin Suomeen 2007 ja valelaskujutussa tuli heti 4 vuotta vankeutta. Talousrikostuomioita tuli lisää 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012.
Joissain maissa vankilamatematiikkaan kuuluu sanktiokumulaatio, jossa tuomioita plussataan toistensa perään. Toisissa voidaan langettaa useista rikoksista vaikkapa 120 vuotta, mutta niitä suoritetaan kaikkia samaan aikaan ja vapaudutaan kymmenessä.
Suomalainen laskentatapa luottaa niin sanottuun tukkualennukseen.
Tukkualennuksen pääsääntö on se, että elinkautista lukuun ottamatta määrämittainen rangaistus voi olla korkeintaan 15 vuotta. Se toimii esimerkiksi niin, että taposta voi saada 12 vuotta mutta kahdesta, kolmesta, neljästä tai useammasta taposta maksimi on 15 vuotta. Ruumiiden määrä menettää merkityksensä.
Mutta ei ”tukkualennus-periaate” ole mikään aivan yksinkertainen. Alennuksen suuruus riippuu siitä, miten vakavasta rikoksesta on kyse. Vaihtoehtoja on monia, mutta esimerkiksi talousrikoksista voi saada maksimissaan 7 vuotta ja huumerikoksista 13 vuotta, vaikka yksittäisiä tekoja olisi kuinka paljon.
Logiikka on sekopäinen: mitä enemmän tapat, huijaat tai tuot huumeita, niin sitä pienempi rangaistus on yksittäistä tekoa kohden.
Pöngän tuomiot laskettiin siten, että näistä kaikista rikoksista kertyi yhteensä aika lailla tasan yhdeksän tosiasiallista vankilavuotta.
Toki tähän vaikutti vankilamatematiikan ns. ”vapautumisen peruslauseke”, jonka mukaan ensikertalainen suorittaa oikeuden määräämästä rangaistuksesta puolet ja rikoksen uusija kaksi kolmasosaa.
Vankilamatematiikassa selliaikaa yritetään minimoida myös avolaitoksella ja koevapaudella, mutta Pöngän kohdalla niitä ei poikkeuksellisesti käytetty. Sen sijaan lomille hän pääsi. Yhdeltä hän jätti yhdeksitoista päiväksi palaamatta.
MTV Uutisille karkumatkaltaan lokakuussa 2013 lähettämän sähköpostin mukaan hänet olisi pitänyt päästää avolaitokseen, koska se olisi edistänyt mahdollisuutta rikoksettomaan elämään. - En halua tehdä rikoksia vaan haluan laillisen toimeentulon vapauduttuani, Pönkä totesi sähköpostissa.
Pönkä tehtaili vankila-aikanaan valituksia, kanteluita ja korvausvaatimuksia todella ison määrän mitä moninaisimmista asioista sellioloista avolaitossijoitukseen. Ne eivät auttaneet.
Tapaninpäivänä 2014 vapaus kuitenkin koitti. Kuten kaikille aina lopulta käy.
Pönkä siirtyi ehdonalaiseen eli koeajalle, joka on siis alussa mainitun rangaistusten lyhentämisen perusprinsiipin olennainen osa. Vanki vapautuu todellisia vuosiaan aikaisemmin vankilasta, mutta vanhat tuomiot voidaan laskea jatkossa vahingoksi, jos uusia tuomioita tulee.
Ehdonalaisen vapauden pitäisi siis kannustaa rikoksettomaan elämään.
Tämä koeaika on siis sen pituinen, joka jää vankeusaikana suorittamatta. Pöngällä suorittamatonta rangaistusaikaa oli 8 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää, mutta laki rajaa koeajan korkeintaan kolmeen vuoteen.
Vankilamatematiikan knoppeihin kuuluu kuitenkin jäännösrangaistus. Vankilan ovesta astuessaan Pönkä oli vastuussa kolme vuotta koko tästä 8 vuoden 6 kuukauden ja 4 päivän ajasta. Se ikään kuin oli uhkana taustalla, mutta ei oikeasti olekaan.
Pönkä vapautui siis Tapaninpäivänä 2014 ja tammikuussa alkoi uusi rikossarja, jossa Pönkä tuomittiin kymmenestä törkeästä väärennyksestä, kolmesta törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Häntä syytettiin myös jonkun rikkaan kidnappauksen valmistelusta, mutta ne syytteet hylättiin.
Juttu tiivistyi identiteettivarkauksiin ja siihen, että näiden nimissä avatuille tileille otettiin lähinnä pikalainoja.
Pönkä otettiin kiinni 15. huhtikuuta 2015. Hän ehti olla vapaalla vajaa neljä kuukautta.
Oikeus vapautti Pöngän puoli vuotta myöhemmin 15. lokakuuta tutkintavankeudesta melko sekavien vaiheiden jälkeen vastoin syyttäjä Eija Velitskin kantaa. Sananmukaisesti Pönkä käveli käräjäsalista ulos kaikkien - olin paikalla - ihmetellessä tilannetta, koska hovioikeus oli niin määrännyt.
Miksi? Se ei ole vankilamatematiikkaa vaan tutkintavankeuslogiikkaa, joka on aivan oma lajinsa. Ydin oli siinä, että Pönkää ei ollut vaadittu pidettäväksi vangittuna rikollisen toiminnan jatkamisen vuoksi, vaan sen takia, että hän saattaisi sotkea tutkintaa. Kun kaikki todistajat oli kuultu oikeudessa, Pönkä ei voinut enää sotkea juttua.
Kolmen viikon päästä vapauttamisesta käräjäoikeus langetti Pöngälle tuomion, joka oli 3 vuotta 8 kuukautta. Häntä ei määrätty vangittavaksi heti, koska syyttäjä Velitski ei ollut sitä vaatinut. Pönkä pysyi vapaana.
Hetkinen. 3 vuotta 8 kuukautta, mutta...? Pöngällähän oli uhkana rangaistuspankkiin jäänyt 8 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää siltä varalta, että hän tekee uusia rikoksia. Nyt se ja uudet rikokset mukaan lukien tuli vain 3 vuotta ja 8 kuukautta. Miten tässä näin kävi?
No niin... Nyt päästään vankilamatematiikan jokeriin, jäännösrangaistukseen. Koko muuta vankilamatematiikan säännöstöä voi pitää jäännösrangaistuspykäliin verrattuna jopa loogisena.
Perusperiaate on se, että istumatta jäänyt aika voidaan lisätä uuteen tuomioon. Tämä on siis se ajatus kaidalla tiellä pysymisen pelotteesta, mutta siihen on rakennettu vankilamatematiikan leikkureita.
Vankilamatematiikan logiikan mukaan tämä tarkoittaa, että jäännösrangaistus ei voi olla kakku, vaan korkeintaan kuorrute tai pikemminkin kirsikka.
Ensimmäinen on se, että jäännösrangaistus ei voi olla se ankarin rangaistus. Tämä eduskunnan aikoinaan lisäämä kohta on sinänsä ymmärrettävä. Jos Pönkä olisi syyllistynyt vain rattijuopumukseen, niin olisi kuitenkin kohtuutonta langettaa siitä jäljellä ollut 8 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää vankeutta.
Mutta lakiin jäi tuplaleikkuri. Laissa todetaan, että tämä jäännösrangaistus ei voi vaikuttaa enempää kuin se yksittäinen uusi rikos, josta tulee ankarin rangaistus. Tämän perusteella jäännösrangaistukseen tulee sitten myös tukkualennus.
Nyt on hyvä hakea vaikka kuppi kahvia, sillä kohta mennään vankilamatematiikan syvimpään ytimeen.
Käräjäoikeus olisi siis voinut periaatteessa tuomita Pöngälle uusista, vuoden 2015 talousrikoksista 7 vuotta, mutta päätyi 3 vuoden 8 kuukauden rangaistukseen. Sekin on itse asiassa suhteellisen ankara, koska jutuissa oli kyse vain noin 50000 eurosta.
Pelkästään rahassa mitattuna ensikertalainen olisi saanut takuuvarmasti ehdollista. Eli Pöngän tausta oli itse asiassa ankara koventamisperuste, kuten oikeus päätöksessäänkin totesi.
Kuinka paljon tuosta oli sitten pankissa olleen istumattoman 8 vuoden 6 kuukauden ja 4 päivän vaikutusta?
Vastaus on 8 kuukautta.
Syyttäjä Velitski oli vaatinut, että koko jäännösrangaistus laskettaisiin mukaan. Käräjäoikeus oli tiukkana, eikä suostunut tällaiseen lievennykseen Pöngän hyväksi. Kyllä, luit oikein.
Eli koko jäännösrangaistuksen käyttäminen tähän tuomioon olisi ollut Pöngälle helpotus noiden leikkureiden takia. Koko rangaistuspankkia ei tyhjennetty, vaan sieltä otettiin vain niin paljon kuin voitiin.
Käräjäoikeuden otto oli kaksi vuotta, joka muuttui tukkualennuksen myötä 8 kuukauden mittaiseksi. Käräjäoikeus siis tosiasiassa maksimoi vanhan rangaistuksen käytön.
Eli vaikka tuon vankilamatematiikan filosofian mukaan Pöngän olisi pitänyt ”pelätä” rästissä olevaan 8 vuoden 6 kuukauden ja 4 päivän vankeusuhkaa, niin todellisuudessa näin ei ole.
Eli vankilamatematiikka ei toimi erityisen hyvin, jos rikollinen jatkaa uraansa.
Pöngän rangaistuspankkiin jäi käräjäoikeuden marraskuisen päätöksen mukaan 6 vuotta 6 kuukautta ja 4 päivää, jota voidaan käyttää, jos hänet jatkossa tuomitaan tästä nyt tutkinnassa olevasta uudesta jutusta. Toki näiden kaikkien sääntöjen mukaan ja taas vain osittain. Vanha tuomio ei ole pelote.
Jos ette ymmärtäneet ihan kaikkea, niin se ei haittaa. Yrititte kuitenkin.
mtv.fi
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
-
muk
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Mielenkintoinen kirjoitus. Eli oikeuskäytäntöön perehtyneet eivät välttämättä näe systeemiä kokonaisuudessaan sysipaskana? Pyssysankarin tapauksessa vaikutti siis, että istuttavaa oli jo muutenkin sopivasti. Rangaistuksen tarkoitus ei ole pitää henkilöä poissa kadulta mahdollisimman monta vuotta, vaan että käytännöllä olisi jotain hyödyllisiä vaikutuksia suurimassa osassa tapauksia.
Ei tuossa ryöstössä ollut mitään erikoista, miksi olisi pitänyt paljon yli 7kk saada. Pidän tietty tekoa törkeänä, mutta ei se lain tarkoittama törkeä ryöstö siis ollut. Mitä tuollaisesta idioottimaisesta päähänpistosta muuten saisi? Vuoden tai vähän enemmän? Alla jo olevasta istuttavasta ei siis ehkä juurikaan alennusta tullut.
Olen joskus kuullut kun vieressä pari heppua suunnitteli jotain kostoa. Toinen oli lähdössä vankilaan ja tarjoutui sen takia pahoinpitelemään jonkun. T'ämä on sellainen tapaus, jossa alennus osaltaan ehkä kannusti lain rikkomiseen.
Ei tuossa ryöstössä ollut mitään erikoista, miksi olisi pitänyt paljon yli 7kk saada. Pidän tietty tekoa törkeänä, mutta ei se lain tarkoittama törkeä ryöstö siis ollut. Mitä tuollaisesta idioottimaisesta päähänpistosta muuten saisi? Vuoden tai vähän enemmän? Alla jo olevasta istuttavasta ei siis ehkä juurikaan alennusta tullut.
Olen joskus kuullut kun vieressä pari heppua suunnitteli jotain kostoa. Toinen oli lähdössä vankilaan ja tarjoutui sen takia pahoinpitelemään jonkun. T'ämä on sellainen tapaus, jossa alennus osaltaan ehkä kannusti lain rikkomiseen.
-
Permit_Denied
- Harjunpää
- Viestit: 305
- Liittynyt: Ma Kesä 01, 2015 8:56 pm
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Järjestelmässä on oma logiikkansa, mutta ainoastaan jos hyväksyy sen tavoitteen; säästää veronmaksajien rahoja pitämällä porukkaa telkien takana niin vähän kuin mahdollista. Oikeudella ei Suomen oikeuslaitoksessa ole mitään roolia.
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3482
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
järjestelmä ei toimi oikein hyvin taparikollisten kohdalla, mutta jonkinlainen tukkualennus on kyllä melkeinpä pakko olla.
Jos automurrosta saisi vaikka 2kk vankeutta niin 100 automurrosta tulisi jo 16v 8kk eli enemmän kuin taposta. Ja 200 automurrosta tulisi yli 33v linnaa.
Onko joku oikeasti sitä mieltä, että 200 tai edes 1000 automurrosta pitäisi istua kolme kertaa pidempään kuin taposta?
Jos automurrosta saisi vaikka 2kk vankeutta niin 100 automurrosta tulisi jo 16v 8kk eli enemmän kuin taposta. Ja 200 automurrosta tulisi yli 33v linnaa.
Onko joku oikeasti sitä mieltä, että 200 tai edes 1000 automurrosta pitäisi istua kolme kertaa pidempään kuin taposta?
-
TuskaistaTietoa
- Axel Foley
- Viestit: 2321
- Liittynyt: Ke Touko 20, 2015 9:34 pm
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Suomen mallin ongelmat numerojärjestyksessä alkaen pahimmasta:
1) Alle 2 vuoden rangaistukset ehdollisina, eli käytännössä tällöin henkilö ei saa minkäänlaista tuomiota.
2) Erityisesti kohtien 1 ja 5 takia aivan liian kevyet rangaistukset talousrikoksissa ja törkeissä seksuaalirikoksissa.
3) Ensikertalaiseksi palautuu kerta kerralta nopeasti, kunhan ei jää vähään aikaan kiinni.
4) Jatkuvasti saman törkeän rikoksen toistavat pystyvät jatkamaan tuota kerrasta toiseen. Erityisesti henkirikosten osalta pitäisi rikoksen toistuessa mahdollisuus lopulta saada rangaistus, jossa vapautumista ei enää tule.
5) Todelliset vankilassaistumiset liian lyhyitä jopa tuomioissa, jotka istutaan koska niin pieni osa tuomiosta oikeasti ollaan suljetussa vankilassa miettimässä mitä tuli tehtyä.
1) Alle 2 vuoden rangaistukset ehdollisina, eli käytännössä tällöin henkilö ei saa minkäänlaista tuomiota.
2) Erityisesti kohtien 1 ja 5 takia aivan liian kevyet rangaistukset talousrikoksissa ja törkeissä seksuaalirikoksissa.
3) Ensikertalaiseksi palautuu kerta kerralta nopeasti, kunhan ei jää vähään aikaan kiinni.
4) Jatkuvasti saman törkeän rikoksen toistavat pystyvät jatkamaan tuota kerrasta toiseen. Erityisesti henkirikosten osalta pitäisi rikoksen toistuessa mahdollisuus lopulta saada rangaistus, jossa vapautumista ei enää tule.
5) Todelliset vankilassaistumiset liian lyhyitä jopa tuomioissa, jotka istutaan koska niin pieni osa tuomiosta oikeasti ollaan suljetussa vankilassa miettimässä mitä tuli tehtyä.
-
ReissuLasse
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3214
- Liittynyt: To Touko 07, 2015 6:47 pm
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Systeemi ehkä toimii rehellisille jotka ovat sen yhden kerran hairahtuneet. Taparikollisiin ei auta muu kuin edistäminen vuosikymmeniksi, lopullinen poisto tai uskoon tuleminen.
Liiallinen inhimillisyys taas näyttää todelliset kyntensä.
Liiallinen inhimillisyys taas näyttää todelliset kyntensä.
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3482
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Tuo ensikertalaisuuden palautuminen 3 vuodessa on kyllä aivan liian lyhyt aika. Joku 10-20 vuotta olisi loogisempi tai jos se olisi jotenkin sidoksissa edellisen tuomion pituuteen niin että 4kk rattijuoppoustuomio poistuisi nopeammin vaikuttamasta kuin elinkautinen murhasta.
Se voisi oikeasti olla hyvä systeemi, että pidempään ehdolliseen tuomioon liittyisi vaikka viikko vankilassa. Ehkä tuomioistuimen harkinnan mukaan etenkin rikoksenuusijoille. Tämä voisi auttaa etenkin nuoria katkaisemaan rikoskierteen, kun näkisi että tuo on pian edessä jos tätä mallia jatkaa. Mutta kuitenkin niin lyhyt aika, ettei siinä ehtisi sitoutua kovempiin rikollispiireihin.
Edelleen olen sitä mieltä, että ei voi olla oikein että satoja pikkurikoksia tehtaillut istuisi monta kertaa pidempään kuin tappaja tai raiskaaja. Niitä murtoja tai polkupyörävarkauksia voi jollain nisteillä olla ihan älyttömät määrät, kun niitä tekee leipätyökseen.
Se voisi oikeasti olla hyvä systeemi, että pidempään ehdolliseen tuomioon liittyisi vaikka viikko vankilassa. Ehkä tuomioistuimen harkinnan mukaan etenkin rikoksenuusijoille. Tämä voisi auttaa etenkin nuoria katkaisemaan rikoskierteen, kun näkisi että tuo on pian edessä jos tätä mallia jatkaa. Mutta kuitenkin niin lyhyt aika, ettei siinä ehtisi sitoutua kovempiin rikollispiireihin.
Edelleen olen sitä mieltä, että ei voi olla oikein että satoja pikkurikoksia tehtaillut istuisi monta kertaa pidempään kuin tappaja tai raiskaaja. Niitä murtoja tai polkupyörävarkauksia voi jollain nisteillä olla ihan älyttömät määrät, kun niitä tekee leipätyökseen.
-
Permit_Denied
- Harjunpää
- Viestit: 305
- Liittynyt: Ma Kesä 01, 2015 8:56 pm
Re: Tukkualennukset ja ensikertalaisuus tuomioita määrättäes
Toisaalta 100 taposta pitäisi istua 100+ eikä 15 vuotta.Tuomion Pasuuna kirjoitti:järjestelmä ei toimi oikein hyvin taparikollisten kohdalla, mutta jonkinlainen tukkualennus on kyllä melkeinpä pakko olla.
Jos automurrosta saisi vaikka 2kk vankeutta niin 100 automurrosta tulisi jo 16v 8kk eli enemmän kuin taposta. Ja 200 automurrosta tulisi yli 33v linnaa.
Re: Tuomioiden paljousalennukset, "tukkualennukset" ja säästöt puhuttavat
Tähän kohtaan tulee mieleen norjalainen tukku-ale.Breivik 77 uhria ja 21 vuotta.Ei tee paljoakaan uhria kohden. Istumista jotain kolme tai neljä kuukautta per uhri.
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3482
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Tuomioiden paljousalennukset, "tukkualennukset" ja säästöt puhuttavat
Minun on vaikea kuvitella rikosta, jossa olisi sata tappoa. Melkein väkisin tuo vaatii niin paljon suunnittelua, että menee murhaksi ja tuomio on elinkautinen, jonka pituus määräytyy ihan muilla perusteilla.
Breivikin tapauksessa elinkautinen, josta pääsee vain harkinnanvaraisesti pois, olisi varmaan sopivampi tuomion muoto kuin määräaikainen vankeus. Tosin muistelen että Norjassa taitaa olla sellainen mahdollisuus että erityisen vaarallista rikollista voidaan olla vapauttamatta vaikka tuomio tulisi täyteen. Suomessahan näin ei ole, jos pakkohoidon kriteerit eivät täyty.
Breivikin tapauksessa elinkautinen, josta pääsee vain harkinnanvaraisesti pois, olisi varmaan sopivampi tuomion muoto kuin määräaikainen vankeus. Tosin muistelen että Norjassa taitaa olla sellainen mahdollisuus että erityisen vaarallista rikollista voidaan olla vapauttamatta vaikka tuomio tulisi täyteen. Suomessahan näin ei ole, jos pakkohoidon kriteerit eivät täyty.
Re: Tuomioiden paljousalennukset, "tukkualennukset" ja säästöt puhuttavat
Joskus tuota pohtinutkin ett pääseeköhän Breivik oikeasti joskus vapaalle jalalle.
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3482
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Tuomioiden paljousalennukset, "tukkualennukset" ja säästöt puhuttavat
Olen joskus aiemminkin maininnut, että minusta on selkeä ongelma siinä, että joku teko voi (lähinnä raakuuden takia) olla siinä kintaalla onko se murha vai tappo.
Jos se menee tappona ja rangaistus tulee asteikon yläpäästä, niin tuomio on 11-12 vuotta. Näistä istutaan 5,5 - 8 vuotta riippuen siitä onko ensikertalainen vai ei. Jos taas tuomio tulee murhasta, istuttavaa tulee 12-13 vuotta, ellei hölmöile vankilassa. Jos hölmöilee niin jopa enemmän.
Ero vapaudenmenetyksessä on tosi iso, jopa kaksinkertainen, vaikka teot voivat olla hyvin saman tyyppisiä.
Jos se menee tappona ja rangaistus tulee asteikon yläpäästä, niin tuomio on 11-12 vuotta. Näistä istutaan 5,5 - 8 vuotta riippuen siitä onko ensikertalainen vai ei. Jos taas tuomio tulee murhasta, istuttavaa tulee 12-13 vuotta, ellei hölmöile vankilassa. Jos hölmöilee niin jopa enemmän.
Ero vapaudenmenetyksessä on tosi iso, jopa kaksinkertainen, vaikka teot voivat olla hyvin saman tyyppisiä.