'
Kaikki syytteet käräjillä nurin ja juttu hoviin.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/37 ... tojutuissa
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet näyttämättöminä Turun keskustan tuhopoltoista syytettyä vastaan. Oikeuden mukaan kaikissa tulipaloissa oli mahdollista, että palot sytytti joku muu.
Syytteet kaatamalla oikeus vapautti tuhopoltoista syytetyn miehen myös yli 2,3 miljoonan euron vahingonkorvauksista.
Syyttäjä vaati vuonna 1965 syntyneelle turkulaismiehelle vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta törkeästä tuhotyöstä, tuhotyöstä ja kahdesta tuhotyön yrityksestä.
Haastehakemuksen mukaan mies sytytti tulipaloja Turun keskustan kerrostaloissa neljänä eri kertana yhden vuoden aikajaksolla vuosina 2015–2016.
Ensimmäiset kaksi tuhopolttoa tapahtuivat Yliopistonkatu 36:ssa sijaitsevassa kerrostalossa, jossa syytetty asui tapahtuma-aikaan. Kolmas paloista sattui syytetyn kantakapakan vieressä Yliopistonkatu 9:ssä ja vakavimmat vahingot aiheuttanut tulipalo Ursininkatu 14:ssä.
Syytetty kiisti oikeudessa kaikki rikokset.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan syytetty voitiin yhdistää kaikkiin neljään tulipaloon. Yhdessäkään palossa sytyttäjästä ei ollut silminnäkijähavaintoja.
Ursininkadun paloa arvioidessaan oikeus totesi, että epäillyn käytös tapahtumailtana puhui tämän syyllisyyden puolesta. Mies vietti tuolloin karaokeiltaa kolmen muun miehen kanssa alkoholia juoden.
Yksi vieraista kertoi oikeudessa, että epäilty oli hermostunut ja ravasi jatkuvasti asunnon parvekkeella. Epäilty myös puhui kuolemasta ja kyseli todistajalta, tulisiko tämä hänen hautajaisiinsa.
Syytetty oli nelikosta se, joka huomasi ensimmäisenä kerrostalon ullakolla raivoavan tulipalon. Hän myös poistui ensimmäisenä asunnosta.
Kadulla illan isäntä kuvasi kännykällään palavaa taloa ja vierestä kuului syytetyn sekä tämän puolison ääniä.
– Pane se Facebookiin. Täällä Turussa palaa taas kerran! syytetty huusi videolla humalaisella äänellä.
Oikeus pohti tuomiossaan syytetyn käytöstä ja riehakasta ääntä videotallenteella. Oikeuden mukaan syytetyn käytös sopi niin kutsutun pyromaanin käytösmalliin.
Oikeudella ei ollut kuitenkaan käytettävissään lääketieteellisen asiantuntijan selvitystä aiheesta. Tuomiossaan oikeus totesi, ettei se voi tehdä näyttöä arvioidessaan lääketieteellisiä arvioita sen perusteella, mitä jostakin ilmiöstä yleisesti kuvitellaan.
Kahdessa muussa tulipalossa palopaikalta tai sen läheisyydestä löytyi syytetyn DNA:ta. Mutta nekään eivät riittäneet aukottomasti todistamaan miestä tulipalojen sytyttäjäksi.
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi Ursininkadun tulipalosta epäillyn turkulaismiehen syytteet.
Syyttäjä vaati hänelle kahdeksan vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä tuhotyöstä, tuhotyöstä ja kahdesta tuhotyön yrityksestä.
Uhkaavin tilanne sattui tammikuussa 2016, kun Turun Ursininkadulla sijaitsevan kerrostalon ullakkotiloista alkanut palo tuhosi taloa pahoin ja ajoi asukkaat evakkoon. Tulipalo aiheutti huomattavat palo-, vesi- ja savuvahingot. Epäilty mies oli ollut talossa vieraana tulipalon syttymishetkellä.
Ursininkatu 14:n asukkaat olivat evakossa yli kymmenen kuukauden ajan.
Miehen epäiltiin yrittäneen sytyttää tulipaloja myös aiemmin. Tammikuussa 2015 miehen epäiltiin sytyttäneen tuleen kerrossalon yhteissaunan seinäpaneeleita Yliopistonkatu 36:ssa. Pelastuslaitos sammutti palon nopeasti.
Kuukautta myöhemmin miehen epäiltiin yrittäneen sytyttää saman rakennuksen tuuletusparvekkeen oven palamaan, mutta tuli sammui itsestään. Samoin kävi myöhemmin keväällä, kun miehen epäiltiin yrittäneen sytyttää Yliopistonkatu 9:ssa sijaitsevan kerrostalon sisäpihalla tulipalon.
Oikeus perusti tuomionsa siihen, ettei minkään syytekohdan osalta ole silminnäkijähavaintoja tai muuta sellaista näyttöä, jotka osoittaisivat epäillyn olleen tekopaikalla palon tai sen yrityksen sytyttämishetkellä. Ursininkadun tulipalon osalta käräjäoikeus totesi teon täyttävän törkeän tuhotyön tunnusmerkistön, mutta asiassa jääneen vastaajan syyllisyydestä varteenotettava epäily.
Epäilty myönsi syyllisyytensä esitutkinnassa tammikuussa 2016, mutta käräjäoikeus määräsi myöhemmin, ettei poliisikuulustelua saa käyttää todisteena oikeudessa. Epäillyllä ei ollut kuulustelussa avustajaa, eikä hän kyennyt ymmärtämään asian merkitystä. Oikeudessa epäilty kiisti syyllisyytensä.
Kihlakunnansyyttäjä Carita Sirén aikoo hakea muutosta Turun hovioikeudelta. Muutosta haetaan erityisesti siihen, että epäillyn esitutkintakertomusta saataisiin hyödyntää.
– Ratkaisu hyödyntämiskiellosta on poikkeuksellinen. Käsitykseni mukaan esitutkintakertomus olisi merkittävä todiste, jos sitä saataisiin hyödyntää, Sirén sanoo.
Epäillyltä vaadittiin myös vahingonkorvauksia. Koska syytteet hylättiin, myös rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset hylätään.
...
Sillä lailla. Nyt yrittävät saada ilman avustajaa tehdyissä kuulusteluissa saatua tunnustusta hyväksytyksi todisteeksi.
Saa nähdä, onnistuuko. Veikkaan että ei, ja jamppa voi jatkaa harrastuksiaan, ellei sitten säikähtänyt ja ottanut opikseen. Veikkaan siihenkin, että ei.
