Julkisuudessa paljon kysymyksiä herättänyt tiedustelulainsäädännön uudistus nousi viikonloppuna jälleen tapetille Helsingin sanomien tietovuodon myötä.
Ilta-Sanomien marraskuun lopulla auenneessa vaalikoneessa presidenttiehdokkailta kysyttiin, pitäisikö valmisteilla oleva tiedustelulaki heidän mielestään saattaa läpi kiireellisellä menettelyllä, eli vielä tämän vaalikauden aikana.
Presidenttiehdokkaiden vastaukset väittämään: ”Eduskunnan pitäisi säätää uusi tiedustelulaki kiireellisenä 5/6-osan enemmistöllä jo tämän vaalikauden aikana”:

Kaikkein myötämielisin asian kiirehtimiselle on Matti Vanhanen (kesk). Uudistuksen saattamiselle läpi vielä tämän vaalikauden aikana kallistuvat myös Tuula Haatainen (sd), Nils Torvalds (rkp) ja presidentti Sauli Niinistö.
Laura Huhtasaari (ps) suhtautuu kiireelliseen menettelyyn varovaisen kriittisesti, mutta eniten sitä vastustivat Pekka Haavisto (vihr), Merja Kyllönen (vas) ja Paavo Väyrynen.
Tiedustelulain uudistus edellyttää muutoksia perustuslakiin, minkä vuoksi asiaa tulisi käsitellä vähintään kahden vaalikauden aikana.
Kiireellinen menettely taas edellyttäisi eduskunnan 5/6 enemmistön päätöstä, jonka jälkeen itse laki voitaisiin hyväksyä vielä tämän vaalikauden aikana 2/3 eduskunnan enemmistöllä.
Uudistukseen kuuluvat muun muassa sotilas- ja siviilitiedustelulait. Kysymyksiä ovat julkisuudessa herättäneet etenkin tiedustelun valvonta ja kohdentaminen.
Vanhanen myönteisin kiireelliseen käsittelyyn
Vaalikoneen väite kuului seuraavasti: Eduskunnan pitäisi säätää uusi tiedustelulaki kiireellisenä 5/6 -osan enemmistöllä tämän vaalikauden aikana.
Matti Vanhanen otti kahdeksasta presidenttiehdokkaasta kaikkein myönteisemmän kannan kiireelliseen menettelyyn.
Hän perusteli mielipidettään vaalikoneessa sillä, että lakiuudistusta on odotettu ja valmisteltu jo niin pitkään.
Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa oleva Tuula Haatainen antaa kuitenkin kiireellisen menettelyn ehdoksi sen, että lain sisällöstä päästään eduskuntapuolueiden kesken yhteisymmärrykseen.
– Periaatteellista estettä ei minun mielestäni ole, Haatainen kirjoittaa.
Presidentti Sauli Niinistö toivoi eilen sunnuntaina HS:n salaisten asiakirjojen tietovuodon edesauttavan uudistuksen etenemistä.
– Olen viiden vuoden ajan kolmen hallituksen ja kahden eduskunnan kanssa hoputtanut tiedustelulainsäädännön pikaista uudistamista. Hoputan edelleen, säätämisjärjestys on eduskunnan käsissä, Niinistö kertoo.
Nils Torvaldsin mielestä samalla tulisi kuitenkin varmistaa, ettei lakiesitys olisi kiireestä johtuen huonosti valmisteltu.
Laura Huhtasaari taas oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Hän perusteli vaalikoneessa kantaansa sillä, että laki on hänen mielestään valmisteltava huolellisesti.
Haavisto erottaisi siviili- ja sotilastiedustelulait
Ehdokkaista Haavisto, Kyllönen ja Väyrynen suhtautuvat kiireelliseen käsittelyyn kaikkein kriittisimmin.
Pekka Haaviston mielestä siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö olisi hyvä käsitellä kokonaan erikseen.
– Sotilastiedustelun sääntely ei ole yhtä ongelmallista kuin siviilitiedustelun, joten mielestäni se kysymys olisi voitu ratkaista nopeammassa aikataulussa, hän perustelee.
Haaviston mukaan verkkotiedustelun uudistamisessa on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen.
– Kansalaiset omistavat oman yksityisyytensä, oman kirjeenvaihtonsa ja omat ajatuksensa. Ne eivät ole viranomaisten omaisuutta, hän kirjoittaa blogissaan.
Vakavien rikosepäilyjen yhteydessä tätä yksityisyyttä voidaan hänen mukaansa kuitenkin perustellusta syystä murtaa.
Kyllönen: ”Tämä ei ole mikään läpihuutojuttu”
Merja Kyllösen mielestä hätäisesti säädetty tiedustelulaki ei ratkaise Suomen ongelmia.
Hänen mukaansa niissäkään maissa, joissa on erittäin vahvat tiedustelulait ei olla kyetty estämään terroristi-iskuja tai muita vastaavia hyökkäyksiä.
– Käytännössä suurimmiksi ongelmiksi ovat paljastuneet viranomaisten välisen tiedonvaihdon heikkous ja konkreettisten kentän toimintaresurssien puute, Kyllönen perustelee.
Kyllönen selvensi kantaansa tiedustelulakiin viime perjantaina ISTV:n vaaligrillissä, jossa hän halusi enemmän keskustelua myös siitä, mitä uudistus tarkoittaa kansalaisten näkökulmasta.
– Tämä ei ole mikään läpihuutojuttu. Tämä on perustavanlaatuinen kysymys, ihmisoikeuskysymys, hän sanoi.
Paavo Väyrysen mielestä etenkin terrorismin ehkäisemisessä tiedustelulainsäädännön kiristämistä tärkeämpää olisi palauttaa Suomelle itsenäinen rajavalvonta.
– Ovien avaaminen ”isoveli valvoo” –yhteiskunnalle on suuri vaara kansalaisvapauksillemme. Sillä ei myöskään saavutettaisi uudistuksen julkilausuttuja tavoitteita, sillä aikaisempien Euroopan terrori-iskujen tekijät ovat poikkeuksetta olleet jo entuudestaan viranomaisten tiedossa, Väyrynen väittää.