Nainen murhattiin Espoon Mankkaalla 29.5.2015

[ktaina]

Mankkaan murhasta tuomittu insinööri väittelee tohtoriksi perjantaina – surmasi vaimonsa 27 veitseniskulla.

Aalto-yliopistossa järjestetään perjantaina väitöstilaisuus, jossa murhasta tuomittu mies puolustaa sähkönjakeluverkon vikojen havaitsemista käsittelevää väitöskirjaansa.
Helsingin Aalto-yliopistossa järjestetään perjantaina poikkeuksellinen väitöstilaisuus.

Sähköverkkojen ja suurjännitetekniikan alaan kuuluva väitöksen aihe ei itsessään ole poikkeuksellinen, mutta väittelijä sen sijaan on.

Hän on kesällä 2016 murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Frank Zoko Ble.

Blen, entisen maajoukkueen karatekan, murhatuomio vahvistui hovioikeudessa kesällä 2017. Murha tapahtui keväällä 2015 Espoon Mankkaalla, kun Ble löi puolisoaan makuuhuoneessa veitsellä 27 kertaa eri puolille päätä, kaulaa, vartaloa ja yläraajoja.

Nainen yritti torjua miehen iskuja, mutta oli puolustuskyvytön maatessaan sängyllä ja pudotessaan sieltä vielä hyökkäyksen aikana kapeaan tilaan sängyn ja seinän väliin. Hän kuoli lopulta selkäytimeen osuneesta veitseniskusta.

Oikeuden mukaan Ble murhasi vaimonsa kylmäverisesti ja yksityiskohdat, muun muassa veitseniskujen määrä osoitti sitkeää surmaamispyrkimystä. Paikalla oli tapahtumahetkellä myös pariskunnan pieni lapsi.

Motiivina mustasukkaisuus

Blen mukaan hän oli ennen surmaa katsonut yhdessä vaimonsa kanssa televisiota. Pariskunta oli miehen mukaan päättänyt rakastella. He siirtyivät makuuhuoneeseen.

Kesken seksin Ble oli alkanut tivata vaimoltaan, kenen kanssa tämä oli. Vaimo oli taas miehen mukaan puhunut rahan lähettämisestä vaimon ulkomailla asuvalle äidille, minkä mies koki omien sanojensa mukaan kiristyksenä.

Blen mukaan seksiakti epäonnistui sanailun seurauksena ja hän sai kohtauksen. Hän haki veitsen keittiöstä, oman kertomansa mukaan tarkoituksenaan surmata itsensä.
Syyttäjän mukaan motiivi raa’alle teolle olivat Blen musta­sukkaiset ja paikkansa pitämättömät kuvitelmat siitä, että vaimolla olisi ollut suhde.

Käräjä­oikeus totesi tuomiossaan, että uhrin käyttäyty­minen ei antanut oikeuden mukaan mitään aihetta tekoon. Musta­sukkaisuutta ei voi oikeuden mukaan pitää lieventävänä seikkana eikä sitä, että mies aiheutti myös itselleen vammoja vaimonsa kuoleman jälkeen.

Mielentilatutkimuksen mukaan Ble kärsi keskivaikeasta masennuksesta. Hänen persoonallisuudessa on piirteitä epäluuloisesta ja narsistisesta persoonallisuudesta.

Teki väitöskirjaa jo surman aikaan

Ble on kotoisin Norsunluurannikolta, mutta hänellä on Suomen kansalaisuus.

Murhan tapahtuma-aikaan hän työskenteli Espoon kaupungin palveluksessa sähköinsinöörinä. Hän oli myös Aalto-yliopiston vieraileva tutkija ja tohtoriopiskelija.

Blen mukaan hän ei ollut nukkunut moneen kuukauteen ennen surmaa, koska teki väitöskirjaa.

Aalto-yliopiston mukaan miehen perjantaina puolustama väitöskirja käsittelee sähkönjakeluverkon vikojen havaitsemista. Sen mukaan merkittävä osa vioista kuitenkin jää niiden varhaisessa vaiheessa havaitsematta niiden pienten virtojen takia.

Tällaiset viat kuitenkin tuottavat sähkömagneettista säteilyä, jota voidaan hyödyntää niiden havaitsemiseen ja paikantamiseen, Aalto-yliopisto kertoo.

Blen työssä on tutkittu ensin laboratorio-olosuhteissa erilaisten vikojen tuottamaa säteilyä. Tämän jälkeen on kehitetty menetelmiä vikojen paikantamiseksi. Tulosten perusteella on mahdollista paikantaa kehittyvät valokaariviat ennen kuin ne aiheuttavat katkoksia sähkönjakeluun.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005521246.html

[Doctor Lecter]

- Toivottavasti Frank Zoko Blen voi jatkaa tohtoriopintojaan vankilassa.

Kuten sitten saikin. Opiskelu jos mikä on hyvä tapa käyttää aikansa. Tuskin se mahdollinen tohtorihattu kuitenkaan lisää arvostusta muiden vankien keskuudessa.

Eikös nämä kaikki naisensurmaajat ja -hakkaajat istu liskolla - ainakin tänne kirjoittavien linnaruunien mukaan - joten eiköhän El Zoko jatka pelosta vapisemista sen mahdollisen promootion jälkeenkin.
- Onneksi muiden vankien syvä oikeudenmukaisuus (oikeasti muiden vankien miellyttämisen tarve ja oman aseman hankkiminen) pistä El Zokon järjestykseen. On vaan näitä naistensurmaajia, ulkomaalaisia ja raiskaajia niin paljon Suomen vankiloissa, että lieneekö "vastapuoli" jo vähemmistönä.
- Että pystyvätkö tässä syvässä oikeudentunnossaan (vaikka muutoin eivät kyllä oikeudentunnossa ryve) pitämään tämän "pohjasakan" kurissa?

Surma tapahtui pariskunnan kotona Espoon Mankkaalla. (KUVA: Terhi Ylimäinen)

Mankkaa_surmatalo.jpg (94.61 KiB) Katsottu 2683 kertaa

[Doctor Lecter]

Murhasta tuomittu väitteli tohtoriksi vartijoiden silmien alla Espoossa – nautti pullakahvit ja palasi vankilaan


VÄITÖSTILAISUUS Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja, professori Jorma Kyyrän mukaan väitöstilaisuus oli tavanomainen muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta.

Suomen yliopistoissa järjestetään väitöstilaisuuksia tuon tuosta, ja uudet tohtorit saavat hattunsa ja miekkansa vähän väliä. Harvinaisempaa taas on, että väittelijä poistuu tilaisuudesta vankilaan vartijoiden saattamana.

Näin tapahtui perjantaina Espoon Otaniemessä, jossa järjestettiin Aalto-yliopiston väitöstilaisuus sähköverkkojen ja suurjännitetekniikkaan alaan kuuluvasta väitöskirjasta, joka myös hyväksyttiin.

Väitöskirjan tekijä oli elinkautiseen vankeuteen murhasta vuonna 2016 tuomittu Frank Zoko Ble. Ilta-Sanomat kertoi Blen rikostaustasta kattavasti torstaina. Hän surmasi puolisonsa veitseniskuilla vuonna 2015.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja, professori Jorma Kyyrä oli seuraamassa väitöstilaisuutta yhdessä noin 30 muun henkilön kanssa.

Hän kertoo Ilta-Sanomille, että se oli pitkälti yliopiston akateemisten perinteiden mukainen, paria poikkeusta lukuun ottamatta: väittelijä oli paikalla kahden vanginvartijan saattamana, eikä hän jatkanut päiväänsä perinteikkäällä tohtorikaronkalla.
– Sen verran tämä poikkeaa perinteestä. Karonkkaa ei ollut. Hänen vapaansa loppui neljältä, joten hän palasi vankilaan, Kyyrä sanoo.

Lisäksi yliopisto oli varautunut väitökseen siten, että paikalla oli yliopiston omaa henkilökuntaa varmistamassa, että kaikki menee sujuvasti. Näin myös tapahtui.

Ennen lähtöään tuore tohtori Ble osallistui vielä yliopiston järjestämään kahvitilaisuuteen, jossa vanginvartijatkin saivat mokkaa juodakseen.

Tiede tieteenä

Kyyrä kertoo, ettei yliopistolla ole minkäänlaista ongelmaa sen suhteen, että väitöksen tekijä on henkirikoksesta tuomittu vanki. Tiivistettynä Kyyrän ja yliopiston kanta on ”tiede tieteenä”.
– Rikosasiat eivät kuulu yliopistolle, ne ovat viranomaisten asioita. Me otamme kantaa akateemiseen prosessiin ja katsomme, että se menee niin kuin pitää, Kyyrä sanoo.
– Yliopisto ei ota kantaa yksityiselämään, eikä rikostuomio ole peruste esimerkiksi jatko-opinto-oikeuden perumiselle. Perusteiden pitää olla tieteelliset, esimerkiksi tiedevilppi. Tämä rikos ei liity tieteeseen, hän jatkaa.

Professori toteaa myös, että Ble on tehnyt suurimman osan väitöskirjastaan jo ennen rikostaan. Vankilassa ollessaan hän on vain viimeistellyt sen.

Itse väitöstä Kyyrä ei ole lukenut kokonaan, mutta selailun ja väitöstilaisuuden perusteella hän pitää sitä tavanomaisena, hyvänä väitöksenä.
– Väitös oli ihan normaalintyylinen. Väittelijä esitteli työnsä, vastaväittäjä luonnehti sen merkittävyyttä ja esitti mielestäni ihan asiallisia ja tiukkoja kysymyksiä. Väittelijä vastasi näihin hyvin ja puolusti työtään, professori luonnehtii.

Tutki sähköverkkojen vikoja

Blen väitöskirja käsittelee sähkönjakeluverkon vikojen havaitsemista. Sen mukaan merkittävä osa vioista jää havaitsematta niiden varhaisessa vaiheessa niiden pienten virtojen takia.

Tällaiset viat kuitenkin tuottavat sähkömagneettista säteilyä, jota voidaan hyödyntää niiden havaitsemiseen ja paikantamiseen. Hän on kehitellyt menetelmiä tätä varten. Tulosten perusteella on mahdollista paikantaa kehittyvät valokaariviat ennen kuin ne aiheuttavat katkoksia sähkönjakeluun.

Vaikka vankilasta käsin tohtoriksi väitteleminen on todella harvinaista, ei Ble ole ensimmäinen, joka kyennyt vastaavaan.

Talousrikoksista vankeuteen tuomittu lakimies Kari Uoti laati väitöskirjansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin – lainkäyttäjä oikeuden tekijänä istuessaan vankilassa.

Vuonna 2004 Uoti pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja hänen väitöstilaisuutensa täytti Helsingin yliopiston pienen juhlasalin viimeisiä paikkoja myöten.

IltaSanomat
12.1. 17:23

[matamimimmi]

Tilasin just etpk n tästä saanähdä kuinkä käy

[Oikeus ennen kaikkea]

Tilasin just etpk n tästä saanähdä kuinkä käy

Jos pitäisi veikata, niin kertovat sinulle, että ETPK:a ei löydy yleisöjulkisena digiversiona.
(En ole itse tätä kysynyt, mutta monia muita).
Miksi näin:
1. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos
2. Iältään vanha
3. Ei mikään suuren julkisuuden juttu