Kuka täällä on sitä mieltä, että ahdistella pitää saada? Koitas nyt sinäkin hieman rauhoitaa omaa öyhöttämistäsi ja ihan hetken miettiä asiaa ja myös kolikon toista puolta.putsari kirjoitti:Mites todistat olevasi syytön vaikka lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön? Ne ratkaistaan vain uhrin kertomusten perusteella, usein vuosikymmenien jälkeen.poikani kirjoitti:Mites itse, kynäniska, todistat olevasi syytön ahdisteluihin? Kun kerran tällainen on oikeuskäsityksesi, niin alapa sitten a) ilmoittautua poliisille, b) pyydellä julkisesti anteeksi naisilta tai keitä nyt oletkaan ahdistellut, tai c) jotenkin todistaa syyttömyyttäsi.Pyssyntie kirjoitti:Kenelläkään sivistyneesti elävällä Miehellä ei voi olla mitään sitä vastaan, että keskuudessamme olevat ahdistelijat paljastetaan ja estetään heidän toimintansa. Pedofiliakeskuteluissa tätä on näillä palstoilla suorastaan vaadittu.
Valkeneeko?
Vai voitaisiinko luottaa siihen, ettei uhri valehtele tuollaisista asioista? Kun tämä öyhöttäjäporukka on täällä kovin sitä mieltä, että ahdistella pitää saada, niin koskeeko tämä salliminen myös mutumatuja? Vai vain peräkammarin valkoihoinen lurppahuuli saa ahdistella?
Sivistysvaltiossa ihmisen mahdollinen syyllisyys rikokseen ratkaistaan oikeudessa, ei huutoäänestyksellä. Ei edes lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Lähtökohtaisesti sivistysvaltiossa ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Oikeudessa punnitaan mahdollinen syyllisyys annetun näytön perusteella.
Ja, ei voida luottaa siihen, että kaikki puhuisivat lähtökohtaisesti totta edes tällaisessa asiassa. Sinäkin varmasti olet kuullut esim noitavainoista. Tai kehitysmaista, joissa on lynkattu syyttömiä ihmisiä vain jonkun sanan tai sormen osoituksen perusteella. Onko se sinusta oikein? Entä jos sormi osoittaakin sinuun?
"Ruotsissa on verkossa nimetty syyttömiä julkkiksia seksuaalisesta häirinnästä – Suomalaisia palstoja siivotaan jälkikäteen
Syytön valtiopäiväedustaja ja mediajulkkiksia on joutunut naapurimaassa pahansuopien verkkokirjoitusten hampaisiin.
2.12.2017 klo 18:14
Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter julkaisi alkuviikolla uutisen, jossa kerrottiin ruotsalaisen valtiopäiväedustajan (kansanedustajan) syyllistyneen seksuaaliseen häirintään.
Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski kertoi, että lehti ei aluksi julkistanut kyseisen poliitikon nimeä. Uutisen levittyä alkoi kuitenkin nimien arvailu verkon keskustelupalstalla, jossa syytettiin väärää valtiopäiväedustajaa.
– Tuotiin esiin ulkomaalaistaustainen henkilö, ja keskustelussa oli rasistista virettä. Tämä osoittaa, että internetin huhumyllyyn ei voi luottaa. Tämä on myös haaste kaikille ottaa järki käteen: ei pidä syyllistyä kunnianloukkaukseen vain sen takia, että verkkoon voi kirjoittaa.
Myöhemmin tällä viikolla se valtiopäiväedustaja, johon syytökset todellisuudessa kohdistuivat, jätti valtiopäiväryhmänsä. Tuolloin myös Dagens Nyheter julkisti nimen, koska tapauksesta tuli tuolloin yhteiskunnallisesti merkittävä.
Vastaavia tapauksia on Ruotsissa ollut paljon esimerkiksi mediajulkkisten ja -johtajien kohdalla.
Peter Wolodarski sanoo, että ylilyöntien mahdollisuus on olemassa.
– Meidän täytyy olla varovaisia, että tästä ei tule noitavainoja. On kuitenkin erittäin tärkeää, että nämä [naisten] kertomukset tulevat esiin. Tämä on hyvin voimakas liike. En muista edes, milloin viimeksi olisin nähnyt näin laajaa yhteiskunnallista mobilisoitumista.
Verkossa toimitaan vapaammin kuin muissa medioissa, vaikka laki on sama
Henkilöllisyystietojen, kuten nimen ja kuvan julkaisemista säätelevät sekä laki että journalismin eettiset ohjeet.
Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta kertoo, että rikoslaki on välineneutraali, eli verkkopalstoja ja sosiaalista mediaa koskevat aivan samat määräykset kuin perinteisiäkin tiedotusvälineitä, kuten sanomalehtiä tai televisiota ja radioa.
– Käytännössä verkossa toimitaan vapaammin, ja viestien lähettäjää on vaikea saada selville. Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet hyvän journalistisen tavan noudattamiseen, joten ne joutuvat miettimään nimensuojaa jopa tarkemmin kuin laissa määrätään.
Korpisaari luettelee tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, voiko henkilöllisyyden paljastaminen uutisoinnissa tai kirjoittelussa tulla kyseeseen: näytön vahvuus väärinkäytöksistä tai rikoksista, henkilön yhteiskunnallinen asema, tapahtumista kulunut aika ja moniako asia koskettaa.
Peter Wolodarski konkretisoi, mitä tarkoittaa se, että henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa julkaisupäätökseen:
– Ministeritasolla ja pörssiyhtiöiden johtajien tasolla on helpompi päätyä nimen julkaisuun kuin tavallisten ihmisten tasolla.
Henkilöllisyys voi paljastua uutisten yksityiskohdista
Ruotsissa on tullut esiin myös tilanteita, joissa henkilö on häirintäsyytösten yhteydessä kuvailtu niin tarkasti, että kuka tahansa pystyy selvittämään hänen henkilöllisyytensä varsin helposti.
Dagens Nyheter kaivoi esiin Ruotsin Akatemiaa lähellä olevaan kulttuurivaikuttajaan kohdistuneita syytöksiä. Tästä "Kultuuriprofiiliksi" kutsutusta henkilöstä kerrottiin muun muassa, että hän on naimissa akatemian jäsenen kanssa sekä muita varsin yksityiskohtaisia tietoja. Vain hänen nimensä jätettiin julkistamatta.
– Tapauksella oli suurta yleistä mielenkiintoa. Emme julkistaneet miehen nimeä, koska hän oli tunnettu ainoastaan kulttuuripiireissä. Toisaalta emme voineet jättää kertomatta monia yksityiskohtia, koska koko jutun ydin oli miehen läheinen yhteys akatemiaan. Mutta saimme kuitenkin rajoitettua hänelle tapahtunutta julkisuusvahinkoa, koska eivät kaikki lukijat selvitä hänen henkilöllisyyttään.
Suomalaisia keskustelupalstoja siivotaan jälkikäteen
Vauva-lehden verkkosivujen keskustelupalsta vauva.fi ja Suomi24-palsta kuuluvat Suomen suosituimpiin ja railakkaimpiin keskustelufoorumeihin.
Vauva-lehden päätoimittaja Maija Koski kertoo, että sivuja valvotaan eli moderoidaan juuri ylilyöntien välttämiseksi. Tyypillisiä helposti vauva.fi-sivuilla laukkaamaan lähteviä keskustelunaiheita ovat maahanmuutto, äkilliset uutistapahtumat sekä miehen ja naisen rooleihin liittyvät kysymykset.
– Moderointi käy läpi asiattomia ilmoituksia ja poistaa epäasialliset ja herjaavat viestit sekä väärät ilmiannot ja nimispekuloinnit.
Koski ei halua ennustaa, olisiko myös Suomessa mahdollista, että keskustelut lähtisivät perättömien ilmiantojen linjalle kuten Ruotsissa.
– Miksipä se ei olisi mahdollista. Pitää huolehtia siitä, että tällaiset viestit poistetaan mahdollisimman nopeasti.
Koski muistuttaa, että kirjoittajilla on vastuu kirjoituksistaan ja että niistä jää jäljet, vaikka kirjoitettaisiin anonyymisti tai vaikka viestit poistettaisiin.
– Jos joku esimerkiksi uhkaa viesteissään, toimitamme ne poliisille.
Professori Päivi Korpisaari pitää ongelmallisena sitä, että vaikka jutut poistettaisiin verkosta, ne ovat voineet levitä jo muille kanaville.
– Uudelleen julkaiseminen on helppoa. Vaikka julkaisu olisi poistettu oikeuden määräyksellä, se voi ilmestyä toiselle palstalle. Olemme aika aseettomia tällaisia joukolla tapahtuvia henkilöllisyyden paljastamisia vastaan.
"Vääräkin ihminen voi joutua ryöpytykseen"
Myös Suomi24-palstalla on käytössä niin sanottu jälkimoderointi eli viestejä poistetaan tarvittaessa, jos ne osoittautuvat asiattomiksi tai jopa laittomiksi. Suomi24:n omistavan Aller Median Head of Engagement Kaisa Heinämäki kertoo, että palstalla ei saa syyttää ketään rikoksesta, jos henkilöä ei ole siitä tuomittu.
– Jos syytetään, moderoimme viestin pois. Meillä ei ole mitään ennakkosensuuria, joten vääräkin ihminen voi joutua ryöpytykseen.
Kaikenlaisia syytöksiä ei kuitenkaan Suomi24-palstalta poisteta.
– Jos henkilö kertoo oman kokemuksensa vaikka siitä, että baarissa joku julkkis tai poliitikko läpsäytti pyllylle, niin se saa olla. Ellei kyseinen henkilö tee siitä kunnianloukkausilmiantoa. Silloin teksti voidaan poistaa oikeuskäsittelyn kautta."
https://yle.fi/uutiset/3-9960044
Mistä rautalangasta pitää vääntää, että se, että kyseenalaistaa tai ei hyväksy sitä tapaa, jolla asiaa nyt käsitellään, ei ole sama asia, kuin hyväksyä seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö?
Tapa on kyseenalainen, eikä kuulu oikeusvaltioon. Eikä seksuaalinen häirintä kuulu sivistysyhteiskuntaan.