Tässä on erikoista se, että miehellä jo on Irakissa vaimo ynnä lapsia. Se taasen olisi toimittajalle selvinnyt sangen vähäisellä googlettelulla. Mutta ei, kun pitää olla sokea tälle teennäiselle monikulttuurille:
Maahanmuuttovirasto ei usko Hanna ja Bahaa Al-Saedin avioliittoon: "Eikö riitä, että rakastamme toisiamme?"
Bahaa Al-Saedi pelkää, että Irakiin palauttaminen tarkoittaa kuolemantuomiota. Maahanmuuttovirasto pitää hänen ja Hanna Al-Saedin avioliittoa niin sanottuna lumeliittona.
- Bahaa ja Hanna Al-Saedi ovat yhdessä jo kolmatta vuotta. Hoitoeläimet kuuluvat myös perheeseen.Jani Aarnio / Yle
- YLE_avioliitto.jpg (52.3 KiB) Katsottu 4256 kertaa
Al-Saedit ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen. Viime viikolla he saivat tiedon, että oikeus ei normaalikäytännöstä poiketen keskeytä käännytystä asian käsittelyn ajaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että poliisi voi noutaa Bahaan ja palauttaa hänet Irakiin koska vain. Pariskunnan mukaan palautus tarkoittaa varmaa kuolemaa.
– Kun päätös tuli, mies itki ja oli suunniltaan. Emme osanneet edes kuvitella, että näin voisi käydä – ei pahimmissa painajaisissakaan, Hanna Al-Saedi sanoo.
– Asianajajamme mukaan käännytyksen täytäntöönpano on kielletty lähes säännönmukaisesti aina. Hän pitää tapausta todella törkeänä.
Ystävät todistavat rakkaudesta
Hanna ja Bahaa tutustuivat toisiinsa syksyllä 2015 Kangasalla Kaivannon vastaanottokeskuksessa, jossa Bahaa oli turvapaikanhakijana ja Hanna Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Vaikka parilla ei ollut aluksi yhteistä kieltä, he tutustuivat ja ystävystyivät. Pikkuhiljaa ystävyys muuttui seurusteluksi.
Kun Bahaan perheessä myöhemmin samana syksynä sattui kuolemantapaus, Hanna otti hänet luokseen lepäämään – omakotitalossa oli tilaa myös Bahaan ystävälle, toiselle turvapaikanhakijalle. Yhdessä on asuttu siitä lähtien. Pariskunta vihittiin muslimimenoin pari vuotta sitten ja maistraatissa viime helmikuussa.
Onko Suomi tosiaan sitä mieltä, että minun pitää myydä talo, irtisanoutua luokanopettajan ja pianonsoitonopettajan töistä ja jättää vanhenevat vanhempani?
Maahanmuuttoviraston mielestä he eivät kuitenkaan ole viettäneet tosiasiallista perhe-elämää. Perusteluina on muun muassa se, että taloudessa on asunut muitakin turvapaikanhakijoita. Ja se, että 48-vuotias Hanna on Bahaata 16 vuotta vanhempi. Hannasta maahanmuuttoviraston perustelut ovat hakemalla haettuja.
– Tuntuu käsittämättömälle, että joku voi sanoa, ettei meillä ole ollut oikeaa parisuhdetta –näkemättä meitä ja juttelematta meidän kanssamme. Eikö riitä, että me rakastamme toisiamme? hän ihmettelee.
– Olemme kuin vakka ja kansi. Meillä on hirmu hyvä olla yhdessä. Jos se, että huolehdimme toisistamme, ei ole parisuhdetta, niin mikä on?
Avioliiton aitoutta todistavat myös kymmenet tutut, ystävät ja sukulaiset, joiden lausunnot on kerätty valituksen liitteeksi. Ne kertovat rakkaudesta, samansieluisuudesta ja keskinäisestä kunnioituksesta. Pariskunta tunnetaan kotikunnassaan hyvin: he muun muassa tekevät eläinsuojelutyötä ja ovat mukana seurakunnan, Punaisen Ristin ja Pelastakaa Lapset ry:n toiminnassa.
Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapausta
Viime vuoden kesäkuun alun ja marraskuun lopun välillä maahanmuuttovirasto käsitteli (siirryt toiseen palveluun) 1 406 hakemusta, joissa Suomen kansalaisen puoliso haki ensimmäistä oleskelulupaa Suomesta. Oleskelulupa evättiin 166 tapauksessa.
Helpoiten oleskeluluvan saivat Venäjän kansalaiset, joiden 173 oleskelulupahakemuksesta hylättiin neljä, ja Yhdysvaltain kansalaiset, joille kielteinen päätös tuli kahdessa tapauksessa kaikkiaan 80 hakemuksesta.
Eniten kielteisiä oleskelulupapäätöksiä saivat vietnamilaiset (26 kielteistä päätöstä 59 hakemuksesta) ja irakilaiset (22 kielteistä päätöstä 116 hakemuksesta).
Ulkomaalaisten vaimojen ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista hyväksyttiin 91,6 prosenttia, ulkomaalaisten aviomiesten hakemuksista 83,8 prosenttia.
Ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta sanoo, ettei virasto voi kommentoida Al-Saedien tapausta eikä muitakaan yksittäistapauksista. Hänen mukaansa jokainen hakemus arvioidaan erikseen kokonaisuutena.
Elämä on Pälkäneellä
Bahaa Al-Saedi kertoo olleensa entisessä kotimaassaan poliisi. Hän sanoo joutuneensa turvallisuuspalvelun yksiköiden, shiiamilitioiden, kidnappaamaksi ja kiduttamaksi ja lähteneensä niitä karkuun. Suomeen tultuaan hän haki turvapaikkaa, mutta sitä ei myönnetty.
– Olisin voinut mennä Saksaan tai Ruotsiin, mutta uskon, että Jumala johdatti minut tänne Hannan luokse, hän sanoo.
Ei Bahaa ole tullut tänne loisimaan. Hän haluaisi vain tehdä työtä ja elää vaimonsa kanssa.
Vaikka kielteinen turvapaikkapäätös pariskuntaa kummastuttikin, he luottivat siihen, että jo aiemmin solmitun avioliiton perusteella oleskelulupa myönnetään. Kielteinen päätös oli kummallekin shokki.
– Eikö avioliitolla ole maahanmuuttovirastolle mitään merkitystä? Onko Suomi tosiaan sitä mieltä, että minun pitää myydä talo, irtisanoutua luokanopettajan ja pianonsoitonopettajan töistä ja jättää vanhenevat vanhempani, että voisin elää puolisoni kanssa? Hanna ihmettelee.
– Monet asiat sitovat minut tänne, mutta emmehän me voi erossakaan olla. Kun löytää ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, ei hänestä voi luopua.
Bahaa Al-Saedi tekisi mielellään töitä. Omakotitalossa riittää onneksi puuhaa.Jani Aarnio / Yle
Myös Bahaa on kotiutunut Pälkäneelle. Ilman oleskelulupaa hän ei voi tehdä palkkatyötä, mutta hän hoitaa eläimiä, auttaa tuttavia, kalastaa, marjastaa ja laittaa ruokaa. Hannan sukulaisista ja ystävistä on tullut hänenkin sukulaisiaan ja ystäviään.
– Ei Bahaa ole tullut tänne loisimaan. Hän haluaisi vain tehdä työtä ja elää vaimonsa kanssa, Hanna sanoo.
– Me voisimme perustaa vaikka oman yrityksen ja auttaa vanhuksia. Meillä on paljon yhteisiä suunnitelmia.
Tällä hetkellä Al-Saedit elävät päivän kerrallaan, odottaen. Vaikka tilanne on raskas ja pelottava, he eivät ole luovuttamassa.
– Asianajajamme uskoo, että päätös saadaan kumottua. Hän on luvannut viedä asian vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti, Hanna sanoo..[/i]
YLE
30.1.2018 klo 10:30 päivitetty 30.1.2018 klo 14:00
------------------------
Pauli Vahtera on kommentoinut artikkelia facebookissa ja osoittanut sen YLE:n päätoimittajalle:
Lähdekritiikittömyys YLEn uutisoinnissa
Hyvä päätoimittaja Jouko Jokinen
Ylen yhteystiedoista ei saa selville, kuka vastaa nettipalveluista eikä kuka on toimittaja Elina Niemisen esihenkilö. Siksi lähestyn Teitä, Ylen päätoimittajaa. Voitte edelleen lähettää tämän viestin henkilöille, joiden vastuulla nettiuutisointi on. Mutta tämä viesti kiinnostanee myös Teitä, päätoimittajaa.
Elina Nieminen julkaisi 30.1.2018 sydäntä särkevän kirjoituksen "Maahanmuuttovirasto ei usko Hanna ja Bahaa Al-Saedin avioliittoon: "Eikö riitä, että rakastamme toisiamme?" Bahaa Al-Saedi pelkää, että Irakiin palauttaminen tarkoittaa kuolemantuomiota." Tällaisia ilman lähdekritiikkiä kirjoitettuja juttuja YLE julkaisee usein, kuten toinenkin valtamedia Helsingin Sanomat.
Tällaisten juttujen tarkoituksena lienee vaikuttaa turvapaikkapäätösten käsittelyyn valitusasteissa. Se ei ole, eikä saa olla YLEn julkaisujen kriteeri.
Suomalaisten YLE-veroa maksavien kansalaisten aliarvioimista ja pilkkaamista on se, ettei maahanmuuttajia käsittelevissä julkaisuissa ole lainkaan lähdekritiikkiä. Julkaisun sisältö on se, mitä maahanmuuttaja ja tässä tapauksessa lisäksi hänen suomalainen aviopuolisonsa? sanelee.
Hyvin vähäisellä nettiselaamisella olisi saanut selville, että hylkäävän päätöksen saanut irakilainen mies on aiemmissa uutisoinneissa kertonut olevansa naimisissa Irakissa ja että hänellä on siellä lapsia. Ehkä kuolemantuomion pelon syy onkin petetty aviovaimo ja lasten äiti Irakissa.
Ensimmäinen suomalainen joulu
Julkaisussa ei lainkaan tuoda esille sitä, etteivät rakkaustarinat ole peruste turvapaikan saamiselle. Eivätkä etenkään tällaiset oman irakilaisen perheensä hylkäämiset turvapaikan saamiseksi. Toki taustalla voi olla muslimikulttuuriin kuuluva moniavioisuus ja perhe tuotaisiin Suomeen kun oleskelulupa on saatu.
Ylen uutisointia kritisoidaan usein vihervasemmistolaisuudesta. Tällaiset kritiikittömät maahanmuuttajia käsittelevät uutiset ruokkivat tätä käsitystä ja perustelluista syistä.
Toivon, että YLEn toimituksissa käydään kriittinen keskustelu uutisten sisällöistä ja painotuksista. Tämä Elina Niemisen kirjoittama julkaisu on hyvä esimerkkitapaus keskustelun perustaksi.
Pauli Vahtera
KHT-tilintarkastaja, Vantaa
