Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966

[paccasucco]

Ei ole minullakaan sen tarkempaa tietoa varusmies Rissasen lopullisesta tuomiosta tai hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan.

Se tiedetään, että Rissasella oli rikostaustaa; hänet oli aiemmin tuomittu tyttöystävänsä taponyrityksestä.

[Tuomion Pasuuna]

Selvisikö se tuomio jutusta? Se on kai tässä keskustelussa ainoa merkittävä seikka mkä ei ole tullut esille. Ja toki tekijän myöhempi historia kiinnostaisi.

Joko olet selvillä siitä, mikä rikos on kyseessä?

Murha. Kuinka niin?

[Marc]

Selvisikö se tuomio jutusta? Se on kai tässä keskustelussa ainoa merkittävä seikka mkä ei ole tullut esille. Ja toki tekijän myöhempi historia kiinnostaisi.

Ei selvinnyt tuomio tuosta lehtijutusta.

Onko se lehtijuttu sama kuin tuo
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005091705.html ?
Siitäkään ei selviä Rissasen tuomio. Mutta kohtalokkaan kalliiksi tuli päästää hänet armeijaan vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli vapautunut ehdonalaiseen tapon yrityksestä syksyllä 1963 saamastaan kolmen vuoden kuritushuonetuomiosta. Rissanen oli estynyt saapumaan kutsuntaan 19-vuotiaana (se oli kutsuntaikä siihen aikaan), joten hänet ilmeisesti määrättiin saapumaan sotilaspiirinsä esikuntaan palveluskelpoisuutensa määrittämistä varten. Turhaa kiirettä pidettiin siinä ja Rissasen määräämisessä palvelukseen jo kesällä 1965.

Kuten edellä on kerrottu, Rissasta kohdeltiin armeijassa epäoikeudenmukaisesti. Hän oli saanut ensimmäisen arestirangaistuksen jo myöhästyttyään ensimmäiseltä lomataan ja myöhemmin 34 vuorokautta sopimattomasta käytöksestä ja luvattomasta poissaolosta varuskunnasta. Tuo arestirangaistus oli ilmeisesti yhdistetty useammasta arestirangaistuksesta ja siitä oli ilmeisesti vähennetty neljä vuorokautta, koska arestirangaistuksen enimmäispituus oli 30 vrk. Koska hänellä oli arestiä yhteensä yli 14 vrk, se merkitsi hänelle ylipalvelua. Käytäntö oli sellainen, että yhteensä 14 vrk arestia ei vielä merkinnyt ylipalvelua, mutta jo yhteensä 15 vrk arestia merkitsi 15 vuorokauden ylipalvelua (ei siis vain 14 vuorokauden ylittävää osaa eli yhtä vuorokautta).

Oli ilmeistä, että Rissasella oli psyykkisiä ongelmia, joiden perusteella hänet olisi voinut vapauttaa asevelvollisuudesta rauhan aikana. Ei hän muuten olisi tuolla tavalla käyttäytynyt. Tuskin hänelle tehtiin mitään psykologisia testejä. Yritykset pakottaa hänet ruotuun arestirangaistuksilla ja ylipalvelulla maksoivat yhden poliisin hengen.

[L'amourha]

Rissasen tuomioita:

18.9.1963 tapon yrityksestä 3 vuotta kuritushuonetta, puukotti 14-vuotiasta entistä tyttöystäväänsä.
Pääsi ehdonalaiseen 25.2.1965 ja aloitti asepalveluksen 15.7.1965.

Palveluksessa oli suoriutunut keskinkertaista paremmin mutta välillä oli vapaudenkaipuu iskenyt.
Eli kolme luvatonta poistumista, lieventävissä olosuhteissa samalla teolla tehdyt sotilaan arvolle sopimaton käyttäytyminen ja laiminlyönti osoittaa esimiehelle asianmukaista kunnioitusta.

Ammuskeluun päättyneestä karkaamiseensa liittyneistä rikoksista Lahden sotaoikeus langetti 11.3.1966 seuraavat tuomiot: 1 vuosi 6 kuukautta luvattomasta poistumisesta arestipaikalta sekä 1 vuosi 6 kuukautta kuritushuonetta varkaudesta. Lisäksi määrättiin korvaamaan kateisiin jäänyttä valtion omaisuutta 10 kpl konepistoolin patruunoita, kokonaissumma 1,60 markkaa. Eli tarkkaa on ollut.

30.3.1966 käytiin oikeutta Helsingin raastuvanoikeudessa jossa päätettiin lähettää Rissanen mielentilatutkimukseen. Puolustus kiisti murhasyytteen.

Tutkimus oli ilmeisen perusteellinen koska raastuvan tuomio julistettiin vasta vuoden päästä, 31.3.1967 Rissanen tuomittiin konstaapeli Harjunpään murhasta elinkautiseen kuritushuonetta. Kansalaisluottamuksensa menetti ainiaaksi.

[Tuomion Pasuuna]

Kansalaisluottamuksen hän menetti lopulta noin kahdeksi vuodeksi, koska kansalaisluottamuksen menetys poistui laista vuonna 1969.

[kakkosurpo]

Tuohon aikaan ei ole välttämättä ole ollut kivaa istua poliisivankilassa poliisinmurhaajana.
On saattanut tulla turpaan aika rankasti ja useasti.

On voinut päästä ihmisoikeudet hukkumaan, Eppu Normaaleja mukaillen.

[Marc]

Konstaapeli Harjunpään henki olisi säästynyt, jos tapon yrityksestä tuomittua Rissasta ei olisi päästetty armeijaan. Luvattomat poistumiset varuskunnasta, sotilaan arvolle sopimaton käyttäytyminen ja laiminlyönti osoittaa esimiehelle asianmukaista kunnioitusta olivat merkki ilmeisistä psyykkisistä heikkouksista, joiden perusteella hänet olisi voitu lähettää 2-3 vuodeksi siviiliin tai vaputtaa hänet asevelvollisuudesta rauhan aikana.

Onneksi nykyään väkivaltarikoksesta tuomittu vapautetaan asevelvollisuudesta rauhan aikana useimmiten psyykkisistä syistä. Varusmiespalvelun esteenä (palveluskelpoisuusluokka C, rauhan aikana vapautetut) ovat vaikeat mielenterveyden häiriöt, kuten ­pitkäaikainen psykoottistasoinen häiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä epäsosiaalinen tai tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/arti ... enterveys/

Vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi palveluskelpoisuusluokka T. Sitä käytetään vain niissä poikkeustapauksissa, joissa lääkäri ei terveydentilaa tutkiessaan ole todennut palveluskelpoisuutta rajoittavaa diagnoosia, mutta kutsuntalautakunnalla tai aluetoimistolla on muita perusteita epäillä palvelusturvallisuuden vaarantuvan, mikäli kyseinen asevelvollinen määrätään palvelukseen.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001673193.html
T-luokitus voidaan antaa rauhanajaksi tai määräajaksi, jolloin se on voimassa 1–3 vuotta, jonka jälkeen henkilö voidaan kutsua uudelleen tarkastuksen ja hänen palveluskelpoisuusluokkansa voi nousta.

Kuten edellä on kerrottu, Rissasen tykkimies Kilpiseen kohdistama väkivalta paljastui lavastukseksi, ja Kilpinenkin joutui siitä Lahden sotaoikeuteen. Tietääkö kukaan, miten Kilpiselle kävi?

[L'amourha]

Lahden sotaoikeus tuomitsi 20.04.1966 tykkimies Jorma Kilpisen, 22v, pidettäväksi kuritushuoneessa 1 vuosi kahdeksan kuukautta. Tuomio tuli rikoksen uusijana. Arestilaisen karkuun päästämisestä 1 vuosi kahdeksan kuukautta sekä vartioitavaksi määrätyn omaisuuden jättämisestä toisen varastettavaksi 1 vuosi. Yhdistettynä 1 vuosi kahdeksan kuukautta, tämä laskutapa ei oikein auennut minulle. Mainittiin myös että Kilpisellä oli takanaan yli vuoden kuritushuonerangaistus, tästä tuli maininta rikoksen uusija.
Tuomiosta oli mahdollisuus valittaa hoviin, tästä ei ole tietoa.

[aumari]

Selvisikö se tuomio jutusta? Se on kai tässä keskustelussa ainoa merkittävä seikka mkä ei ole tullut esille. Ja toki tekijän myöhempi historia kiinnostaisi.

Joko olet selvillä siitä, mikä rikos on kyseessä?

Onko Pasuuna niitä, jotka eivät lue koko ketjua vaan kyselevät mistä on kyse?

[paccasucco]

Lahden sotaoikeus tuomitsi 20.04.1966 tykkimies Jorma Kilpisen, 22v, pidettäväksi kuritushuoneessa 1 vuosi kahdeksan kuukautta. Tuomio tuli rikoksen uusijana. Arestilaisen karkuun päästämisestä 1 vuosi kahdeksan kuukautta sekä vartioitavaksi määrätyn omaisuuden jättämisestä toisen varastettavaksi 1 vuosi. Yhdistettynä 1 vuosi kahdeksan kuukautta, tämä laskutapa ei oikein auennut minulle. Mainittiin myös että Kilpisellä oli takanaan yli vuoden kuritushuonerangaistus, tästä tuli maininta rikoksen uusija.
Tuomiosta oli mahdollisuus valittaa hoviin, tästä ei ole tietoa.

Kiitos jälleen kerran teille nimimerkki L'amourha!

Poliisi Harjunpään surma järkytti koko Suomea silloin 1966.Varsinkin Jalasjärven pitäjän asukkaiden mielet olivat kuohuksissa.Reino Harjunpää oli aikanaan erinomainen urheilija, jonka kaikki pitäjäläiset tunsivat.Hänestä ei ollut muuta kuin hyvää sanottavaa.

[Marc]

Lahden sotaoikeus tuomitsi 20.04.1966 tykkimies Jorma Kilpisen, 22v, pidettäväksi kuritushuoneessa 1 vuosi kahdeksan kuukautta. Tuomio tuli rikoksen uusijana. Arestilaisen karkuun päästämisestä 1 vuosi kahdeksan kuukautta sekä vartioitavaksi määrätyn omaisuuden jättämisestä toisen varastettavaksi 1 vuosi. Yhdistettynä 1 vuosi kahdeksan kuukautta, tämä laskutapa ei oikein auennut minulle. Mainittiin myös että Kilpisellä oli takanaan yli vuoden kuritushuonerangaistus, tästä tuli maininta rikoksen uusija.
Tuomiosta oli mahdollisuus valittaa hoviin, tästä ei ole tietoa.

Tuohon aikaan vapausrangaistukset yhdistettiin siten, että ankarimpaan rangaistukseen lisättiin 3/4 muista rangaistuksista. Ilmeisesti Kilpinen oli tuolloin aikaisemmasta yli vuoden kuritushuonerangaistuksesta ehdonalaisessa vapaudessa, jonka hän menetti saamiensa rangaistusten seurauksena. Toisin sanoin hän joutui suorittamaan siitä myös sen yli vuoden kuritushuonerangaistuksen loppuosan, joka siitä oli hänellä jäljellä päästessään ehdonalaiseen vapauteen. Sitä ei voitu yhdistää noihin uusin rangaistuksiin, vaan se yhteenlaskettiin niistä yhdistettyyn rangaistukseen. Kun yhdistettävistä tai yhteenlaskettavista rangaistuksista oli osa vankeutta ja osa kuritushuonetta, vankeusrangaistukset muunnettiin ennen yhditämistä tai yhteenlaskemista kuritushuonerangaistuksiksi vähentämällä niistä 1/4.

Näin ollen muunnettaessa tuli Kilpisen vuoden ja kahdeksan kuukauden (eli 20 kk:n) vankeusrangaistuksesta 15 kk eli 1 vuosi 3 kk kuritushuonetta ja vuoden vankeusrangaistuksesta 9 kk kuritushuonetta. Rangaistukset yhdistettiin lisäämällä 15 kk:n kuritushuonerangaistukseen 3/4 yhdeksästä kuukaudesta eli 6+3/4 kk. Minun laskelmieni mukaan kokonaisrangaistukseksi tuli 21+3/4 kk eli 1 vuosi 9 kk 22,5 päivää. Muistaakseni kuritushuonerangaistukset annettiin kokonaisina kuukausina ja vankeusrangaistukset kokonaisina päivinä (vuorokausina). Jos tuo 22,5 päivää pyöristettiin ylöspäin yhdeksi kuukaudeksi (30 päivää), Kilpisen kokonaisrangaistukseksi tuli 1 vuosi 10 kk. Olisikohan Kilpisen yhdistetty rangaistus ollut 1 vuosi 10 kk eikä 1 vuosi 8 kk?

Tietääkö kukaan, millaisesta rikoksesta/rikoksista Kilpinen oli saanut tuon aikaisemman yli vuoden kuritushuonetuomion?

[L'amourha]

Tuo laskukaava selittäisi aika hyvin sen tuomion. Se kaksi kuukautta joka on hukassa, olisiko tutkari vähennetty tuomiosta sen kummemmin mainitsematta. Aika liki kaksi kuukauttahan tuossa on väliä rikoksesta tuomioon.
Kilpinen ja Rissanen olivatkin näköjään vanhoja linnatuttuja, Riksun keskusvankila mainittiin paikaksi. Vuoden -64 alkupuolella ovat tutustuneet, Kilpinen on ollut peltiseppä ja Rissanen ryhmän nokkamies.
Kilpinen on ollut istumassa kolmen ja puolen vuoden kuritushuonetta lukuisista omaisuusrikoksista.
Lähteenä tälle linnatuttavuudelle oli Hesarin juttu 5.3.1966.

[Dope Boy]

Mitä opimme tästä, intti ei sovi kaikille

[Marc]

Tuo laskukaava selittäisi aika hyvin sen tuomion. Se kaksi kuukautta joka on hukassa, olisiko tutkari vähennetty tuomiosta sen kummemmin mainitsematta. Aika liki kaksi kuukauttahan tuossa on väliä rikoksesta tuomioon.

Näin saattaa hyvinkin olla. Rikoslain 2. luvun 2 §:n mukaan
http://www.mlang.name/arkisto/rikoslaki.html#luku02
kuritushuonerangaistukset annettiin täysin kuukausin, taikka vuosin, taikka täysin vuosin ja kuukausin. Kun rangaistuksia yhdistettäessä vankeus muunnettiin kuritushuoneeksi, tuomittiin kuritushuonettakin täysin päivin.

Näin ollen Kilpisen saama rangaistus arestilaisen päästämisestä karkuun ja vartioitavaksi määrätyn omaisuuden jättämisestä toisen varastettavaksi saattoi olla vain 1 vuosi 9 kk 23 päivää kuritushuonetta. Lahden sotaoikeus vähensi siitä kuitenkin vain 1 kk 23 päivää, vaikka Kilpinen oli ollut tutkintavankeudessa jo yli kaksi kuukautta. Siihen aikaan oikeus päätti harkintansa mukaan, kuinka suuri määrä tutkintavankeusajasta luettiin rangaistuksesta pois. Kyllähän oikeus varmasti ilmoitti, kuinka pitkä on yhdistetty rangaistus ja kuinka pitkä aika tutkintavankeutta siitä luettiin pois. Lehtikirjoituksissa saatettiin mainita vain yhdistetty rangaistus ja ne rangaistukset, joista se oli yhdistetty.

Nykyään tutkintavankeus luetaan kokonaisuudessaan rangaistusaikaan, toisin sanoin rangaistuksen suorittaminen lasketaan alkaneen jo vangitsemishetkellä.

Kilpinen ja Rissanen olivatkin näköjään vanhoja linnatuttuja, Riksun keskusvankila mainittiin paikaksi. Vuoden -64 alkupuolella ovat tutustuneet, Kilpinen on ollut peltiseppä ja Rissanen ryhmän nokkamies.
Kilpinen on ollut istumassa kolmen ja puolen vuoden kuritushuonetta lukuisista omaisuusrikoksista.
Lähteenä tälle linnatuttavuudelle oli Hesarin juttu 5.3.1966.

Kilpinen oli ilmeisesti päässyt ehdonalaiseen vapauteen, jonka hän menetti saadessaan nuo tuomiot Lahden sotaoikeudelta. Hän joutui suorittamaan tuosta kolmen ja puolen vuoden kuritushuonerangaistuksesta myös sen osan, joka oli jäljellä hänen päästessään ehdonalaiseen vapauteen. Sitä aikaa ei voitu yhdistää uusiin rangaistuksiin, vaan sen rangaistusaika lisättiin tuohon vuoden ja kahdeksan kuukauden rangaistusaikaan.

Myös Rissanen menetti ehdonalaisen vapautensa, mutta sillä ei ollut käytännön merkitystä, kun elinkautinen käsitti kaikki muut vapausrangaistukset. Tuohon aikaan ei vielä ollut ilman muuta selvää se, että ensikertalainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan puolet rangaistuksestaan. Onko kenelläkään tietoa, kuinka suuren osan rangaistuksistaan Rissanen ja Kilpinen olivat suorittaneet päästessään ehdonalaiseen vapauteen?

[L'amourha]

Rissasen historiaa:

HS 18.02.1966 Kalevi Rissanen.jpg (59.16 KiB) Katsottu 5356 kertaa