Moniko on eronnu kirkosta?

[joey]

EuroJR, tuossa sun ulkomailla-asumisessa on se huono puoli, että olet ilmeisesti missannut kirkon mainoskampanjan, jonka tarkoitus on oletettavasti kalastella erityisesti nuoria liittymään kirkkoon. "Jesse diggaa sua", kuuluu yksi iskulauseista. Ei varmaankaan tarvitse erikseen mainita sitä, että tuon nerokkaan mainoskampanjan lasketaan aiheuttaneen useita kirkostaeroamisia. Vaikka ei pelkkää diggaavaa Jesseä pidä syyttää, kun mainoskampanjasta löytyy myös tällainen neronleimaus: http://uskotoivorakkaus.fi/galleria/uskis

[EuroJR]

No just tuota mä oikeastaan tarkoitankin. Kirkko "menee virran mukana". Sen sijaan, että se tarjoaisi jotain riippumatonta vaihtoehtoa, turvapaikkaa kilpailuyhteiskunnasta, se menee siihen leikkiin itse mukaan.

Muistan muuten jo vuosien takaa, kun K&K -lehdessä oli "uskisten slangiopas" Siinä mm.

raamattu=manuaali
Billy Graham = niittokone

[joey]

Juujuu, ymmärsin mitä tarkoitit ja tuo oli itsellänikin yksi suurimmista syistä erota kirkosta. Harmittelin vain, ettet ole päässyt läheisesti seuraamaan sitä massannuoleskelua, jota kirkko nykyään harjoittaa

Kaikista surullisinta tuossa nykyisessä mainoskampanjassa on tuo mainosten alalaitaan pienellä präntätty teksti, jonka sisältö on aina jotain "jos tämäkin kuulostaa typerältä, se johtuu vain siitä että mekin olemme ihmisiä" -tyyppistä selittelyä.

[Bombay]

http://www.eroakirkosta.fi/ Tuota kautta onnistuu helposti.

[Aariel]

En tiedä, oonko jo vastannut,enkä jaksa selata
Mutta olen eronnut kirkosta juu. Se oli helppoa tehdä netissä, ei tarvinut sen kummemmin persausta liikauttaa

[Bleddyn]

Erosin aika pian 18-vuotispäivän jälkeen, vuonna 2004.
Mun mielestä on väärin, että muut ihmiset (vanhemmat) saavat päättää mihin uskontokuntaan kuulun.
Mulla ei myöskään ole koskaan yhtään ylimääräistä rahaa.
Mun pitää elättää itteni sekä sekalainen lauma elukoita, joten ei todellakaan liikene penniäkään sellaiselle kirkolle, jonka arvot ovat täysin omieni vastaisia.

[Maybrick]

Tänne ei taida uskaltaa vastata kukaan joka ei ole eronnut kirkosta. Ylläolevaan viestiin kommentoisin, että en halua sekoittaa toisiinsa kristinuskon arvoja, jotka ovat mielestäni hyvät, ja toisaalta tämänhetkisen luter. kirkon kieltämättä surkeaa kurssia.

Kristinuskon alkuperäiset arvot suojelevat elämää kokonaisuudessaan. Kun niitä lähdetään viilaamaan oman mielen mukaan, niinkuin paljon tapahtuu, lopputulos on huono ja kääntyy ihmistä itseään vastaan.

[apollo]

Itse erosin kun täytin 18-vuotta.

Oma lapseni kuitenkin kastettiin kirkollisin menoin äitinsä halusta. Pappi sitten tietenkin halusi puhutella minua kun olen sellainen pakana, joka ei edes kirkkoon kuulu. Sanoin papille, että en halua maksaa kirkollisveroa. Pappi tuumasi, että eihän se ole paljon mitään vuodessa, vastasin sille, että kyllä se on, saan samalla rahalla tilattua keskisuomalaisen ja alibin kestotilauksena

[Bleddyn]

Tänne ei taida uskaltaa vastata kukaan joka ei ole eronnut kirkosta. Ylläolevaan viestiin kommentoisin, että en halua sekoittaa toisiinsa kristinuskon arvoja, jotka ovat mielestäni hyvät, ja toisaalta tämänhetkisen luter. kirkon kieltämättä surkeaa kurssia.

Olet aivan oikeassa. Siksipä mainitsinkin kirkon arvot, en kristinuskon.

[ShipWreck]

Tänne ei taida uskaltaa vastata kukaan joka ei ole eronnut kirkosta.

Kyllähän uskaltaa. Uskalsithan sinäkin ja uskalsinhan minäkin.

[joey]

Mun mielestä on ylipäätään ikävää, että kirkkoonkuuluminen periytyy noin, että kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsesta tulee ikään kuin automaattisesti kirkon jäsen. Miten usko voi periytyä? Onko se kenties sidoksissa perimään? Paljon parempi olisi jonkin näköinen menettely, jossa jokainen voisi miettiä asiat itsekseen. Ei, rippikoulu ei ole vastaus, vaikka onkin tarkoitettu "uskon vahvistamiseen". Rippikouluun moni (=ainakin allekirjoittanut) joutuu menemään vanhempien tai ympäristön painostuksesta.

Puolisokin on eronnut kirkosta, ja olemme ajatelleet että tulevien lasten kannalta erittäin hyvä juttu - kirkkoon kuulumattomat vanhemmat eivät voi lastaan kirkon jäseneksi liittää. Ainakin pari synnynnäistä tapakristittyä vähemmän _o/

[Maybrick]

Rippikoulu on surkeimmista surkein systeemi, ainakin oman kokemukseni mukaan. Mutta vanhempani eivät voineet tietää minkälaiseen minut laittoivat. Heidän aikanaan rippikoululla saattoi olla jotain merkitystä.

Papit siellä olivat täysin epäuskottavia. Eivät itsekään uskoneet yhtään siihen mitä opettivat. Suu puhui yhtä, teot toista. Riparin jälkeen olin vuosikausia erittäin nuivalla mielellä kirkkoa kohtaan. Näin kaiken sen edustaman falskina. Vasta myöhemmin olen huomannut, että kirkon sisällä on muunlaistakin väkeä. Epäonnekseni vain riparillani oli niin mätää porukkaa.

Huonot kokemukset myös seurakuntanuorista. Siinä on teennäistä väkeä jos missä. Onneksi en sinne koskaan itse sortunut, mutta tunnen muutamia jotka sortuivat ja ovat vieläkin sekaisin. Eivät erota oikeaa väärästä.

Monet tavalliset työssäkäyvät vanhemmat laittavat lapsensa ripariin, koska "niin on aina tehty", eikä heillä ole sitä ajattelun ylellisyyttä eikä aikaakaan miettiä sen tarkemmin. Näin omat vanhempani, enkä ole heille katkera riparistani, mutta omien lasteni suhteen olen ollut (ja olen vastaisuudessakin) tarkempi, mihin heidät lähetän. Jos nuori aikuistuessaan päättää erota kirkosta, hän tekee sen joka tapauksessa riippumatta siitä, ovatko vanhemmat aikanaan laittaneet hänet riparille vai eivät.

[Kylli]

Kyllä, kuulun kirkkoon, ainakin toistaiseksi. Eroan kunhan saan aikaiseksi.
MUTTA ei olisi tullut mieleenkään "laittaa" lasta rippikouluun, hän kyllä valitsi sinne menemisen aivan itse ja vakaasta harkinnasta. En katso että minulla oli siinä kohtaa oikeutta asettua poikkiteloin, kuten ei päinvastaisessakaan tilanteessa olisi ollut.

[Maybrick]

Minä en olisi voinut kuvitella asettuvani poikkiteloin vanhempia kohtaan rippikouluasiassa, vaikka olen aika kapinallinen ollut aina. Rippikouluikäinen tekee niin kuin vanhemmat sanoo, mielestäni. Hän on vielä täysi lapsi, jonka ei kuulu päättää tällaisista asioista. Sen aika on täysi-ikäisenä.

Sitä paitsi ripari-ikäinen menee mieluusti muiden mukana, en ole vielä ikuna nähnyt niin kypsää 15-vuotiasta, joka kykenee harkitsemaan ja tekemään oikeasti oman päätöksen rippikoulun suhteen. Hän vain haluaa mennä muiden mukana. Eivät he ole muissakaan asioissa itsenäisiä, vaan varsinaisia sopuleita. Kun vanhempi laittaa hänet riparille, mikäs siinä. Saahan siellä olla muiden nuorten kanssa, mutta kristinuskosta siellä ei opi.

[Kylli]

^Sen verran tarkennan omaa kommenttiani, etten ottanut kantaa lapseni valintaan vaikuttaneisiin seikkoihin. Ne olivat hänelle tärkeitä. Ehkä tilanne olisi ollut toinen, mikäli minulla olisi vankka uskonnollinen tai sen vastainen vakaumus. Hän ei asettunut minua vastaan koska minun kantani on se, että hän tekee valintansa itse, toki keskustellen ja perustellen. 15-vuotias voi olla yllättävänkin fiksu, ja omien mielipiteiden perustelemisen harjoitteleminen on äärettömän tärkeää. Mieleeni ei siis tullut, että sanelisin, mitä hänen tulisi asian suhteen tehdä tai ei, vaan se, että kannustan häntä pohtimaan ja arvioimaan valintojaan.