Moniko on eronnu kirkosta?

[ABC]

Minä en olisi voinut kuvitella asettuvani poikkiteloin vanhempia kohtaan rippikouluasiassa, vaikka olen aika kapinallinen ollut aina. Rippikouluikäinen tekee niin kuin vanhemmat sanoo, mielestäni. Hän on vielä täysi lapsi, jonka ei kuulu päättää tällaisista asioista. Sen aika on täysi-ikäisenä.

Sitä paitsi ripari-ikäinen menee mieluusti muiden mukana, en ole vielä ikuna nähnyt niin kypsää 15-vuotiasta, joka kykenee harkitsemaan ja tekemään oikeasti oman päätöksen rippikoulun suhteen. Hän vain haluaa mennä muiden mukana. Eivät he ole muissakaan asioissa itsenäisiä, vaan varsinaisia sopuleita. Kun vanhempi laittaa hänet riparille, mikäs siinä. Saahan siellä olla muiden nuorten kanssa, mutta kristinuskosta siellä ei opi.

En ole samaa mieltä. Itse olin käynyt läpi kaikki maailman uskonnot jo rippikouluikään mennessä, enkä sitten tietenkään enää 15-vuotiaana suostunut menemään rippikouluun. Vanhemmat eivät olleet innoissaan, mutta suostuivat lopulta allekirjoittamaan paperit, joilla erosin kirkosta.

Rippikouluun meno on ensimmäisiä itsenäisiä päätöksiä, minkä aukuistuessa voi tehdä. 15-vuotiaissa on suuria kehityksellisiä eroja, muttei sen ikäistä voi mielestäni enää "laittaa" rippikouluun, jos hän sitä vastustaa.

[Bombay]

Kristinuskon alkuperäiset arvot suojelevat elämää kokonaisuudessaan. Kun niitä lähdetään viilaamaan oman mielen mukaan, niinkuin paljon tapahtuu, lopputulos on huono ja kääntyy ihmistä itseään vastaan.

Alkuperäiset arvot eli vanha testamenttiko? Vaiko muut vanhemmat kulttuurit/uskonnot joilta ne on "lainattu"?

Niin, paitsi että esim. naista alistetaan ja tehdään suoraan "huonommaksi" sukupuoleksi raamatussa. En itse kyllä ainakaan koe noita hourupäisyyksiä elämää suojelevaksi voimaksi.

Minä en ainakaan laittas lasta rippikouluihin, pyhäkouluihin tai saatikka kastaisi väkisin, tehköönsä itse sitten täysi-ikäisenä omat päätöksensä uskonnoista ilman että tarvii painostaa.

[Aariel]

Sanoin papille, että en halua maksaa kirkollisveroa. Pappi tuumasi, että eihän se ole paljon mitään vuodessa, vastasin sille, että kyllä se on, saan samalla rahalla tilattua keskisuomalaisen ja alibin kestotilauksena

*reps*

[Maybrick]

Itse olin käynyt läpi kaikki maailman uskonnot jo rippikouluikään mennessä...,

sama juttu itselläni, ja sama tapahtunut omien lasteni kohdalla, mutta 15-vuotias ei vielä oikeasti ymmärrä läheskään aikuisen veroisesti niitä asioita. Uhmaa kyllä on ja luulevaisuutta omista kyvyistä ja älykkyydestä senkin edestä. Kyllä esim. opettajat tietävät nämä jutut, ja jokainen, joka tuntee läheisesti sen ikäisiä. Kaikki muut on ääliöitä, that's it.

Rippikouluun meno on ensimmäisiä itsenäisiä päätöksiä, minkä aukuistuessa voi tehdä. 15-vuotiaissa on suuria kehityksellisiä eroja, muttei sen ikäistä voi mielestäni enää "laittaa" rippikouluun, jos hän sitä vastustaa.

15-vuotias ei ole vielä lähelläkään aikuisuutta. Lukion käynytkin on vielä lähes kaikissa asioissa lapsi. Miten muuten voisikaan olla, jos on lähinnä luettu kirjoja ja kirjoiteltu esseitä vanhempien suojissa. Suuria kehityksellisiä eroja voidaan luulotella olevan, mutta todellisuudessa ne eivät ainakaan nimenomaan henkistä kypsyyttä koskevissa asioissa ole suuria. Ihminen kehittyy siten miten ihminen kehittyy. Nuoret kyllä imartelevat itseään kuvittelemalla itsestään jotain enemmän kuin oikeasti ovat. Niin kai sen kuuluukin olla.

Tuo Alibintilausjuttu papille sanottuna oli huippu. Itsekin sanoisin jotain tuollaista jos jotain tuntisin tarvetta sanoa.

[Setä]

Erosin syksyllä. En koe tarpeelliseksi. En käy kirkossa, enkä ole harras uskovainen, joten miksi maksaa veroakaan.
Kirkkoa tai uskovaisia vastaan ei ole mitään kun puhutaan normaalista uskosta. Kiihkoilu on ärsyttävää.

[Maybrick]

Täällä on paljon kirkosta eronneita. Pitäiskö laittaa gallup aiheesta?

[ABC]

Itse olin käynyt läpi kaikki maailman uskonnot jo rippikouluikään mennessä...,

sama juttu itselläni, ja sama tapahtunut omien lasteni kohdalla, mutta 15-vuotias ei vielä oikeasti ymmärrä läheskään aikuisen veroisesti niitä asioita. Uhmaa kyllä on ja luulevaisuutta omista kyvyistä ja älykkyydestä senkin edestä. Kyllä esim. opettajat tietävät nämä jutut, ja jokainen, joka tuntee läheisesti sen ikäisiä. Kaikki muut on ääliöitä, that's it.

Rippikouluun meno on ensimmäisiä itsenäisiä päätöksiä, minkä aukuistuessa voi tehdä. 15-vuotiaissa on suuria kehityksellisiä eroja, muttei sen ikäistä voi mielestäni enää "laittaa" rippikouluun, jos hän sitä vastustaa.

15-vuotias ei ole vielä lähelläkään aikuisuutta. Lukion käynytkin on vielä lähes kaikissa asioissa lapsi. Miten muuten voisikaan olla, jos on lähinnä luettu kirjoja ja kirjoiteltu esseitä vanhempien suojissa. Suuria kehityksellisiä eroja voidaan luulotella olevan, mutta todellisuudessa ne eivät ainakaan nimenomaan henkistä kypsyyttä koskevissa asioissa ole suuria. Ihminen kehittyy siten miten ihminen kehittyy. Nuoret kyllä imartelevat itseään kuvittelemalla itsestään jotain enemmän kuin oikeasti ovat. Niin kai sen kuuluukin olla.

Tuo "kaikki muut on ääliöitä" -ajattelu säilyy joillain ihmisillä koko elämän, joten ei sen perusteella voi oikein tehdä luokittelua onko aikuinen vai ei.
Kyllä minun mielestäni 15-vuotiaan pakottaminen johonkin muuhun kouluun kuin pakolliseen peruskouluun rikkoo jo lapsen itsemääräämisoikeutta.

Ei 15-vuotias ole aikuinen, mutta ei enää lapsikaan kuten väität. Matka aikuisuutta kohti on jo alkanut, ja itsenäisiä päätöksiä pitää saada harjoitella.

[Maybrick]

Minusta 15-vuotias on täysi lapsi, ja itse uskon tietäväni mistä puhun. Kokemusta riittää ja hlökohtaisesti tuntemiani sen ikäisiä. Lukion käyneetkin on vielä lapsia. Se tuli esille kirkkaasti, kun menin opiskelemaan taas eri alaa, ja siellä oli suurin osa lukiosta tulleita. Itsekään en ole ikäloppu mutta se lapsenomaisuus on niin selkeää. Missä ne olisivat kehittyneetkään, kun elämänkokemusta ei ole kertynyt yhtään?

Muutamat suurista perheistä tulleet olivat selvästi kehittyneempiä kuin muut, ovat kai joutuneet ottamaan vastuuta jo varhain muustakin kuin omista koulukirjoistaan ja esseistään ja ajankäytöstään. Tiesivät jotain oikeastakin elämästä.

[Kylli]

Nyt tuntuu kyllä siltä, että tässä jutellaan kahdesta (tai oikeastaan kolmesta) eri asiasta: 15-vuotiaan kehitysasteesta ja siitä, voiko sen ikäinen itse tehdä päätöksiä (erityisesti rippikouluun menemisen suhteen).

Tottahan toki 15-vuotias on perin nuori eikä kokemusperäistä tietoa yksinkertaisesti voi olla samoin kuin aikuisilla (huom! Tässä kohtaa on suuria eroja), mutta ettäkö se estäisi hänen päätöksen tekoaan tai vähentäisi sen arvoa? Hänen perusteensa ovat hänen näkökulmastaan, ja ikävaiheeseen kuuluu mm. voimakas sosiaalinen kasvu ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen, jotka ilman muuta vaikuttavat moniin päätöksiin ja valintoihin. Minulla ei ollut varsinaista tarvetta ohjata lastani uskonnollisen kasvatuksen pariin mutta oli tärkeää antaa hänelle tilaisuus tehdä oma päätöksensä ja kertoa syyt sihen. Itse en tee päätöksiäni samoin perustein ja hyvä niin, mtta kuten todettua: en katso voivani asettua hänen perusteittensa yläpuolelle vain siksi, että hän on vielä lapsi.

[cicero]

15-vuotias ei tosiaankan ole vielä kypsä miettimään sitä mikä on hänelle hyväksi ja mikä ei...jos vanhemmista tuntuu että rippikouluun täytyy lapsen mennä niin vanhemmilla on siihen yleensä hyvä syy...rippikoulussa voi sitten miettiä että kiinnostaako vai ei uskonasiat...ajattelemisenaihetta ainakin se tuo.

15v ei määrää omista asioistaan vielä kun ei ole täysi-ikäinenkään ja hyvä näin. ihan sama vaikka olisi ikäisekseen kypsä tai raakile. näin myöhemmällä iällä on tullut mieleen kaikenlaisia juttuja tuolta iältä ja olen kyllä erittäin tyytyväinen että tuon ikäisellä ei juurikaan ole määräämisvaltaa....vaikka tietysti tuossa iässä ollaan paljon fiksumpia kuin kukaan muu ja tajutaan asioita joita kukaan muu ei tajua...jestas!! oikein innolla odotan kun omat ipanat tulee murrosikäisiksi...

sanottakoon vielä että itse oon ollut tosi inhottava murrosikäinen ja teini...en juurikaan ongelmanuori niinkuin se yleensä ymmärretään mutta vanhemmilla on ollut kestämistä...

[cicero]

niin juu, tietenkin nuoren kanssa täytyy asiasta keskustella vaikka ei hänen vaatimuksiinsa siltikään tarvitse myöntyä...Kertoa ihan rehellisesti miksi vanhempana katsot että sinne riparille täytyy mennä, tarpeeksi kypsä ja fiksu nuori ymmärtää ja tajuaa asian..kypsymätön vänkää ja vihoittelee eikä ota kuuleviin korviinsa...

[ABC]

Minun mielestäni ei yksinkertaisesti ole olemassa niin hyviä perusteluja, miksi sinne riparille pitäisi mennä, jos ei itse halua. Ettekö te tajua, että menetätte sen teininne kunnioituksen, kun yritätte tuputtaa hänelle omia uskomuksianne siitä, miten hänen tulee hoitaa omat uskonasiansa? 15-vuotias ei ole lapsi; hän on nuori. Jossain vaiheessa vanhemman on alettava kohdella lastaan aikuisena, ja olisi kai kaikille parempi, jos se tapahtuisi vähitellen, eikä siten että "kun muutat kotoa/elätät itsesi niin saat tehdä kuten haluat, siihen asti teet niin kuin minä sanon". Olen nähnyt aika monta pilattua elämää, kun ihminen on kasvanut siihen, ettei häneen luoteta ja ettei hänestä ole hoitamaan omia asioitaan. Se yksin maailmassa pärjääminen ei tule yhtäkkiä kotoa muuttaessa, jos ei sitä ole saanut harjoitella. Onko mitään säälittävämpää kuin 30-vuotias ihminen joka roudaa pyykkinsä mammalle pestäväksi ja tyhjentää samalla vanhempien jääkaapin?

[Cassie]

Olen eronnut mutten ole löytänyt tämän asian kanssa vielä oikein itseäni.

[synkempi hautajaisvieras]

Onko mitään säälittävämpää kuin 30-vuotias ihminen joka roudaa pyykkinsä mammalle pestäväksi ja tyhjentää samalla vanhempien jääkaapin?

Itse asiassa on kyllä, mutta aika syvältä saa ruopata silloin. Tai hetkinen, miten olisi tyyliin yli 30-vuotias joka asuu vanhempien luona? Mitenkään noita puolustelematta... Asiallista tekstiä sulla, ABC.


Takaisin aiheeseen: erottu on, kirkosta, joskus hyvin kauan sitten. Ikinä en ole kirkollisveroa maksanut penniäkään. Piruntorjuntapatterit pyörikööt ilman minun avustustani. En ole sinne hautuumaallekaan tunkemassa. Pitäkööt paremmat ihmiset ne leposijoinaan.



.

[Maybrick]

Vielä ripariasiasta: kokemusta ripari-ikäisistä nuorista on täällä osalla keskustelijoista, ja he ovat enemmän tai vähemmän sitä mieltä, että 15-v. on lapsi. Itse olen sitä mieltä jyrkästi, että lukion käynyt on vielä lapsi. Luotan aina ja kaikessa eniten kokemukseen, se ohittaa kirjatiedon; oman laajan kokemukseni mukaan sanon mitä sanon. Joku toinen voi olla oman kokemuksensa perusteella eri mieltä teineistä.

Teinit osaavat arvostaa vanhempiaan siitä, että he ovat pitäneet kiinni periaatteistaan ja pystyneet ne perustelemaan omasta mielestään tärkeillä syillä. Kaverinomainen vanhempi menettää lapsensa kunnioituksen, ja syystä. Vanhemman tulee olla selkeästi vanhempi omine arvoineen eikä mikään säälittävä nuoria myötäilevä epäaikuinen, kaveri.

Kaveri on nuorelle sellainen, joka saattaa hyväksyä huonotkin teot ilman kritiikkiä. Vanhempi on se, joka hankaluuksista huolimatta ajattelee lapsensa parasta ja useimmiten tietää, mikä se paras on. Hän myös näkee kauemmas.