En puhunut juuri Columbinesta, osittain kyllä, mutta yleensäkin kaikista näistä tapauksista, myös niistä, missä kiusattu ei tee mitään. Niissä tapauksissa, missä tekee, niin se on sitten se syyllinen ja inhottu ihminen, eikä äidin omissa kultamussukkahanipuppeleissa ole mitään vikaa, ei ei, ei meidän Pekka, ei koskaan sanonut teidän poikaanne hinttariksi.joey kirjoitti:En todellakaan lähtisi tuomitsemaan ketään siitä, että kiusaajien päitä ei haeta tässäkään tapauksessa pölkyille. Eihän kukaan kuitenkaan voi varmasti tietää, kun pojat eivät itse ole enää motiiveistaan kertomassa. Lisäksi, ei voi ajatella suoranaisesti niin, että homma on kiusaajien syy. Jos kiusaajat olisivat yllyttäneet poikia ammuskeluun, niin sitten tietenkin välillisesti, mutta ratkaisu on kuitenkin ollut yksin poikien. Tässä tapauksessa pojat ovat saaneet täysin absurdin idean, mitä kuitenkaan suurin osa kiusatuista ei toteuta.VoDKa kirjoitti: Minua suoraan sanottuna ällöttää, että kiusaajat pääsevät kuin koira veräjästä aina näissä asioissa, kun joku sitten vinksahtaakin siinä määrin, että lähtee aseiden kanssa koululle. Kukaan ei viitsi katsoa niitä syitä sen kummemmin jotka ajoi tähän, päätetään vain yhteistuumin että sairas ihminen, hyi, miksi se tommoista teki.
Itse ainakin löydän syitä enemmän pojista, kuin heidän kiusaajistaan, vaikka kiusaaminen olisikin ollut sitten miten julmaa tahansa.
Eric Harris & Dylan Klebold
-
VoDKa
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4926
- Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
- Paikkakunta: Better place.
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
-
Katsa
En oikein tiedä, mitä tuosta asiasta pitäisi ajatella... Kaikkeenhan on aina useita syitä, ja kaikissa kouluampumisissa yksi keskeinen syy on ampujen mielenterveyden jonkunasteine järkkyminen pidemmällä aikavälillä, johon varmasti useimmiten vaikuttavat muutkin tekijät kuin se kiusaaminen. Ainakin Ericin ja Dylanin (kuten myös Pekka-Ericin) kirjoitelmista ja filmeistä huomaa, että heidän käsityksensä maailmasta kaiken kaikkiaan oli jo todella omituisella tavalla vääristynyt. Enkä ole varma, että se johtui ainoastaan kiusaamisesta. Mutta tästä voi tietysti väitellä.
Minäkin luulen, että jos Columbinen koulussa olisi ollut kivempi tunnelma, tuota ampumista ei olisi sattunut. Tosin minäkin luulen, että pojilla olisi ollut sitten muita ongelmia myöhemmin, Ericin kohdalla varmaan jotain vakavampaakin. Dylan ehkä olisi "vain" kärsinyt depressiosta ja muista mielenterveyden ongelmista tai pahimmassa tapauksessa raivokohtauksen vallassa tehnyt joskus jotain tyhmää. Hän kuitenkin selvästi patosi sisälleen asioita, ja esim. ujous ja syrjäänvetäytyvyys olisivat olleet myöhemminkin taakkana (ainahan kivoissakin kouluissa on niitä hiljaisia, joita ei millään saada mukaan mihinkään).
Toisaalta kyllä koulukiusaamista pitäisi kai vastustaa muillakin perusteilla kuin sillä, että yksi miljoonasta naksahtaa? Siksikin, että se naksahtaja tekee itse myös eettisesti väärän valinnan kun lähtee räiskimään. Ei sillä, että kiusattujen pitäisi olla jotain pyhimyksiä, ei tosiaankaan, mutta onhan se nyt aika vahva reaktio, että tappaa useita ihmisiä... Toisaalta he tosiaan ovat varmasti olleet siinä vaiheessa jo sellaisessa mielentilassa, että heidän omassa päässään tämä on juuri oikea ratkaisu.
Minäkin luulen, että jos Columbinen koulussa olisi ollut kivempi tunnelma, tuota ampumista ei olisi sattunut. Tosin minäkin luulen, että pojilla olisi ollut sitten muita ongelmia myöhemmin, Ericin kohdalla varmaan jotain vakavampaakin. Dylan ehkä olisi "vain" kärsinyt depressiosta ja muista mielenterveyden ongelmista tai pahimmassa tapauksessa raivokohtauksen vallassa tehnyt joskus jotain tyhmää. Hän kuitenkin selvästi patosi sisälleen asioita, ja esim. ujous ja syrjäänvetäytyvyys olisivat olleet myöhemminkin taakkana (ainahan kivoissakin kouluissa on niitä hiljaisia, joita ei millään saada mukaan mihinkään).
Toisaalta kyllä koulukiusaamista pitäisi kai vastustaa muillakin perusteilla kuin sillä, että yksi miljoonasta naksahtaa? Siksikin, että se naksahtaja tekee itse myös eettisesti väärän valinnan kun lähtee räiskimään. Ei sillä, että kiusattujen pitäisi olla jotain pyhimyksiä, ei tosiaankaan, mutta onhan se nyt aika vahva reaktio, että tappaa useita ihmisiä... Toisaalta he tosiaan ovat varmasti olleet siinä vaiheessa jo sellaisessa mielentilassa, että heidän omassa päässään tämä on juuri oikea ratkaisu.
Katsa, kyllä tällä palstalla mun mielestä ainakin ajatellaan todella tehokkaasti laatikon ulkopuolelta, eikä tuo syyllisyys oikeastaan edes kiinnosta ketään. Tässä nimenomaisessakaan tapauksessa. Käydäänpähän nyt sitäkin läpi, kun jutusta muuten alkaa olla aika vaikea repiä enää sanottavaa, aikaa on kulunut eikä juurikaan mitään ole jäänyt epäselväksi.
Mun mielestä syyllinen on aina se, joka surmaa toisen ihmisen. Tietenkään kyseeseen eivät tule esimerkiksi tapaukset, joissa joku pakottaa toisen vastaavaan tekoon, tai tekijä on esimerkiksi kehitysvammainen. Kuitenkin, vaikka meidän hanipuppeli Lasse onkin äidin silmissä täydellinen, se, jos Lasse onkin haukkunut jotakuta hinttariksi, ei oikeuta tätä hinttariksi kutsuttua tappamaan ketään.
Kouluammuskeluissa takana on kieltämättä usein kiusaaminen, mutta millaisia lapsia kiusataan? Mielenhäiriöt ovat ensiksi, sitten tulee syrjintä ja lopulta lopputulos. Jokainen tietää omien koulukokemustensakin perusteella jo, ettei kiusaaminen osu arpapelillä "vain jonkun kohdalle", kiusatut ovat usein jo luonnostaan syrjäytyviä tai muuten erikoisia. En silti oikeuta kiusaamista, mutta yritän siis ymmärtää sen syitä. Ilman ymmärrystä ei synny ehkäisyä.
Jos syyllisen saappaisiin halutaan iskeä joku nimenomainen ihminen, ei se voi olla kukaan muu kuin Dylan tai Eric (eli varmaan Eric
). Ja kyllä, näillä kiusatuilla ja heidän vanhemmillaan varmasti liikkuu mielessä vielä nykyäänkin, että mitä onkaan tullut tehtyä.. En kuitenkaan usko, että D & E ovat olleet Columbinen ainoat kiusatut. Ne muut eivät ampuneet ketään, ja varmasti sitä ovat kiusaajatkin ajatelleet.
Mun mielestä syyllinen on aina se, joka surmaa toisen ihmisen. Tietenkään kyseeseen eivät tule esimerkiksi tapaukset, joissa joku pakottaa toisen vastaavaan tekoon, tai tekijä on esimerkiksi kehitysvammainen. Kuitenkin, vaikka meidän hanipuppeli Lasse onkin äidin silmissä täydellinen, se, jos Lasse onkin haukkunut jotakuta hinttariksi, ei oikeuta tätä hinttariksi kutsuttua tappamaan ketään.
Kouluammuskeluissa takana on kieltämättä usein kiusaaminen, mutta millaisia lapsia kiusataan? Mielenhäiriöt ovat ensiksi, sitten tulee syrjintä ja lopulta lopputulos. Jokainen tietää omien koulukokemustensakin perusteella jo, ettei kiusaaminen osu arpapelillä "vain jonkun kohdalle", kiusatut ovat usein jo luonnostaan syrjäytyviä tai muuten erikoisia. En silti oikeuta kiusaamista, mutta yritän siis ymmärtää sen syitä. Ilman ymmärrystä ei synny ehkäisyä.
Jos syyllisen saappaisiin halutaan iskeä joku nimenomainen ihminen, ei se voi olla kukaan muu kuin Dylan tai Eric (eli varmaan Eric
). Ja kyllä, näillä kiusatuilla ja heidän vanhemmillaan varmasti liikkuu mielessä vielä nykyäänkin, että mitä onkaan tullut tehtyä.. En kuitenkaan usko, että D & E ovat olleet Columbinen ainoat kiusatut. Ne muut eivät ampuneet ketään, ja varmasti sitä ovat kiusaajatkin ajatelleet.-
Cassie
- Armas Tammelin
- Viestit: 71
- Liittynyt: Su Helmi 17, 2008 1:42 pm
- Paikkakunta: Aidan paremmalla puolella
Siksi itsekkin olen ollut vain täällä taka alalla enkä ole kirjoitellut koska oikeastaan mitään sanottavaa minulla ei ole, tai ainakaan lisättävää.
Omia mielipiteitähän aina voi tietysti esittää.
Niitä kellarinauhoja odotellessa.
Itse valitettavan hyvin pystyn samaistumaan poikien tilaan, jos ei pysty puhumaan eikä kertomaan pahasta olostaan kenellekkään.
Toisaalta onneksi ja pahaksi onneksi Eric ja Dylan löysivät toisensa.
He saavat elää nyt, vihdoinkin.
Edit vielä että kiitos kaikkille tervetulotoivotuksista
Omia mielipiteitähän aina voi tietysti esittää.
Niitä kellarinauhoja odotellessa.
Itse valitettavan hyvin pystyn samaistumaan poikien tilaan, jos ei pysty puhumaan eikä kertomaan pahasta olostaan kenellekkään.
Toisaalta onneksi ja pahaksi onneksi Eric ja Dylan löysivät toisensa.
He saavat elää nyt, vihdoinkin.
Edit vielä että kiitos kaikkille tervetulotoivotuksista
Jes, se o Jeppiskamaa
-
Arlene
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1688
- Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 7:30 pm
- Paikkakunta: Pentonville
Tuolla aiemmassa linkissäsi Larkinin kirjaan puuttuvat näköjään sivut 144 ja siitä eteenpäin. Kappale on The boys together ja siinä on käyty poikien ystävyyttä läpi, jos haluat voin laittaa tänne jotain siitä. Ehkä se vähän selvittää tuota miksi Dylan lähti mukaan.sorsake kirjoitti:
Onhan se varmaan ihan totta, että Eric oli näistä kahdesta ilkeämpi, mutta sitä suurempi mysteeri on se, miksi ei-psykopaatti lähtee tällaiseen mukaan? Oliko Dylankaan oikeasti niin kiva kuin mitä annetaan ymmärtää (mitä ilmeisimmin ei)?
Joo, jos voisit laittaa jotain referaattia niin se olisi hienoa! Tarkoitus on kyllä myös jossain vaiheessa ostaa ja lukea se, mutta kun töitäkin pitää tehdä, viime aikoina aika paljon. Se kuulostaa melko tieteelliseltä, toisaalta minulla on sosiologeista työpiireistä aika outojakin kokemuksia... siksi olin vähän epäluuloinen.
Kokonaista kirjaa ei varmaan saa laittaa mihinkään nettisivulle copyrightien jne. vuoksi.
Kokonaista kirjaa ei varmaan saa laittaa mihinkään nettisivulle copyrightien jne. vuoksi.
Katselin juuri Columbine Understanding Why-dokkarin. Ei nyt oikeastaan mitään uutta.. vaikka tokihan oli mielenkiintoista katseltavaa, lähinnä noiden oppilaiden haastattelut.
Dylanin kanssa samassa pyhäkoulussa tai vastaavassa ollut poika sanoi, että Dylan oli vähän "nörtti", ja Dylanin pystyi ylipuhumaan mihin tahansa.. tuo otti korvaan.
Dylanin kanssa samassa pyhäkoulussa tai vastaavassa ollut poika sanoi, että Dylan oli vähän "nörtti", ja Dylanin pystyi ylipuhumaan mihin tahansa.. tuo otti korvaan.
-
Arlene
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1688
- Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 7:30 pm
- Paikkakunta: Pentonville
Käykö englanniksi? Mielestäni aika helppoa kieltä.sorsake kirjoitti:Joo, jos voisit laittaa jotain referaattia niin se olisi hienoa! Tarkoitus on kyllä myös jossain vaiheessa ostaa ja lukea se, mutta kun töitäkin pitää tehdä, viime aikoina aika paljon. Se kuulostaa melko tieteelliseltä, toisaalta minulla on sosiologeista työpiireistä aika outojakin kokemuksia... siksi olin vähän epäluuloinen.
Kokonaista kirjaa ei varmaan saa laittaa mihinkään nettisivulle copyrightien jne. vuoksi.
-
VoDKa
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4926
- Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
- Paikkakunta: Better place.
Höööh. Mietin tosi kauan vaihtaisinko vai en. Jotenkin vaihtelu virkistää ja silleen. Vähän väriä elämään. Etköhän sinä pian tähän totu? Varmaksi en voi sanoa jääkö tämäkään sitten käyttöön, vai vaihtuuko takaisin aiempaan vai johonkin uuteen.Cassie kirjoitti:VoDKa, nöy. Sua ei meinaa enään tunnistaa kun vaihdoit avateren
Ihan sivuseikkana muuten takaisin Columbineen liittyen. Luin Harrisin ruumiinavauspöytäkirjaa tässä päivänä eräänä ja en voinut olla huomaamatta, että kaiken sen mössön ja ällöyden ja irtohampaiden keskellä oli ruumiinavaaja merkinnyt Harrisin hiusten värin mustaksi? Oliko hän värjännyt hiuksiaan ennen ammuskeluja vai oliko vaaleahko väri, mikä monissa kuvissa näkyy, väripurkin syytä? Kumpi on oikea, luonnollinen hiustenväri?
(Haluatteko muuten suomennoksen siitä ruumiinavauksesta ja sen tuloksista? En viitsi alkaa kääntämään mikäli porukkaa ei kiinnosta, kun kuitenkin lääketieteellistä sanastoa on siinä aika paljon ja niiden sanojen perässä saa juosta, mutta jos kiinnostusta löytyy, niin voisin yrittää edes jonkinlaisen raakaversion siitä saada aikaiseksi.)
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
-
Arlene
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1688
- Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 7:30 pm
- Paikkakunta: Pentonville
OK! Kokeillaan..sorsake kirjoitti:Joo, minulle käy toki. Asun itse asiassa Englannissa yhdettätoista vuotta. Mutta täytyy yrittää sitten vaikka lyhentämällä selittää niille lukijoille, jotka kokevat hankalaksi.
Dylan was apparently attracted to Eric because he was open and personable. Eric was physically attractive, bright, and articulate.What was perhaps most attractive about Eric to Dylan was his sense of irony, strong sense of himself, and the fact that he could articulate a vision of reality that legitimated his own anger at and hatred for his social degradation. In addition, they shared interests in computer games. What apparently attracted Dylan to Eric was that Eric gave his life a spark that had not been there before. In many ways, Dylan worshiped Eric. Dylan began adopting Eric's ideas as his own even though they would be anathema to his parents' views. With Eric, he could swagger and cultivate a "badass" identity on the Internet under his moniker, "VoDKa". The relationship with Eric allowed him to fantasize himself as a person to be reckoned with.
For Eric, Dylan was a disciple. Dylan's acceptance of Eric's worldview tended to validate it.
Eric was obsessed with his anger, hatred, and feelings that he had been treated unjustly and that others did not appreciate his talents and qualities. Dylan bought into those feelings and validated them. Eric's friendship with Dylan allowed him to express those feelings and have them reciprocated. Revenge for real and imagined slights propelled their relationship to the point of mass murder and mutual suicide.
They tended to reinforce each other; the presence of the other prevented them from backing out of their plans.
Clearly, each boy desperately needed the other. Eric gave Dylan's life momentum, purpose, and direction. Prior to his relationship with Eric, Dylan's life was drifting downward. He seemed not to know who he was or where he was going. Eric changed all that.
Together, they were a force to be reckoned with. Separately, they were just a couple of nerds at the very bottom of the social structure of Columbine High School.