Kiitokset paccasucolle hyvistä neuvoista. Olen lepäillyt jo monta päivää, juonut kamomillateetä, mustaherukkamehua ja sitä voikahvia. Höyryhengitykseen en ole vielä joutunut turvautumaan, mutta pari särkylääkettä olen flunssani aikana nöyrtynyt ottamaan. Maistuisiko paccasucolle, J. Maylle ja muille läsnäoleville lätyt vadelmahillolla ja kermavaahdolla? Huomasin ovella tarjouksen, jolla saa pinon lättyjä varsin edullisesti, mutten yksin jaksa toipilaana paljoa syödä. Jakaisin mielelläni lättypinon halukkaiden kanssa.
Voikahvi lienee, kuten J. May tuolla arvelikin, pohjalainen konsti kurkkukivun häätöön. Aivan varmasti en osaa sitä pohjalaiseksi vahvistaa, mutta uskoisin niin. Voikahvista on joitakin eri variaatioita, mutta itse käytän tätä äitini minulle aikoinaan opettamaa ohjetta:
mukillinen kuumaa kahvia
1-2 rkl voita (jos käytät margariinia, siinä pitää oikeasti olla sitä rassssvaa, kevytlevite ei toimi)
1-2 tl hunajaa (ei välttämätöntä, mutta suositeltavaa)
Voi ja hunaja sekoitetaan kuumaan kahviin. Voita saa olla aika reilusti. Maitoa tähän ei tarvitse välttämättä ollenkaan, sillä voi itsessään jo pehmentää kahvin makua. Vannoutunut maidonkäyttäjä voi kuitenkin lisätä kahviin tilkan haluamaansa maitoa, omassa tapauksessani soijamaitoa. Maidon kanssa on oltava varovainen, ettei kahvi jäähdy siitä liikaa. Voikahvi juodaan rauhallisin, huolellisin kulauksin. Kurkkukipu katoaa itseltäni ehkä neljässä tapauksessa viidestä, ja siinä yhdessäkin tapauksessa helpottaa huomattavasti oloa. Maku ei ole paha, enemmänkin erikoinen. Jollain kierolla tavalla jopa nautin siitä.
Kissatyttöni voi jo paremmin. Axilurin ja Inupekt Forten aloittamisen jälkeen ripulia ei ole enää ollut, ja kissa tuntuu olevan enemmän oma huomionkipeä ja vaativa itsensä. Se on positiivista, tietää minulle vähemmän leikitystyötä sängynpohjalta, kun 3-vuotiaskin jaksaa taas peuhata enemmän pennun kanssa.