Tunnustamisoikeudenkäynti on tavallista oikeudenkäyntiä kevyempi menettely
Rikosasioissa syyttäjä voi tehdä tietyin laissa säädetyin edellytyksin tuomioesityksen yhdessä rikoksesta epäillyn kanssa. Syytetyn tulee tunnustaa rikos ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievenetyltä asteikolta. Tuomioesitys käsitellään tunnustamisoikeudenkäynnissä, joka on tavallista oikeudenkäyntiä kevyempi prosessi. Koska syytetty tunnustaa teon, ei näyttöä tarvita niin laajasti kuin normaalissa prosessissa, vaan näyttö perustuu lähtökohtaisesti tunnustukseen.
Tunnustamisoikeudenkäynnissä asiat käsitellään pääsääntöisesti 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta. Syyttäjän ja vastaajan (syytetyn) on oltava henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä. Vastaajalla tulisi olla lähtökohtaisesti apunaan avustaja. Tunnustamisoikeudenkäynti etenee seuraavassa järjestyksessä. Syyttäjä esittelee tuomioesityksen sisällön sekä tarpeellisen määrän esitutkinta-aineistoa. Tuomioistuimen tulee kysyä vastaajalta tunnustaako hän edelleen rikoksen ja suostuuko asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä. Tuomioistuimen tulee muutoinkin varmistaa, että vastaaja ymmärtää tuomioesityksen sisällön ja merkityksen. Vastaajalle sekä asianomistajalle (uhrille) tulee varata mahdollisuus lausua tuomioesityksestä. Istunnossa tulee käsitellä myös muut vaatimukset.
Tuomioistuimen tulee antaa tuomioesityksen mukainen tuomio, jos vastaaja on istunnossa tunnustanut teon ja antanut suostumuksen asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä eikä jää epäilyä tunnustuksen vapaaehtoisuudesta ja oikeellisuudesta. Tuomioistuimen tulee myös katsoa rikos vastaajan syyksi.
Mikäli tuomioistuin ei anna tuomioesityksen mukaista tuomiota asia jätetään sillensä, eli tuomioistuin ei anna ratkaisua vastaajan syyllisyydestä. Syyttäjä voi jatkaa jo vireillä olevan syytteen ajamista, nostaa kokonaan uuden syytteen tai tehdä uuden tuomioesityksen.
Tunnustamisoikeudenkäynti on mahdollinen vain rikoksissa, joiden maksimirangaistus on kuusi vuotta vankeutta. Menettely ei ole mahdollinen henkeen tai terveyteen kohdistuvissa rikoksissa tai seksuaalirikoksissa, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.
Rikosten tunnustaminen & selvittämisessä myötävaikuttaminen
Rikosten tunnustaminen & selvittämisessä myötävaikuttaminen
Mitä mieltä olette nykyisistä laeista liittyen rikosten tunnustamiseen ja rikosten selvittämisessä myötävaikuttamiseen? Sekä tunnustamalla että rikoksen selvittämistä auttamalla voi saada tuomiotaan lievemmäksi monissa - muttei kaikissa - rikoksissa. Ovatko näitä tapauksia koskevat lait mielestänne ajantasalla? Tuleeko mieleenne rikostapauksia, joissa nämä lait ovat toimineet hyvin tai huonosti?
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli
Re: Rikosten tunnustaminen & selvittämisessä myötävaikuttami
Tässä yksi ajankohtainen tapaus.
Kuopiolaisten suosikkiravintola syyllistyi ihmiskauppaan - työntekijöille yli 200 000 euron korvaukset, ravintoloitsija tunnusti ja vältti täpärästi vankilan
Kuopion parhaaksi lounas- ja etniseksi ravintolaksi fanitettu ravintola on tuomittu ihmiskaupasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.
Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi tuomionsa perjantaina.
Ravintolayritys syyllistyi kolmeen ihmiskauppaan ja kolmeen kiskonnan tapaiseen työsyrjintään, jotka rikokset tapahtuivat vuosina 2014-2016.
Yrityksen 34-vuotias toimitusjohtaja, joka on myös osakeyhtiön hallituksen jäsen, tuomittiin kolmesta ihmiskaupasta, kahdesta kirjanpitorikoksesta ja kolmesta törkeästä veropetoksesta.
Rangaistus näistä teoista on vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta.
34-vuotias ravintoloitsija tunnusti kaikki syyttäjän kuvaamat teot oikeussalissa. Tunnustus nopeutti käräjäoikeuden mukaan merkittävästi oikeuskäsittelyä. Oikeus leikkasi tunnustuksen ansiosta miehen tuomiota kolmanneksella.
Oikeus pohti sitä, voidaanko näin pitkä rangaistus tuomita vielä ehdollisena. Vastaus oli kyllä.
Tekojen vakavuus puoltaisi sinänsä ehdotonta tuomiota.
Toisaalta ravintoloitsijaa ei ole aiemmin rangaistukseen tuomittu. Hän ei ole jatkanut lainvastaista toimintaa rikosten paljastumisen jälkeen. Edelleen hän on maksanut takaisin verohallinnolle suuren osa aiheuttamastaan vahingosta.
Omaisuutta vakuustakavarikossa
Oikeus otti huomioon myös sen, että ehdoton vankeus vaikuttaisi ravintolan yritystoiminnan jatkamiseen ja tulojen hankintaan.
Epäsuorasti oikeus siis vihjaa, että ravintolan on syytä pysyä toiminnassa, vaikkei sitä olekaan tuomioon kirjoitettu.
Ravintolaosakeyhtiö tarvitseekin rahaa, sillä käräjäoikeus tuomitsi yhtiön 15 000 euron yhteisösakkoon sekä maksamaan uhreilleen (työntekijöilleen ja ex-työntekijöilleen) yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä yhteensä 25 000 euroa.
Toimitusjohtajan tulee maksaa uhreille kärsimyskorvausta yhteensä 50 000 euroa.
Edelleen toimitusjohtajan tulee yhdessä yhtiön kanssa korvata uhreille maksamatta jääneitä palkkoja runsaat 150 000 euroa. Näihin saamatta jääneisiin palkkoihin lisätään vielä korot rikosajankohdista lukien.
Korvausten maksamista varten yhtiön ja sen toimitusjohtajan omaisuutta on vakuustakavarikossa määrä, joka vastaa 233 897 euroa. Tuomiossaan oikeus määräsi, että tuo omaisuus pidetään takavarikossa kunnes korvaukset on maksettu.
Viisisataa kuussa
Uhrit ovat kotoisin ravintoloitsijan entisestä kotimaasta. Tämä oli värvännyt heidät sieltä ja kutsunut Suomeen ravintolaansa töihin. Kaksi kolmesta miehestä joutui maksamaan kynnysrahan työn saadakseen. Kynnysrahat olivat olleet euroissa noin 7600 ja 3800.
Kuopiossa miehet tekivät 67–77 tunnin työviikkoja läpi vuoden. Viikonloppuja tai lomia ei ollut.
Palkka oli noin 500 euroa kuussa. Se oli asuntoa ja muita välttämättömiä menoja varten. Palkka maksettiin joko käteisenä tai Danske Bankin tilille.
Firma solmi työntekijöidensä kanssa kirjalliset työsopimukset, joiden mukaan kuukausipalkka olisi noin 1780 euroa kuussa. Tämä palkka maksettiin työntekijöiden nimissä olleille tileille Nordeaan.
Tilit omistajan käytössä
Nämä tilit olivat kuitenkin vain lumetta ja järjestely Suomen viranomaisten hämäämiseksi. Todellisuudessa noiden tilien käyttöoikeus oli ravintoloitsijalla ja hänen sukulaisillaan, ei työntekijöillä
Samassa vyyhdissä tuomittiin myös kaksi 31-vuotiasta naista sekä 32-vuotias mies lievemmistä rikoksista.
Käräjäoikeuden uunituore tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Valitusosoite asiassa on Itä-Suomen hovioikeus.
Ravintolayrityksellä on suosittu ravintola Kuopion keskustassa. Tarjottu ruoka on ilmeisen hyvää ja tunnelma aito. Yrityksen nettiarviot pyörivät viiden tuntumassa lounaspaikkojen ja etnisten ravintoloiden sarjassa.
Iltalehti
14.12.2018 klo 21:36
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/281c ... 2601eefddf
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli