PUHEENAIHE 23.11.2018 19.55
Lähes joka toinen Husin sairaaloissa hoidettu turvapaikanhakija kantaa monille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria eli "superbakteeria".
Antibioottiresistenssi lisääntyy nopeasti ja uhkaa terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Erityisen nopeasti tilanne on heikentynyt huonon hygienian alueilla tropiikissa, missä antibiootteja käytetään suuria määriä.
Tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin."
Professori Anu Kanteleen johdolla Husin sairaaloissa tehty tutkimus selvitti monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja turvapaikanhakija- ja pakolaispotilailla, joita hoidettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010–17. Kaikkiaan 447 potilaasta suurin osa oli kotoisin Irakista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta.
Moniresistenttejä bakteereja löydettiin lähes puolelta potilaista, yleisimmin suoliston ESBL-bakteereja tai ihon MRSA-bakteereja. Joka kymmenennellä havaittiin kahden tai useamman tyyppisiä moniresistenttejä bakteereja.
– Suolistobakteerien osalta tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin. MRSA-löydöksiä oli enemmän, mutta kantajien osuus jäi silti hieman pienemmäksi kuin mitä on kuvattu kliinisissä näytteissä esimerkiksi joissakin Etelä-Euroopan maissa. Näiden löydösten perusteella turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei voi pitää erityisenä terveysuhkana, Kantele toteaa.
Tutkijat ehdottavat, että sairaalaan hakeutuvia turvapaikanhakijoita hoidetaan saman ohjeistuksen mukaan kuin niitä suomalaispotilaita, jotka ovat olleet sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella edellisen vuoden aikana, ja mahdollinen kantajuus selvitetään viljelynäyttein ja huomioidaan antibioottivalinnoissa.
Trooppisilla alueilla matkailleista 20–70 prosenttia kantaa palatessaan näitä "superbakteereja". Tavallisimmin nämä ovat niin kutsuttuja ESBL-kolibakteereja. Yleensä tällaiset ikävät matkatuliaiset katoavat muutamassa kuukaudessa itsestään, ilman että tartunnan saanut niitä edes huomaa.
Mutta jos huonosti käy, bakteerit pääsevät aiheuttamaan infektion, jonka hoitaminen on tavanomaista vaikeampaa.
Suomen sairaaloissa pyritään ehkäisemään moniresistenttien bakteerien leviämistä tunnistamalla potilasryhmät, joissa kantajien osuus on tavanomaista suurempi. Näitä tietoja tarvitaan myös antibioottia valittaessa, jos potilas sairastuu. Niinpä edellisten 12 kuukauden aikana ulkomailla sairaalahoidossa olleet matkailijat eristetään sairaalaan tullessa, ja vaikeasti sairailla kantajuuden mahdollisuus huomioidaan antibioottivalinnoissa.
Useimmat Suomeen tulevista pakolaisista ovat kotoisin maista, joissa näitä bakteereita kantaa suurempi osa väestöstä kuin meillä. Pakolaisten moniresistenttejä bakteereja ja niiden aiheuttamia infektioita on toistaiseksi tutkittu vain vähän.
Eurosurveillance-lehdessä julkaistu tutkimus on osa LL Tuomas Aron väitöstutkimusta.
LPR uutiset Alleviivaukset/boldaukset/OAK
Otsikon osa "Ei voi pitää erityisenä terveysuhkana" on hieman outo, sillä on yleisesti tiedossa mitä antibioottiresistentit bakteerit aiheuttavat - no ehkä se terveysuhka on katsojan silmissä
- Tämä vaikuttaa alakanttiin sanotulle, koska tph-porukkaa ole edes kunnolla tutkittu. Mites sitten nuo muualla kehossa olevat bakteerit vertautuu suomalaisiin, kun tässä puhutaan vain suolistobakteereista?Suolistobakteerien osalta tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin[/u]. MRSA-löydöksiä oli enemmän, mutta kantajien osuus jäi silti hieman pienemmäksi kuin mitä on kuvattu kliinisissä näytteissä esimerkiksi joissakin Etelä-Euroopan maissa. Näiden löydösten perusteella turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei voi pitää erityisenä terveysuhkana, Kantele toteaa.
On se kumma, ettei mm. MRSA:ta kantavaa pidetä terveysuhkana. Eikä muutkaan taudit aiheuta mitään terveysuhkaa, joita esim. rokottamattomuus on turviksille aiheuttanut, seksitaudeista puhumattakaan...
Pian samassa jutussa sanotaan, jotta:
- "Jostain syystä" ei kerrota, että aina ei hoidot pure ja paikalle saapuu joko luusahaa käyttävä lekuri tahi viikatemies."Mutta jos huonosti käy, bakteerit pääsevät aiheuttamaan infektion, jonka hoitaminen on tavanomaista vaikeampaa."
Kerrotaan myös, että:
On se kumma, kun terveysuhkia arvioidaan vähäiseksi, vaikka ei tiedetä edes kantajien määrää, saatika sitten mitä tautia ja bakteeria "on kannossa"!Lähes joka toinen Husin sairaaloissa hoidettu turvapaikanhakija kantaa monille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria eli "superbakteeria".
//
Useimmat Suomeen tulevista pakolaisista ovat kotoisin maista, joissa näitä bakteereita kantaa suurempi osa väestöstä kuin meillä. Pakolaisten moniresistenttejä bakteereja ja niiden aiheuttamia infektioita on toistaiseksi tutkittu vain vähän.
Olen törmännyt syyrialaisnaiseen työn ohessa ja hän vaikuttaa ihan mukavalle, osaa jo suomeakin, mutta tässä valossa ei kiinnostaa syventää suhdetta. En halua, että pippelini mätänee pois.
Katsotaanpa mitä multiresistentit bakteerit oikein aiheuttavat, huom. ei syytä huoleen ja kannattaa vierailla mahdollisimman paljon sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vaihtaa ruumiinnesteitä lähi-itäläisten ja afrikkalaisten kanssa, venäläisten kanssa kannatta myös hieman paneskella(tämä tosin arkipäivää). Keräsin riskejä alle.
Nämä "ei terveysuhat", mitä superbakut aiheuttavat ovat osuneet silmiini, muitakin varmaan on:
- Erityismenettelyjä kuten karanteenejä, kokonaisten osastojen desinfionteja ja potilaiden siirtämistä väistötiloihin.
Laajemmat vaikutukset:
- Vaikeuttaa matkustelua
- Jarruttaa maailmankauppaa
- Aiheuttaa kuolleisuuden nousua
- Romahduttaa BKT:n eli aiheuttaa lamaa ja kurjuutta
- Massakuolemia on ennustettu eli jos antibioottiresistenssin kehitys jatkuu nykyisellään, sen arvioidaan johtavan 10 miljoonan ihmisen kuoleman vuonna 2050* * Review on AMR - Antimicrobial Resistance: Tackling a crisis for the health and wealth of nations
Alla lisää lähteitä sanojeni pohjaksi:
- Tiede.fi. Entä jos menetamme antibiootit?
- World Health Organization. WHO’s first global report on antibiotic resistance reveals serious, worldwide threat to public health. April 30 2014. Vierailtu elokuu 2018.
- World Health Organization. Antibiotic resistance. October 2017. Vierailtu elokuu 2018]Antibiotic resistance. October 2017. Vierailtu elokuu 2018.
- Centers for Disease Control and Prevention. Making health care safer: protect patients from antibiotic resistance. March 03 2016. Vierailtu elokuu 2018.
- The World Bank: By 2050, drug-resistant infections could cause global economic damage on par with 2008 financial crisis. September 20 2016. Vierailtu elokuu 2018.
Keskisuomalainen kirjoitti aiheesta 12.11., linkki juttuun, en itse ehdi tuomaan tähän: https://www.ksml.fi/kotimaa/Antibiootei ... sa/1283018