Gustafssonin vammat

[Sariola]

VALITETTAVASTI RÄNTGENKUVAT VUODELTA 1960 OVAT KADONNEET. Ne kertoisivat oikean vastauksen.
=======================================

Miten arvioi Käräjäoikeus leukakirurgi Risto Kontion esittämiä mielipiteitä:

..... Mikäli Gustafssonilla on ollut kallonpohjassa murtuma, se on voinut parantua jälkiä jättämättä. Tutkimus, jossa haetaan vastausta toisten aikanaan tekemistä potilasasiakirjojen merkinnöistä on aina epävarma. Voi epäillä myös sitä, kuinka luotettavia diagnoosit aikanaan ovat olleet. Kun röntgenkuvia vuodelta 1960 ei ole ollut, röntgenlääkärin tuolloisesta merkinnästä koskien kallonpohjan murtumaa ei voida päätellä, onko lääkäri tarkoittanut Kontion epäilemää murtumaa korvakäytävässä vai onko röntgenlääkäri todella nähnyt jossakin muualla kallonpohjassa murtuman. .....

Siinäpä se! Kun röntgenkuvat ovat kadonneet ei absoluuttisen varmaa tietoa kallonpohjan murtumasta ole olemassa, on vain sen aikaisen pätevän röntgenlääkärin merkintä, että kallonpohjan murtuma on todettu. Minun mielestäni pätevään aikalaislääkäriin kannattaa uskoa, sillä hän on tutkinut niitä röntgenkuvia. Se on luotettavinta tietoa, mitä tästä asiasta on olemassa.

[awa]

Siksi en viime yönä halunnut Awalle kertoa, millä yksinkertaisella asialla erotetaan Brillen hematooma ja tavallinen mustelma. Kerrotaán se nyt tässä: koska tavallinen mustelma syntyy pehmykudoksen verenpurkauksesta se tulee näkyviin jo muutaman tunnin jälkeen vamman tapahtumisesta. Raccoon eys, eli brillen hematooma taas kehittyy hitaasti ja on näkyvissä korkeintaan parin päivän päästä, joskus jopa paljon myöhemmin.

Brillen hematoomaa (joka ei ole diagnoosi) on täällä käsitelty - voi sanoa perusteellisesti ja sen erilaisia syntymekanismeja on arvioitu monipuolisesti.

Kallonpohjan murtumastakin aiheutunut brillen hematooma on jo aiemmin käsitelty.

Jos näitä vaihtoehtoja pohditaan liittyen Boodomin tapaukseen ja Gustafssoniin, voidaan todeta, että tämä selkeä kallonpohjan murtumasta aiheutuva tyypillinen molempien silmien mustuminen on suuurella todennäköisyydellä poissuljettu, koska Gustafssonilla oli näitä pehmytkudos vaurioita ollut reippaasti ympäri nassua, olihan murhaaja häntä aika pontevasti taputellut. Gustafssonin kasvojen on kuvattu, silminnäkijän kertomana olleen "hurjasti turvoksissa" ja silloin mustelmaa on syntynyt nopeasti - olipa kallonpohjan murtumaa tai ei.

Mustelma tulee verestä. Mikäli veri tihkuu hitaasti kudokseen kallonpohjan hiusmurtumasta se kehittää mustelman hitaasti - totta. Jos silmän ympärille kohdituneesta iskusta syntyy mustelma se muiodostuu parissa päivässä ja hematooman resorboituminen pois elimistöstä vie reilusti yli viikon, jopa kaksi. Murtumalinjasta uutta verta vuotaa kauemmin ja mustelman kesto riippuu täysin siitä milloin vuoto lakkaa.

Toisinsanoen Gustafssonin kiinni muurautuneet silmät ovat mustuneet normaalisti ja näin häntä hoitavan lääkärin, samoin kuin meidän keskustelijoiden päättely, kallonpohjan murtumasta johtuvasta brillen hematoomasta on mahdoton tehtävä.

Mikäli Gustafssonissa ei olisi ollut ulkoisen väkivallan merkkejä eli näitä pehmytkudostuvotuksia ja niistä aiheutuvia mustelmia sekä murtumia ja hänelle olisi alkanut hiljalleen kehittymään brillen hematooma, eli molemmat silmät olisivat mustuneet symmetriseksi "pandasilmiksi" tai konstan mieliksi "pesukarhusilmuiksi" - > kallonpohjan murtuma olisi toki ilmeinen.

Se seikka, että kallonpohjan murtumasta johtuvaa pitkittynyttä verenvuotoa ei Gustafssonilla todennäköisesti ole ollut, näkyy myös siinä sairaalakuvassa, jossa mustelman liukeneminen (parantuminen) oli jo hyvin pitkällä (kuvan tarkka päivämäärä olisi kiva tietää).

[konsta]

Brillen hematoomaa (joka ei ole diagnoosi) on täällä käsitelty - voi sanoa perusteellisesti ja sen erilaisia syntymekanismeja on arvioitu monipuolisesti.

Kallonpohjan murtumastakin aiheutunut brillen hematooma on jo aiemmin käsitelty.

Näitä asioita ei oikeastaan ole vieläkään käsitelty, mm sinä et ole tuonut niihin mitään.

Jos näitä vaihtoehtoja pohditaan liittyen Boodomin tapaukseen ja Gustafssoniin, voidaan todeta, että tämä selkeä kallonpohjan murtumasta aiheutuva tyypillinen molempien silmien mustuminen on suuurella todennäköisyydellä poissuljettu, koska Gustafssonilla oli näitä pehmytkudos vaurioita ollut reippaasti ympäri nassua, olihan murhaaja häntä aika pontevasti taputellut. Gustafssonin kasvojen on kuvattu, silminnäkijän kertomana olleen "hurjasti turvoksissa" ja silloin mustelmaa on syntynyt nopeasti - olipa kallonpohjan murtumaa tai ei.

Puhdasta arvailua taas. Turvoksissa kyllä, muttei kukaan ole puhunut mustelmista ja mustista silmistä.

Mustelma tulee verestä. Mikäli veri tihkuu hitaasti kudokseen kallonpohjan hiusmurtumasta se kehittää mustelman hitaasti - totta. Jos silmän ympärille kohdituneesta iskusta syntyy mustelma se muiodostuu parissa päivässä ja hyytymän liukeneminen pois elimistöstä vie reilusti yli viikon, jopa kaksi. Murtumalinjasta uutta verta vuotaa kauemmin ja mustelman kesto riippuu täysin siitä milloin vuoto lakkaa.

Taas puppua. Normaali mustelma kehittyy mmutamassa tunnissa, Brillen hematomaan voi mennä päiviä.

Toisinsanoen Gustafssonin kiinni muurautuneet silmät ovat mustuneet normaalisti ja näin häntä hoitavan lääkärin, samoin kuin meidän keskustelijoiden päättely, kallonpohjan murtumasta johtuvasta brillen hematoomasta on mahdoton tehtävä.

Silkka valhe, koska et voi tietää tuota.

Mikäli Gustafssonissa ei olisi ollut ulkoisen väkivallan merkkejä eli näitä pehmytkudostuvotuksia ja niistä aiheutuvia mustelmia sekä murtumia ja hänelle olisi alkanut hiljalleen kehittymään brillen hematooma, eli molemmat silmät olisivat mustuneet symmetriseksi "pandasilmiksi" -kallonpohjan murtuma olisi ilmeinen.

Ihan käsittämätön väite. Siis yritätkö väittää, ettei kallonmuruman yhteydessä ole ulkoisen väkivallan merkkejä??????????

Se seikka, että kallonpohjan murtumasta johtuvaa pitkittynyttä verenvuotoa ei Gustafssonilla todennäköisesti ole ollut, näkyy myös siinä sairaalakuvassa, jossa mustelman liukeneminen (parantuminen) oli jo hyvin pitkällä (kuvan tarkka päivämäärä olisi kiva tietää).

Veikkaan, että tämäkin on pelkkää arvailua, koska väitteisiis ei ylipättänsä voi luottaa.[/quote]

[papillon]

Olisipa Hra tai Rva Brille tiennyt miten rakas aihe tuo pandasilmäisyys onkaan Bodominkin yhteydessä

Mutta kuvasta, jossa Nilssi röjöttää sairaalasängyssä, äiti ja tätyli vieraanaan, siitä on NG & BV opuksessa, että se olisi pari viikkoa tapahtuman jälkeen.
Mene ja tiedä. mitä ja minne, en tiedä.

[papillon]

En tiedä miten tuomittavaa tämä on, mutta kiskoin tämän linkin tänne vammakeskustelun alueelle tuolta " Muut rikokset/ Järkyttävät videot " tai sinnepäin.
Ihan vain siksi että tästä käy selville että ei tuo tappaminen aina niin helppoa ole...vrt. " kymmenet puukoniskut niskassa "...niin on tässäkin, uhri jäi kuin jäikin henkiin, toki ei oikein selvinyt oliko tässä tappamisen meininki, vai sitten vahingoittamisen silpomisen meininki.
Hurjaa katsottavaa joka tapauksessa. :


http://www.liveleak.com/view?i=5e1_1199622703

[teemu]

^Järjetöntä väkivaltaa väkivallan vuoksi, vaikka vaarallista toki kun kohdistuu päähän. Lisäksi kolme miestä on ympärillä, eivätkä saa poikki. Mitä kieltä siinä puhutaan? Onko tämä joku paikallinen juhlamuoto jossain? Bodomiin liittyen, tuota voisi ehkä käyttää Björklundin vammojen synnyn demonstrointiin, tai sitten barbaratestin kuvauksena.

[papillon]

Näytti olevan niin että puukottaja on ainakin hollantilainen, liekö sitten muukin porukka?

Kummallista ettei potkupallokansan edustajat saa semmoista niittiä hollilla olevaan päähän että taukoaisi rääkkäys...kun nyt kumminkin uskaltavat läpsiä tennareillaan.

No, helppo ehkä sanoa, mutta kyllä tuo sadisti niin keskittynyt tikkaukseensa on että ainakinmonottajan osuma olisi varma...toki voi äityä sekopäissään jollei vintti pimene, lisäksi yleisö on kauhuissaan, tottakai.

Tässä tikataan kuin polkusinger,kun taas viime kesänä se suomalaispöljä meni ja puukotti - hollantilaisen - vanhan kundin porvoossa, oliko se laakin peli?

[teemu]

^Mahtoiko Bodomilla olla isokin lössi katselemassa, kunnes puukkomies raahattiin pois? No, analogiat ovat vaarallisia totuuden kannalta, että antaa olla.

[awa]

Mikäli Gustafssonissa ei olisi ollut ulkoisen väkivallan merkkejä eli näitä pehmytkudostuvotuksia ja niistä aiheutuvia mustelmia sekä murtumia ja hänelle olisi alkanut hiljalleen kehittymään brillen hematooma, eli molemmat silmät olisivat mustuneet symmetriseksi "pandasilmiksi" -kallonpohjan murtuma olisi ilmeinen.

Ihan käsittämätön väite. Siis yritätkö väittää, ettei kallonmuruman yhteydessä ole ulkoisen väkivallan merkkejä???????

Konsta, tämä "pesukarhun silmä" - keskustelu on ollut hedelmällistä, mutta hieman ihmettelen näitä kommenttejasi.

Etkö todella ymmärrä lukemaasi vai mistä on kysymys? Jos et ymmärrä lukemaasi on aika surullista ja turhauttavaakin näitä mielipiteitä tänne keskusteluihin kirjoitella? (onhan tuohon ominaisuuteesi eräs Bodom-palstan pitäjä lopullisesti hermostunutkin ja lisäksi epäilen, että alkuaikojen MI:n - silloin kokematon ylläpito - sinun voimakkaalla myötävaikutuksellasi, poisti tuon todellisen asiantuntijan keskustelijoiden joukosta)

No se tietysti lohduttaa, että enemmistö lukijoista varmasti ymmärtää lukemansa.

[skoone]

[quote="awa No se tietysti lohduttaa, että enemmistö lukijoista varmasti ymmärtää lukemansa.[/quote]

Mutta pahinta on se, että jotkut eivät ymmärrä kirjoittamaansa

[Sariola]

Lainaus Espoon käräjäoikeuden tuomiosta koskien sitä, milloin NG:lla kallonpohjan murtuma on todettu ja milloin on todettu Brillen hematooma.


..... Merkittävä epävarmuus liittyy siihen, onko Gustafssonilla korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa mainittu, tutkimuksissa 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa, ollut murtuma korvakäytävässä vai mahdollisesti muualla kallonpohjassa, kun röntgenkuvia ei ole tallella. Kuitenkin tällä mahdollisella murtumalla on merkitystä arvioitaessa mahdollisen aivovamman olemassaoloa. Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa. .....

Huom!
1) NG:n vammat syntyneet varhain aamulla 5.6.1960
2) Hammasklinikalla on 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma
3)Noilla ajoilla on väliä reilut 6 vuorokautta. Tuo pitkä väli sopii Brillen hematoomaan, mutta ei mustelmaan.

Huomautetaan vielä, että pehmytkudosvammat kasvoissa eivät aiheuta Brillen hematoomaa, vaan korkeintaan ns. "mustan silmän" joka on eri asia.

[Hessu52]

Olisit lainannut tekstiä kuitenkin hieman enemmän, mutta tuohonhan se oli hyvä lopettaa.

[Sariola]

Olisit lainannut tekstiä kuitenkin hieman enemmän, mutta tuohonhan se oli hyvä lopettaa.

Aivan oikein! Tässä tapauksessa olennainen tuli hyvin esille!

[awa]

Huom!
1) NG:n vammat syntyneet varhain aamulla 5.6.1960
2) Hammasklinikalla on 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma
3)Noilla ajoilla on väliä reilut 6 vuorokautta. Tuo pitkä väli sopii Brillen hematoomaan, mutta ei mustelmaan.

Huomautetaan vielä, että pehmytkudosvammat kasvoissa eivät aiheuta Brillen hematoomaa, vaan korkeintaan ns. "mustan silmän" joka on eri asia.

Hienoa - nyt lähestytään juuri sitä käsitystä Gustafssonin vammoista, joka syyttäjäpuolen asiantuntijalääkäreillä oli.

Gustafssonilla ei siis ollut pehmytkudosvammoja ainakaan silmän ympärillä - eli hänen silmänsä ei olleet umpeen muuraantuneet - OK.

Gustafssonin silmät mustuivat mahdollisesti juuri niin, että ensin mustui toinen ja sitten hammaslääkärillä huomattiin myös toisen silmän tummuvan -> todettiin brillen hematooma. Gustafssonin brillen hematooma ei ole symmetrinen vaan vasen on huomattavasti enemmän mustunut, tämän voi todeta sairaalakuvasta. Gustafssonin hematoomat ovat myöskin olleet haljun puoleisia ja ne tuskin koskaan kehittyivät ns. täydellisiksi "pandasilmiksi". On myös mahdollista, että toinen silmä ei olisi koskaan mustunutkaan jos potilaan sängyn pääty olisi pidetty koholla ja potilas ei olisi maannut oikealla kyljellään. Gustafsson tietysti teki makaili mieluummin oikealla poskella, koska vasen puoli poski oli "pipi".

Gustafssonin brilllen hematooma on siis suurella todennäköisyydellä muodostunut juuri tuon korvan alueen vamman seurauksena - tämä sopii varsin hyvin todettuihin vammoihin. Ylimääräisiä vammoja ei valitettavasti tarvitse keksiä.

Tästä voidaan helposti päätellä, että sairaalaan tuotaessa Gustafssonin poski oli turvoksissa ja hän on todennäköisesti vammautunut kahdesta matalaenergisestä iskusta, joista toinen on tullut leukaan ja toinen korvan yläpuolelle. Iskut eivät ole olleet kovin painavia, koska ne ovat kohdistuneet kasvojen hentoisimpiin rakenteisiin, joiden murtumiseen riittää nyrkillä lyöminen. Murtumat olivat lisäksi hyväasentoisia, josta voidaan aika tarkasti arvioida niiden murtamiseen tarvittava energia.

Ja näin me kaikki huomaamme, että murhaaja oli käsitellyt Gustafssonia "silkkihansikkain" ja onkin todellinen ihme, että tajunnantaso heikkeni päiväkausiksi - muistamattomuudesta puhumattakaan. Mutta tämän ristiriidan syyttäjän lääkärit osoittivatkin juuri näin olleen. Ja tähän samaan päätelmään näyttää tämä meidänkin keskustelu päätyvän.

Spekulaationa vielä kysyn sinulta Sariola :

Jos kallonpohjaan olisi tullut voimakasta väkivaltaa ja esimerkiksi silmän pohjaan olisi tullu reilu murtuma, joka olisi vuotanut nopeasti verta - seurauksella, että molemmat silmät olisivat mustuneet vuorokaudessa tai kahdessa nopeasti - täydellisiksi "pandasilmiksi" - olisiko silloin kyseessä ollut brillen hematooma ? ( molemmat silmät mustina )

Nyt en valitettavasti ehdi enempää - mutta palataan tähän mielenkiintoiseen aiheeseen myöhemmin.

[Merivuokko]

Sopii edellinen täysin siihen, että saanut turpiinsa, mahdollisesti Boismannilta tai sitten lavastusta, kuka lineekään rantaan laskeutuja.
Kalevin vaimo kertoi, että Kalevi olisi kertonut useita kertoja, että kulkija olisi pessyt rannassa käsiään, Kalevi nyt näki kaiken, aivan varmasti, mutta voi olla myös Kalevin oletuksia. Se oli nyt vain niin, että murhaniemestä ei ollut tarvetta puhua mitään, kuka oli nähnyt mitäkin, sillä ei olut mitään merkitystä, poliisikin jahtasi vain mustapartaisia miehiä kaatopaikoilla.