Ei riitä, että Suomessa oikeusprosessi rikosilmoituksen jätöstä tuomion saamiseen on pitkä - niin pitkä, että Suomi on saanut juuri oikeudenkäyntien liiallisesta pituudesta useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Myös tuomioiden täytäntöönpano näemmä kangertelee, ja nimenomaan viranomaisista johtuvista syistä.Vankeusrangaistusten täyttöönpano on myöhästynyt useissa tapauksissa jopa vuosia – äärimmillään rangaistus voi jäädä kokonaan suorittamatta
Monet vankilaan tuomitut ovat odottaneet rangaistuksensa alkamista jopa vuosia hovioikeuksien laiminlyöntien takia. Ongelmia on ollut kymmenissä tapauksissa useiden vuosien ajan.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan lähes kaikki hovioikeudet ovat laiminlyöneet tuomiotietojen eteenpäin välittämistä esimerkiksi vankilaviranomaisille.
Laiminlyönnit ovat pahimmillaan johtaneet siihen, että Rikosseuraamuslaitos on ollut epätietoinen hovioikeuden ratkaisusta ja rangaistusten täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella.
Eräässäkin tapauksessa Itä-Suomen hovioikeus päätti olla myöntämättä käräjillä kahden vuoden vankeuteen tuomitulle jatkokäsittelylupaa asiassaan toukokuussa 2015. Tämä tarkoittaa, että käräjäoikeuden tuomio tuli täytäntöönpanokelpoiseksi, eli tuomittu olisi voitu laittaa vankilaan kärsimään rangaistustaan.
Koska hovioikeus kuitenkin laiminlöi tiedon välittämisen sähköisessä järjestelmässä, Rikosseuraamuslaitos oli pitkään epätietoinen hovioikeuden ratkaisusta. Niinpä tuomittu laitettiin telkien taakse vasta syyskuussa 2017, yli kaksi vuotta tuomion antamisen jälkeen. Jos tuomio olisi pantu täytäntöön heti, olisi tuomittu ollut tuolloin jo vapaalla jalalla.
"Vankeusrangaistus voi jäädä suorittamatta ja sakko maksamatta"
Apulaisoikeuskanslerin mukaan ongelmia on ollut kymmenissä tapauksissa useiden vuosien ajan. Viivästys voi äärimmillään merkitä täytäntöönpanon raukeamista.
– Toisin sanoen vankeusrangaistus voi jäädä suorittamatta ja sakko maksamatta, jolloin koko rikosprosessi rikosilmoituksen vastaanottamisesta lukien aina rangaistukseen tuomitsemiseen jää tarkoituksettomaksi, apulaisoikeuskanslerin päätöksessä sanotaan.
Tällaista ei ole kuitenkaan tullut laillisuusvalvojan tietoon. Rikoslain mukaan esimerkiksi enintään vuoden mittainen määräaikainen vankeusrangaistus raukeaa, jos täytäntöönpano ei ole alkanut viidessä vuodesta lainvoimaisesta tuomiosta. Sama aikajänne koskee sakkorangaistusta, kun taas esimerkiksi elinkautinen ei koskaan raukea.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan hovioikeuksissa on nyt tiedostettu asian vakavuus ja ryhdytty useisiin toimenpiteisiin ongelmien hoitamiseksi. Hovioikeudet ovat muun muassa kertoneet lisänneensä koulutusta.
Moitteita saivat Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Rovaniemen hovioikeudet. Vaasan hovioikeus sai apulaisoikeuskanslerilta puhtaat paperit.
Tragikoomista on, että hovioikeudet "nyt tiedostavat asian vakavuuden" (aiemmin ei siis ole vai tiedostettu, mitähäh!?) ja ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ongelmien hoitamiseksi - lisäämällä mm. koulutusta. Lukija ei tästä oikeastaan huojennu vaan huolestuu: Miten voi olla mahdollista, että niin perustavanlaatuista asiaa kuin tuomion täytäntöönpanokelpoisuuden ilmoittamista rikosseuraamusviranomaisille ei hovioikeuksissa osata tai ainakaan ole osattu aina tehdä, kun kerran tarvitaan lisää koulutusta? Minkälaista porukkaa hovioikeuksissa oikein pidetään palkkalistoilla?
Edit. Tämä avaus on nyt ajankohtaisissa, kun ei tämä aihe oikein politiikkaakaan ole, mutta ei aivan vapaata keskusteluakaan. Modet siirtänevät ketjun sopivaksi näkemäänsä paikkaan.Jokin yleisiä/sekalaisia yhteiskunnallisia asioita -aihealue olisi forumilla ehkä tarpeen.