Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[CSI]

Turvapaikanhakija kääntyi kristityksi ja kertoi siitä Afganistaniin – sitten KHO kumosi Migrin ja hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen vainon perusteella

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös merkitsee sitä, että jatkossa kristityksi kääntynyt turvapaikanhakija voi parantaa mahdollisuuksiaan saada turvapaikka, kun tieto kääntymisestä saatetaan lähtömaahan.

No niin, sen jälkeen kun Migrin uusi päätös on tullut ja ikuinen ylläpitolupaus Suomen veronmaksajilta saatu, voikin ruveta buukkaamaan lomamatkaa Afganistaniin niin pääsee kotikylään kertomaan tästä uudesta kristinuskon ihmeestä ja kuinka ne kuffarit on Finlandiassa tyhmiö. Ins'allaaah!

[URSA]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ulk ... #gs.bo4wzq

Ulkomaalaisia epäillään rikoksista useammin kuin suomalaisia – rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta

Yhteensä viime vuonna poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 443 500 rikosta. Luku kasvoi reilulla prosentilla edellisvuodesta.

JULKAISTU TUNTI SITTEN (PÄIVITETTY TUNTI SITTEN)

Ulkomaalaisia epäillään Suomessa rikoksista 20 prosenttia suhteellisesti useammin kuin suomalaisia, kertoo Tilastokeskus.

Viime ja toissa vuonna rikoksista oli epäiltynä 35,7 suomalaista jokaista tuhatta suomalaista kohden ja 41,8 ulkomaalaista jokaista tuhatta ulkomaalaista kohden. Määrällisesti suomalaiset ovat epäiltynä pääosassa eli lähes 90 prosentissa selvitetyistä rikoksista.

Erot epäiltyjen kesken vaihtelevat sukupuolen, eri maiden kansallisuuksien ja rikostyyppien mukaan. Ruotsalaisia epäiltiin 2,3 kertaa suomalaisia enemmän ja irakilaisia 2 kertaa enemmän.

Joidenkin rikosten kohdalla erot ovat vielä suurempia. Seksuaalirikoksissa irakilaiset miehet ovat epäiltynä 12,8 kertaa useammin kuin suomalaiset miehet.

Naisten kohdalla ero kansallisuuksien välillä ei ole yhtä selkeä kuin miehillä.

Luvuissa kyse on epäilyistä, jotka eivät välttämättä johda syytteeseen tai tuomioon. Turvapaikanhakijat eivät kuulu tilastoihin, joissa huomioidaan vain Suomen väestöön kuuluvat ihmiset.

Tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten määrä kasvussa
Yhteensä viime vuonna poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 443 500 rikosta. Luku kasvoi reilulla prosentilla edellisvuodesta.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määristä laskussa olivat omaisuusrikokset ja nousussa puolestaan väkivalta- ja seksuaalirikokset.

Myös rikoslain ulkopuolisten rikkomusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Rikkomuksia kirjattiin 487 000 kappaletta, missä on kolmen prosentin kasvu vuoteen 2017 verrattuna. Suurin osa rikkomuksista liittyy liikenteeseen.

Rikoksista hieman aiempaa useampi jäi selvittämättä. Rikkomusten selvittämisprosentti sen sijaan nousi lähes viidellä prosenttiyksiköllä.

[Doctor Lecter]

Jokohan SDP on tarjonnut edukuntavaaliehdokkuutta vuoden 2023 vaaleihin?

Ameer Al-Kulabi pänttäsi 14 tuntia päivässä ja järjestää ylioppilasjuhlat vastaanottokeskuksessa – tuli Suomeen ummikkona 4 vuotta sitten

Turvapaikanhakija haluaa seuraavaksi yliopistotutkinnon, työn ja perheen Suomessa.

Ylioppilaslakki on jo käyty ostamassa valmiiksi 100 kilometrin päästä Joensuusta saakka. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ameer Al-Kulabi, 20, painaa sen päähänsä Lieksan lukion salissa. Hän on yksi tämän kevään uusista ylioppilaista.

Nuorukaisen ylioppilaskokeiden tulokset ovat lukion parhaimmistoa. Se on melkoinen saavutus, sillä neljä vuotta sitten Al-Kulabi ei puhunut vielä sanaakaan suomea. Hänelle valkolakkiin kiteytyy paitsi oma, myös koko perheen tulevaisuus.

Perhe siirrettiin Lieksaan
Irakilainen Ameer Al-Kulabi tuli 16-vuotiaana perheensä mukana Suomeen vuonna 2015. Perhe haki turvapaikkaa ja sijoitettiin asumaan Kaakkois-Lappiin Kemijärvelle. Kaikki oli uutta, mutta eniten ihmetytti se, miten vähän Kemijärven kaduilla näkyi ihmisiä.

Perheen esikoispoika Ameer aloitti saman tien suomen kielen opiskelun vastaanottokeskuksen järjestämässä koulutuksessa. Tähtäin oli selvä alusta saakka: Al-Kulabi halusi ensin lukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Seitsemän kuukauden kieliopintojen jälkeen Al-Kulabi haki ja pääsi Kemijärven lukioon.
– Alussa oli todella vaikea seurata opetusta kielen vuoksi. Noin vuoden ajan tuntui, että tästä ei tule mitään, Al-Kulabi kertoo. Nyt hän antaa haastattelua sujuvasti suomeksi.

Kun Kemijärven vastaanottokeskus suljettiin, Al-Kulabi perheineen siirrettiin Lieksaan Pohjois-Karjalaan. Opinnot jatkuivat nyt toisen syrjäisen pikkukaupungin lukiossa. Lukion toisella luokalla jotakin loksahti kohdalleen kielitaidon kanssa, ja Al-Kulabi alkoi napsia loistavia arvosanoja erityisesti matemaattisista aineista.
– Englannin kielessä oli eniten kirimistä, sillä osasin sitä ennestään hyvin vähän ja lukiossa taso on jo kova.

Al-Kulabin opiskeluinto on ollut kova. Suomen Punaisen Ristin teettämän tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden ensisijaisena toiveena on työllistyä, jotta he voisivat olla riippumattomia yhteiskunnan tuista ja elättää itsensä sekä perheensä. Sama toive on myös Al-Kulabilla.

Juhlat järjestetään vastaanottokeskuksessa
Tänä keväänä Al-Kulabin urakka tuli päätökseensä hienoin tuloksin: hän kirjoitti eximian eli toiseksi korkeimman arvosanan pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Kesäkuun alussa Lieksan vastaanottokeskuksessa järjestetään sen historian ensimmäiset ylioppilasjuhlat.
– Emme ole vielä päättäneet, mitä juhlissa tarjotaan, Al-Kulabi kertoo.

Menestys ei ole tullut helpolla. Välillä pelkkä kouluun pääseminen on ollut hankalaa, sillä vastaanottokeskus sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Lieksan keskustasta, eikä busseja kulje säännöllisesti.

Al-Kulabi kertoo tehneensä kotiläksyjä vähintään pari tuntia päivässä. Lukulomalla tahti kiristyi äärimmilleen, ja Al-Kulabi pänttäsi erityisesti fysiikkaa ja suomen kieltä jopa 14 tuntia päivässä.
– Sen jaksoi, kun tavoite oli selkeä koko ajan, Al-Kulabi toteaa.

Opiskelu on ollut totista ja vienyt käytännössä kaiken ajan, mutta silti päällimmäisenä mielessä lukiosta ovat hienot yhteiset kokemukset, kuten vanhojen tanssit ja penkkarit. Al-Kulabi haluaa erityisesti kiittää lukion opettajia saamastaan tuesta.

Opiskelussa kiinni koko tulevaisuus
Ameer Al-Kulabin koulupolku on ollut kiemurainen. Hän kertoo käyneensä Irakissa peruskoulun. Sen jälkeen perhe asui neljä vuotta Turkissa, jossa Al-Kulabi pääsi seuraamaan opetusta, mutta ei saanut suorittaa opintoja virallisesti. Myös turkin kielen Al-Kulabi oppi nopeasti, ja puhuu nyt sujuvasti sekä suomea että turkkia. Perheen kotikieli on arabia.

Syksyllä on edessä todennäköisesti muutto pois Lieksasta. Al-Kulabi on hakenut Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä ja saattaa päästä sisään jo ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Opintojen jälkeen tavoitteena on työpaikka teknologiayrityksessä, mieluiten Suomessa.

Al-Kulabin nuoremmat sisarukset käyvät peruskoulua Lieksassa. Perheen turvapaikkaprosessi on vielä kesken. Vanhemmat ovat kannustaneet kaikin tavoin lapsiaan opiskelussa.
– He sanovat, että siitä on kiinni koko perheen tulevaisuus. Eli paineet ovat aikamoiset, Al-Kulabi sanoo.

YLE
15.5.2019 klo 19:05

Sen jälkeen perhe asui neljä vuotta Turkissa

Milloin Turkki on julistettu turvattomaksi maaksi? Vai onko tässä kysymys jostain muusta?

Hienoa kun on jaksanut, mutta enemmän iloitsisin jos hän olisi luopunut islamista ja avoimesti tunnustaisi naisten tasa-arvon.

Al-Kulabin onnistumisen syynä voi olla mukana seurannut perhe, jossa on ollut sen verran tolkun väkeä, että hän ei ole lähtenyt groomingia harrastamaan.
- Yhtä kaikki; yksittäistapaus. Kuten Oulunkin tapaukset.

[meitzi]

Ei se palkka ole alle elinkustannusten. Ongelma on vaan usein se, että yhteiskunta maksaa kyllä ne elinkustannukset, vaikka et kävisikään töissä.

Hyvinkin tavallisesti palkka on alle käyvän vuokran, jolloin voi sanoa rehellisesti (paitsi ettet vissiin tunne moista sanaakaan), että elinkustannuksista yksi tärkeimmistä ei ole saavutettavissa palkalla.

[Tackleberry]

Ei se palkka ole alle elinkustannusten. Ongelma on vaan usein se, että yhteiskunta maksaa kyllä ne elinkustannukset, vaikka et kävisikään töissä.

Hyvinkin tavallisesti palkka on alle käyvän vuokran, jolloin voi sanoa rehellisesti (paitsi ettet vissiin tunne moista sanaakaan), että elinkustannuksista yksi tärkeimmistä ei ole saavutettavissa palkalla.

Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

[putsari]

Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Vertaat siis työtä tekevää ja jotain yhteiskunnan tuilla elävää keskenään?Ammattikouluopiskelijana sinä olit yhteiskunnalle pelkkä kuluerä. Sait opintotukea tekemättä mitään yhteiskunnan hyväksi ja lisäksi nautit ilmaisesta ammattikoulutuksesta, joka ei ole sekään yhteiskunnalle halpaa lystiä.

[On Anoi Kaa]

Muutama kohta mtv:n 16.5.19 julkaistussa pistää silmään ja ihmetyttääkin hieman eli eikö ole sellaista tilastoa, mistä voisi vertailla venäläisten, mutta ei täällä asuvien ja ei siis väestöön kuuluvien rattijuoppojen [monesti rekkaakin ajavien] määrää vaikka puolalaisiin?

Ulkomaalaisia epäillään Suomessa rikoksista 20 prosenttia suhteellisesti useammin kuin suomalaisia, kertoo Tilastokeskus.
//
Määrällisesti suomalaiset ovat epäiltynä pääosassa eli lähes 90 prosentissa selvitetyistä rikoksista.
//
Luvuissa kyse on epäilyistä, jotka eivät välttämättä johda syytteeseen tai tuomioon. Turvapaikanhakijat eivät kuulu tilastoihin, joissa huomioidaan vain Suomen väestöön kuuluvat ihmiset.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määristä laskussa olivat omaisuusrikokset ja nousussa puolestaan väkivalta- ja seksuaalirikokset.

Rikoksista hieman aiempaa useampi jäi selvittämättä. Rikkomusten selvittämisprosentti sen sijaan nousi lähes viidellä prosenttiyksiköllä.

Minä taas olen vastikään lukenut, että meidän turvallisuudentunne valheellisesti vaan huononee, vaikka rikoksia tehdään todellisuudessa entistä vähemmän!
Suomalaisia siis on maalattu tyhjän pelkureiksi, kun jotkut välttelevät vaikka pimeällä tiettyihin paikkoihin menoa ja rikokset pelottavat.

Nyt sitten kerrotaan, että täällä voikin joutua piestyksi tai raiskatuksi entistä herkemmin, vaikka turvapaikanhakijoiden epäillyt rikokset on siivotu tilastosta pois. Mielestäni taas juuri seksuaali- ja väkivaltarikokset on juuri niitä mitä kuuluukin hieman varoa, ettei uhriksi joudu ja juuri ne on kasvussa (mutta lukuna tuota ei haluta kertoa).

Miksi selvittämättä jääneitä ei voi kertoa lukuna? Entä kertooko rikkomusten selvittämisprosentin suuri muutos poliisin resurssipulasta, asenteesta, johtamistyylin muutoksesta, ilmoitusherkkyydestä vai mistä?

Turvapaikanhakijat eivät kuulu tilastoihin, joissa huomioidaan vain Suomen väestöön kuuluvat ihmiset.

Miksi näin, hehän asuvat täällä? Heillä on myös käytännössä samat oikeudet kuin turvapaikan saaneilla [jotka hekään ei saisi käydä siellä maassa mistä kertovat tänne tulleensa] tai ulkomaalaisilla, jotka ovat tulleet tänne kunniakkaammin (enkä todella puhu rispektihemmoista, jotka tulevat tänne töiden perässä harvoin)? Ulkomaalaiset opiskelijatkaan ei tässä tilastossa näy tai virolaiset komennusmiehet, oletan, joten tällainen juttu on yhtä tyhjän kanssa etenkin, kun tietää ison määrän suomalaisrikollisista olevan somaleita sun muita muslimeita taustaltaan!

Sitten voi miettiä mitä mtv tällä kohdalla yrittää viestiä, kun muuten jutussa puhutaan ja korostetaan puhuttavan epäillyistä?

Määrällisesti suomalaiset ovat epäiltynä pääosassa eli lähes 90 prosentissa selvitetyistä rikoksista.

Voisin olettaa, että ulkomaalaiset ovat selvittämättä jääneissä suhteellisesti useammin edustettuna [kuin me], mutta näin saadaan korostettua, että melkein 9 kymmenestä tuomitusta on suomalainen. Tuo ei muuten ole suuri luku, kun asukkaista tuskin 10% on ulkomaisia.
Ovatko varmasti siivonneet tuomituistakin turvikset pois ja miten silloin, jos turvapaikka on tullut vasta raiskauksen jälkeen vai lasketaanko oleskelijat väestöön kuuluvaksi?

Jos jaksaisi, niin kaivaisi tilaston lukuineen ja määritelmineen esille, mutta faktavalan tehneellä medialla on se ikävä tapa, että lähteitä näistä jutuista on turha etsiä, niille riittää kun mainitaan Tilastokeskus kuten tässä.

[meitzi]

Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

[Iivis]

Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

Aikuisella on hyvin todennäköisesti olemassa asuntolainaa, auto , lapsia toisinkuin opiskelijalla.

[URSA]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sk- ... #gs.cjr1a7

SK: Muslimien paasto lisää nälkäisten oppilaiden keskittymisvaikeuksia koulussa – Tampere ärähti, eikä hyväksy ramadania kouluissaan

JULKAISTU 8 TUNTIA SITTEN

Muslimien paastonaika lisää häiriöitä kouluissa, uutisoi Suomen Kuvalehti. Lehden haastatteleman kouluhenkilökunnan mukaan nälkäisten oppilaiden on vaikea keskittyä.

Lukukauden päättymistä edeltävä kevät on haastavaa aikaa opettajille. Toukokuun 5. päivänä alkanut muslimien paastonaika eli ramadan tuo osakseen lisähaastetta kevätkauteen, uutisoi Suomen Kuvalehti.

Lehden mukaan levottomuus lisääntyy maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa, sillä nälkäiset oppilaat eivät malta keskittyä oppitunteihin.

Tampereen kaupungin perusopetusyksikön kieli- ja kulttuuriryhmäopetuksen suunnittelija Katja Simonen kommentoi lehdelle, että paastoaminen ei toimi koulussa yhtä hyvin kuin kotona.

– Koulussa ei jakseta ilman ruokaa.

Tampereen kaupunki onkin päättänyt, että kaupungin koulut eivät vietä ramadania. Simonen perustelee tätä jaksamisella ja hyvinvoinnilla.

[Tackleberry]

Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

Liittyy aika paljon. Turha työssä käyvän on itkeä, kun opiskelijatkin pärjäävät paljon pienemmillä tuloillaan.

Aikuisella on hyvin todennäköisesti olemassa asuntolainaa, auto , lapsia toisinkuin opiskelijalla.

Aikuisen ei pidä tehdä hankintoja, joihin ei ole varaa.

[Iivis]

Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

Liittyy aika paljon. Turha työssä käyvän on itkeä, kun opiskelijatkin pärjäävät paljon pienemmillä tuloillaan.

Aikuisella on hyvin todennäköisesti olemassa asuntolainaa, auto , lapsia toisinkuin opiskelijalla.

Aikuisen ei pidä tehdä hankintoja, joihin ei ole varaa.

Niin ja kenenkään elämäntilanteet ei muutu ikinä Toivottavasti sinä et saa ikinä fuduja hyväpalkkaisestasi työstäsi tai vaikka sairastu.

[Doctor Lecter]

Kelan maksamasta työttömyysturvasta meni maahanmuuttajille viime vuonna reilu 20 prosenttia

Kelan tutkija: ”Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on yhtä lailla kysyntä- tai tarjontalähtöistä kuin muillakin. Työllistymisen esteet ovat osittain samoja kuin kantasuomalaisilla. Osin ne liittyvät maahanmuuttajuuteen.”

Kela maksoi viime vuonna maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville työttömille 411 miljoonaa euroa työttömyysturvaa, ilmenee Iltalehden Kelalta saamista tiedoista. Kelan maksaman työttömyysturvan menot olivat viime vuonna yhteensä noin 1 964 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajien osuus oli 20,9 prosenttia.

Maahanmuuttajien osuutta voi pitää suurena, sillä Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten osuus oli viime vuoden lopussa 4,7 prosenttia koko väestöstä.

Perustoimeentulotuen menot saajakotitalouden hakijan kansalaisuuden mukaan kertovat samanlaista tarinaa. Kela maksoi viime vuonna perustoimeentulotukea yhteensä noin 716 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajataustaisten osuus oli noin 118 miljoonaa euroa eli noin 16,4 prosenttia.

”Syyt voivat olla moninaisia”
– Jostain syystä heidän toimeentulonsa on heikompi kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla kotitalouksilla.
– Syyt voivat olla moninaisia. Tiedetään, että maahanmuuttajataustaisissa perheissä äidit ovat useammin kotona. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa toimeentulo perustuu kahden elättäjän malliin ja yhden työssä käyvän palkka ei välttämättä riitä nostamaan perhettä köyhyysrajan yläpuolelle, johtava tutkija Minna Ylikännö Kelan toimeentulotuen tutkimuksesta kommentoi perustoimeentulotuen jakaumaan suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken.

Hän kommentoi myös maahanmuuttajien työllistymistä.
- Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on yhtä lailla kysyntä- tai tarjontalähtöistä kuin muillakin. Työllistymisen esteet ovat osittain samoja kuin kantasuomalaisilla. Osin ne liittyvät maahanmuuttajuuteen. Työllistymisen esteenä voi olla heikko kielitaito tai vaje koulutuksessa.
– Ehkä emme osaa myöskään vielä ihan niin hyvin integroida kuin olisi toivottavaa.

Ylikännön mukaan työttömyysturvatilastossa korostuvat ne maat, joista Suomeen tulleilla on hankalinta päästä töihin.
– Valitettavasti yhä on niin, että kun sanoo nimensä, niin työnsaanti tyssää siihen, Ylikännö sanoo.

Venäjä, Irak ja Afganistan kärjessä
Kelan tilastossa on eritelty työttömyysturvan menot saajan ulkomaan kansallisuuden mukaan. Kymmenen suurinta kansallisuutta ovat:
1. Venäjä, 58,3 miljoonaa euroa.
2. Irak, 56,0 miljoonaa euroa.
3. Afganistan, 29,0 miljoonaa euroa.
4. Viro, 28,0 miljoonaa euroa.
5. Syyria, 24,8 miljoonaa euroa.
6. Somalia, 22,2 miljoonaa euroa.
7. Thaimaa, 16,8 miljoonaa euroa.
8. Turkki 11,8 miljoonaa euroa.
9. Iran, 8,8 miljoonaa euroa.
10. Kiina, 7,1 miljoonaa euroa.

Perustoimeentulon Top 10 kansalaisuuden mukaan
Kelan viime vuonna ulkomaalaisille maksama 118 miljoonan euron perustoimeentulotuki jakautui seuraavasti:
1. Irak 24,7 miljoonaa euroa.
2. Somalia 11,8 miljoonaa euroa.
3. Venäjä 11,4 miljoonaa euroa.
4. Syyria 10,4 miljoonaa euroa.
5. Afganistan 10,2 miljoonaa euroa.
6. Viro 10,0 miljoonaa euroa.
7. Iran 3,3 miljoonaa euroa.
8. Kongo 2,7 miljoonaa euroa.
9. Eritrea 2,5 miljoonaa euroa.
10. Turkki 2,2 miljoonaa euroa.

Kelan mukaan Suomessa jokaisella on oikeus perustoimeentulotukeen, jos toimeentulotukilaissa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan tuen tarve on arvioitava jokaisen hakijan kohdalla yksilö- tai perhekohtaisesti.

Asumistuesta reilu 10 prosenttia
Kelan mukaan yleisen asumistuen menot olivat viime vuonna 1,49 miljardia euroa. Siitä ulkomaalaisten osuus oli 161 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia.

Kärkimaita olivat Irak, Viro, Venäjä, Somalia ja Afganistan.

Iltalehti
17.5.2019 19:33

Ehkä emme osaa myöskään vielä ihan niin hyvin integroida kuin olisi toivottavaa.

Vika on meissä. Ei heissä. Olemme heille velkaa. Täältä ikuisuuteen.

Kaikki yhteiskunnan tuet olisi syytä lopettaa. Miksi Suomessa asuville kongolaisille pitää maksaa 2,7 miljoonaa perustoimeentulotukea? Eihän Kongossa makseta suomalaisillekaan mitään tukia?

Me tienataan tällä?

[putsari]

Paljonkohan suomalaiset nostavat sosiaalietuuksia Virosta? Suomalaiset lappavat virolaisille 30 miljoonaan vuodessa pelkästää työttömyystukia ja toimeentulotukia. Siihen päälle sitten asumistuet, lapsilisät jne. Toisen naapurimaan kansalaisille lapetaan rahaa vielä enemmän, eikä tarvitsisi. Nämä ryssät nauravat suomalaisten hyväuskoisuudelle ja hyvinvointivaltiolle. Eikö isä Putinin kuuluisi pitää huolta eikä suomalaisten?

[meitzi]

Turha työssä käyvän on itkeä, kun opiskelijatkin pärjäävät paljon pienemmillä tuloillaan

Opiskeluaika on tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi, jolloin parin tunnin päivittäinen matka ei tunnu missään, eikä myöskään kimppa-asuminen, mutta perheelliselle ne voivat muodostua huomattaviksi ongelmiksi pysyvänä ratkaisuna.