”Ne tietää, että tulee tappelu” – Vangit syyttävät Riihimäen vankilan aiheuttaneen väkivaltaisuuksia ulkomaalaistaustaisten vankien sijoittelulla
Alamaailma on pitänyt Riihimäen vankilaa ”valkoisen ylivallan” linnakkeena. Nyt joka neljäs vanki on ulkomaalaistaustainen.
- Riihimäen vankilan C3-osasto, joka oli aikaisemmin normaaleja osastoja suljetumpi. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan tilanne muuttui ja osastolle sijoitettiin suomalais-, irakilais- ja afrikkalaistaustaisia vankeja. (KUVA: KALLE KOPONEN / HS)
- osasto_Riihimäki.jpg (63.27 KiB) Katsottu 13770 kertaa
RIIHIMÄEN vankilan tapa sijoitella ulkomaalais- ja suomalaistaustaisia vankeja keskenään vastoin vankien tahtoa on aiheuttanut väkivaltaisuuksia, sanovat useat vankila- ja alamaailman lähteet HS:lle.
Haastateltavat ovat kertoneet väitteitä sekä ulkomaalaistaustaisten vankien pahoinpitelystä että molempien osapuolten välisistä tappeluista. Usein tilanteen kärjistyminen vankilassa johtaa joka tapauksessa molemminpuoliseen väkivaltaan.
Vankilanjohtaja
Pasi Oksa sanoo, että sijoittelu vankilan C3-osastolla ei toiminut osaston avautumisen jälkeen viime vuonna ja väkivalta lisääntyi. Aiemmin C3-osasto oli normaaleja osastoja suljetumpi, mutta oikeusasiamies puuttui asiaan ja tilanne muuttui.
Oksan mukaan vankiloissa on aina ollut rasismia, mutta suurimpana syynä väkivaltaisuuksiin hän pitää vankien luonnetta.
”Jotkut tuntuvat vain saavan riidan aikaiseksi, olivat he osastolla sitten minkä väristen tai näköisten ihmisten kanssa tahansa. Tietyillä henkilöillä on sellainen piirre, sanoisinko lyhytpinnaisuus.”
ALAMAAILMA piti takavuosina Riihimäen vankilaa niin kutsutun valkoisen ylivallan linnakkeena. Oksa pitää tällaista näkymää jo noin kymmenen vuoden takaisena historiana.
”On siitä tullut väitteitä, että vankilahenkilökunta hakee ongelmia sijoittamalla tälle osastolle tämän näköisiä. Mutta kun me olemme aina olleet sitä mieltä, että vankilan johto sijoittelee henkilöt täällä. Emme ole antaneet näille valkoinen valta -osastoille hirveästi myöten.”
Sen jälkeen kun C3-osasto muuttui aiempaa avoimemmaksi, sinne sijoitettiin toistuvasti keskenään samoja suomalais-, irakilais- ja afrikkalaistaustaisia vankeja.
Oksan mukaan väkivallasta osastolla on aiheutunut esimerkiksi punoittavia poskipäitä ja mustia silmiä. Teot ovat hänen mukaansa olleet perusmuotoisten ja lievien pahoinpitelyjen luokkaa.
Oksa sanoo, että tilanne on sittemmin rauhoittunut. Viimeisen puolen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvat pahoinpitelyt vankilassa ovat laskettavissa hänen mukaansa ”yhden ihmisen sormilla”.
RIIHIMÄEN vankilan sijoittelusta ovat puhuneet HS:lle useat eri lähteet, muun muassa United Brotherhood -jengin (UB) neuvostoon aiemmin kuulunut kolmikko. Keskeisimmät UB:ssa yhä vaikuttavat jengiläiset antavat haastattelun medialle ensimmäistä kertaa.
Kolmikko suostui puhumaan, koska vankilan ongelmat ovat heidän mukaansa menneet jengin piikkiin matalalla kynnyksellä. Vankien sijoittelusta taas ei ole mediassa tästä näkökulmasta puhuttu.
”Ne tietää, että tulee tappelu. [Vangit] sanovat, että tästä tulee tappelu”, United Brotherhoodin neuvostoon kuulunut
Mikko Kinnunen sanoo vankien viestistä vankilalle ennen sijoittelusta aiheutuneita väkivaltaisuuksia.
UNITED BROTHERHOOD syntyi vuonna 2010, kun Rogues Gallery, Me Olemme Rikollisten Eliittiä- ja Natural Born Killers -liivijengit yhdistyivät.
Alkuvuosina liivijengiä johti kuusihenkinen neuvosto, joka oli nimetty mafiahenkisesti consiglioksi. UB:n neuvostossa valtaa käytti kaksi jäsentä jokaisesta osajengistä.
Sittemmin neuvosto on sekä viranomais- että alamaailman lähteiden mukaan lakkautettu ja johtamista hajautettu. Kaikista tärkeimmissä asioissa päätökset tekee HS:n tietojen mukaan nyt haastattelun antanut kolmikko.
Haastateltavat itse eivät kommentoi, kuinka jengiä johdetaan. Yksi heistä haluaa myös pysytellä haastattelussa nimettömänä.
KAIKILLA kolmella UB:n consiglioon kuuluneella on mittava rikoshistoria, jonka yhteinen nimittäjä ovat törkeät huumerikokset. Kahden tuomiohistoriaa paisuttavat myös toistuvat väkivaltarikokset.
Aikoinaan Rogues Gallerysta UB:n neuvostoon siirtynyt Kinnunen tuomittiin viime toukokuussa yrityksestä junailla Subutexia Riihimäen vankilaan. Kinnunen suorittaa tällä hetkellä tuomiotaan vankilan varmuusosastolla, joka on muita suljetumpi.
Rogues Gallerysta United Brotherhoodin neuvostoon niin ikään siirtynyt
Ville Jaatinen puolestaan vapautuu tuoreimmasta tuomiostaan Mikkelin vankilasta lopullisesti heinäkuun puolessavälissä.
KINNUNEN ei itse ollut C3-osastolla osaston avautumisen jälkeen, mutta hänen mukaansa vartijat sijoittelivat osastolle tällöin samoja suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia vankeja kerta toisensa jälkeen aiemmista tappeluista huolimatta.
Jengiläiset eivät ole ainoita, jotka ovat kertoneet HS:lle ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten vankien sijoittelun kärjistäneen tilannetta Riihimäellä.
Jo ennen jengiläisten haastattelua hyvin alamaailmaan verkottunut lähde kertoi kuulleensa, että ulkomaalaisten vankien sijoittelu olisi aiheuttanut Riihimäellä väkivaltaa. Lisäksi jengiin kuulumaton vanki Riihimäeltä on puhunut sijoittelun aiheuttamasta ulkomaalaistaustaisten pahoinpitelyistä.
SUOMESSA viranomaisten toiminnasta voi kannella ylimmille laillisuusvalvojille eli eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri
Matti Vartia kertoo, että ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten vankien vastentahtoisesta sijoittamisesta samalle osastolle ja tämän sijoittelun aiheuttamasta väkivallasta Riihimäellä on jätetty kantelu.
”Tämmöinen kantelu on vireillä. Siihen en voi vielä ottaa kantaa, koska asian tutkiminen on kesken”, Vartia sanoo.
Aiemmasta oikeusasiamiehen päätöksestä käy ilmi, että aivan yksinkertaista etnisistä tai kulttuurisista taustoista johtuvan väkivallan kitkeminen vankilassa ei ole. Päätöksen mukaan vankien erottelu eri osastoille etnisen tai kulttuurisen taustan perusteella voisi tuottaa eriarvoistumista osastojen välillä ja ennakkoluuloja pitäisi siksi ratkoa ensisijaisesti muilla keinoilla.
OKSA sanoo, että kävi C3-osaston avautumisen jälkeen keskusteluja sijoittelusta vastaavien esimiesten ja turvallisuudesta vastaavan apulaisjohtajan kanssa. Tämän jälkeen tilanne muuttui hänen mukaansa paremmaksi.
Oksan mukaan sijoittelun epäonnistumisessa oli ensisijaisesti kyse siitä, että selvästi suljetuimpiin oloihin kuuluvampia vankeja oli liian avoimella osastolla.
Riihimäen vangeista 25 prosenttia on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia, Oksa kertoo. Vankeja on tarkoitus sijoitella hänen mukaansa osastoille niin, että kukaan ei jää esimerkiksi ihonvärinsä perusteella yksin.
”Joskus menee pieleen. Joskus joku ei kerro, että hänellä on uhka tai siellä on hänen vihamiehiään. Jos olisi semmoista, että sijoittaisimme [vangin] ehdoin tahdoin jonnekin, jossa tiedämme, että tulee tappelu, se olisi jo asia, johon meikäläinenkin puuttuisi”, Oksa sanoo.
KINNUNEN ja joukko muita United Brotherhoodin miehiä on tuomittu vuoden 2014 tappelusta, jossa ulkomaalaistaustainen vanki pahoinpideltiin ja tämä pahoinpiteli muita Riihimäen vankilan ulkoiluhäkissä.
Tuomion mukaan vangit ulkoilivat tuolloin varmuusosastolle tarkoitetussa alle sadan neliön häkissä, eivätkä vartijat seuranneet tilannetta. Osa tappelijoista oli juuri siirretty C3-osastolle varmuusosastolta.
Kinnusen käsityksen mukaan vartijat tiesivät hyvin, mitä oli tapahtumassa.
”[Ulkomaalaistaustainen vanki] sanoi monta kertaa, että ei se halua tulla sinne häkkiin”, Kinnunen sanoo.
- Riihimäen vankilan ulkoilualueella tapeltiin vuonna 2014. (KUVA: KALLE KOPONEN / HS)
- ulkoilutila_Riihimäki.jpg (73.43 KiB) Katsottu 13770 kertaa
VIRANOMAISET ovat kantaneet huolta siitä, että United Brotherhood -jengi on päässyt useissa vankiyhteisöissä liian vaikutusvaltaiseen asemaan. Lännen Media on uutisoinut asiasta useissa eri jutuissa kevään ja kesän aikana.
Oksa sanoo, että Riihimäellä on vankeja useista eri jengeistä ja sijoittelulla on pystytty ehkäisemään ongelmaa. Hänen mukaansa tilanne vankilassa oli huomattavasti kriittisempi United Brotherhoodin edeltäjän Rogues Galleryn aikaan ennen vuotta 2010.
Vuonna 2005 vangit tuhosivat niin sanotussa vankilakapinassa ”bunkkeriksi” kutsutuilta C2- ja C3-osastoilta kaiken irtaimiston ja repivät seinästä lämmitysputketkin. Kapinaan osallistui ainakin Rogues Gallery- ja Bats-jengin jäseniä.
AIEMMIN Lännen Media uutisoi myös, että United Brotherhoodin masinoimat pahoinpitelyt Riihimäellä ovat lisääntyneet. Oksan mukaan kyseessä oli tilastopiikki, koska vuosittainen tahti tällaisissa epäilyissä on ollut parin pahoinpitelyn luokkaa. Tilanne on kuitenkin hänen mukaansa rauhoittunut.
Oksa sanoo myös, että esimerkiksi kaikkia jengiläisten tekemiä rikkeitä ei voi mekaanisesti tulkita jengirikollisuudeksi. Aika ajoin vankien pinna palaa liittymättä mitenkään taustaan jengissä tai sen lähettyvillä.
Jengin johtokolmikko kiistää, että UB masinoisi vankiloissa pahoinpitelyjä tai esimerkiksi kiristäisi muita vankeja toimimaan tahtonsa mukaan. Nimettömänä pysyttelevä entinen consiglieri sanoo silti, että iso osa Suomen vangeista on jengin vaikutuspiirissä.
”Jos meidän äijät ovat olleet siellä vankiloissa 20–30 vuotta ympäriinsä, 70 prosenttia vangeista varmaan on meidän vaikutuksen alaisena. Mutta se tulee pelkästään ystävyydestä ja kaikesta muusta. Ei siinä välttämättä ole jengien kanssa mitään tekemistä.”
ESIMERKIKSI keskusrikospoliisin (krp) käsityksen mukaan taas väkivallan uhka vankiloissa on ilmeinen ja erityisesti United Brotherhood on siihen yksi keskeinen syy.
Rikostarkastaja
Ari Lahtela sanoo, että keskusrikospoliisin analyysin mukaan tilanne on huolestuttava kahdesta neljään vankilassa.
”Vaikka siellä on muidenkin jengien edustajia, United Brotherhood nousee yli muiden.”
Lahtela täsmentää, että kyseessä on krp:n näkemys ja muilla viranomaisilla on omansa. Esimerkiksi Lännen media on aiemmin uutisoinut, että UB olisi jonkinlaisessa valta-asemassa useimmissa suljetuissa vankiloissa.
JENGILÄISTEN ja viranomaisten lisäksi vankiloista on saatavilla myös kolmas näkemys, joka on tullut esiin HS:n käymissä taustakeskusteluissa jengeihin kuulumattomien ala- ja vankilamaailmaa tuntevien ihmisten kanssa. Tämän näkemyksen mukaan vankiloissa on aina ollut kiristämistä ja muuta vallankäyttöä, johon heikoimmat alistuvat.
Esimerkiksi Riihimäen tapaisessa vankilassa on kuitenkin tämän näkemyksen perusteella niin kovapäisiä vankeja, että rajat muiden vankien kontrolloimiselle kiristyksillä ja alistamisella tulevat kaikilla vastaan jossain vaiheessa. Lopulta vastaan tulee ihminen tai joukko, jonka alistamista esimerkiksi väkivallalla kukaan ei halua vakavasti lähteä kokeilemaan.
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN HS:lle toimittaman tilaston perusteella Riihimäen vankilan muihin vankeihin tai vartijoihin kohdistuvien rikkeiden määrissä ei ole tapahtunut määrällisesti selkeää kasvua vuosina 2014–2018, jolta ajalta tilastot ovat yhteneväiset.
Viime viikolla kaksi varmuusosaston vankia kävi vartijoiden kimppuun. Vartijoiden vammoista ja jutun taustoista on liikkunut eriäviä tietoja.
UB:n Kinnusen mukaan mitään yleistä kiristymistä osaston vartijoiden ja vankien välillä varmuusosastolla ei ole ollut nähtävissä. Hänen mukaansa vartijat osastolla hoitavat hommansa pääpiirteittäin asiallisesti.
HS:n viranomais- ja vankilähteiden mukaan teko vaikuttaisi hermostumiselta. Asiasta aiemmin uutisoineen Lännen Median tietojen mukaan taas kyseessä voisi olla liivijengin tilaustyö.
Esitutkinta asiasta on kesken.
