Gustafssonin vammat

[awa]

Mutta nuo merkinnät asiakirjoihin v. 1960 pitävät paikkansa. Ei niitä ole kumottu.

* Diagnoosi= Aivoruhje
* Todettu "Brillen hematooma"
* Todettu kallonpohjan murtuma

Nämä on siis todettu v. 1960 ja merkitty asiakirjoihin asianmukaisesti.
Tarkkaavainen lukija huomaa, että awa ja Hessu52 eivät väitäkään, etteivätkö nämä pitäisi paikkaansa. Syyttäjä oli kyllä hankkinut oikeudenkäyntiin asiantuntijoita, joita käyttäen yritti kumota nuo vanhat merkinnät. Ei niitä kuitenkaan ole kumottu. Ne ovat edelleen "virallisia" merkintöjä ja voimassa...........

................Tuo operaatio oli syyttäjäpuolelta paha huti-isku ja ohilyönti, joka vahingoitti lyöjää itseään kaikkein eniten.

Niinpä - mitään sellaista ei tietysti voi kumota mitä ei ole koskaan voitu osoittaa olleenkaan.

Brillen hematooma on ainoa noista listaamistasi seikoista, joka on voitu osoittaa Gustafssonilla olleen. Gustafssonin molemmat silmät olivat todellakin mustuneet - ehkä vain lievästi mutta kuitenkin. Varsinaisia "pandasilmiä" hänelle ei ole koskaan kehittynyt. Ja Sariolan ja konstan mukaan mustelmat kehittyivät hyvin hitaasti, joten Gustafsson on ollut kirkassilmäinen nuorukainen, sairaalaan tuotaessa. Silmät eivät siis ole olleet umpeen muurautuneet.

Nämä kaksi muuta kirjausta ei perustu mihinkään todistettavissa oleviin faktoihin.

Aivoruhjetta ei voi diagnosoida pelkällä musta tuntuu-periaatteella kyllä siihen lääketieteellinen näyttö on oltava. Toisin sanoen lääkäri kirjasi aivoruhjeen ilman, että oli päätynyt dignoosiin - OHO - aika suuri moka.

Muita murtumia, kuin mitä nykymenetelmillä, Gustafssonilla pystyttiin osoittamaan olleen ei löytynyt. Kallonpohjan murtuman voi ilmeisesti tulkita myös näistä olemassa olevista löydöksistä.

Niin Sariola, kukaan ei voi kumota sitä mitä ei ole koskaan osoitettu olleenkaan.

Niin ja nuo Bodomin tapahtumat tai operaatio - oli paha huti-isku ja ohilyönti, joka vahingoitti lyöjää itseään kaikkein eniten. - ilmeisesti hänen omasta mielestään. Voihan toisaalta olla niin, että hän ei muista mitään

Kuka lieneekin ?

[Sariola]

Nyt awa kiertää totuutta. Totuus on, että v.1960 pätevä alan lääkäri on merkinnyt diagnoosiksi aivoruhje. Se on totuus. Nyt sitä on tuolla käräjäoikeudessa yritetty osoittaa vääräksi, mutta se ei ole onnistunut. Tuota diagnoosia ei ole kumottu, eikä osoitettu ollenkaan vääräksi. Se pätee edelleen. Tässä syyttäjä mielestäni lähti virheellisesti ja aivan turhaan yritykseen - kumoanaan yli 40 vuotta vanhaa diagnoosia. Se jäi kumoamatta. Tuo awan sanonta voidaankin kääntää muotoon: "Diagnoosia ei ole koskaan osoitettu vääräksi. Yritetty on kyllä. Tuo diagnoosi on edelleen voimassa."

[Hessu52]

No niin Sariola ja sitten faktaa pöytään.

Kuka oli tuo -60 luvulla diagnoosin tehnyt pätevä lääkäri?

Oliko kenties amanuenssi Hassinen?

Särähti pahasti sieluun, kun aiemmin kirjoitit työpöytä tohtorista Tennovuosta, että hän yhdellä sormella kaatoi korttitalon ja väiti hääntä rehelliseksi.

Olivatko nämä kolme syyttäjän jatkuvasti potilaitaan hoitavat professorit sitten epärehellisiä, kuten kirjoituksestasi voisi päätellä.

Kyllä hoitava lääkäri on parempi asiantuntija, kuin pöytänsä takana strategioita ja muita paperitöitä tekevä lääkäri.

Kun kysyin sinulta, mitä luulisit Tenovuon lausuneen syyttäjän todistajana, niin et siihen vastannut.

Et tietenkään voi tietää hänen oikeaa vastaustaan, mutta voisitko edes kuvitella, minkälainen lausunto olisi ollut.

[konsta]

Olivatko nämä kolme syyttäjän jatkuvasti potilaitaan hoitavat professorit sitten epärehellisiä, kuten kirjoituksestasi voisi päätellä.

Olivat, jos väittivät olevansa professoreita.

[Sariola]

Tällaiset kysymykset ja niihin vastailu on kyllä vain asian sivuraiteille ajamista. Vastaanpa nyt kuitenkin poikkeuksellisesti, vaikka ei noissa paljon ajatusta ole, eikä asia siitä edisty.

No niin Sariola ja sitten faktaa pöytään.

Kuka oli tuo -60 luvulla diagnoosin tehnyt pätevä lääkäri?
(V= Varmaan kyseisen osaston päävastuussa oleva lääkäri. Amanuenssi ei niitä merkkaile.)

Oliko kenties amanuenssi Hassinen?

Särähti pahasti sieluun, kun aiemmin kirjoitit työpöytä tohtorista Tennovuosta, että hän yhdellä sormella kaatoi korttitalon ja väiti hääntä rehelliseksi. (V=Parempi ilmaus olisi vielä ollut, jos lisätään, että vasemman käden pikkusormella).

Olivatko nämä kolme syyttäjän jatkuvasti potilaitaan hoitavat professorit sitten epärehellisiä, kuten kirjoituksestasi voisi päätellä. (V= Lienevätkö olleet professoreita? Tuskin. Voisi ehkä ilmaista myös, että ei yhtä päteviä kuin Tenovuo, kun puhutaan aivovammoista. Tämä on yleisesti tiedossa oleva asia.)

Kyllä hoitava lääkäri on parempi asiantuntija, kuin pöytänsä takana strategioita ja muita paperitöitä tekevä lääkäri. (V= Tuo on potaskaa. Ei se niin ole. Riippuu tapauksesta. Tässä tapauksessa ei ole epäilystäkään kuka oli pätevin asiantuntija tällä alalla.)

Kun kysyin sinulta, mitä luulisit Tenovuon lausuneen syyttäjän todistajana, niin et siihen vastannut. (V= Turha kysymys ja vielä turhempi vastaus. Enpä lähde arvailemaan. Ei tuollaiseen kannata vastata. Se on aivan turhaa.)

Et tietenkään voi tietää hänen oikeaa vastaustaan, mutta voisitko edes kuvitella, minkälainen lausunto olisi ollut. (V= Voisin)

[awa]

Nyt awa kiertää totuutta. Totuus on, että v.1960 pätevä alan lääkäri on merkinnyt diagnoosiksi aivoruhje. Se on totuus. Nyt sitä on tuolla käräjäoikeudessa yritetty osoittaa vääräksi, mutta se ei ole onnistunut. Tuota diagnoosia ei ole kumottu, eikä osoitettu ollenkaan vääräksi. Se pätee edelleen.

Kärjäoikeudessa tuota diagnoosia aivoruhje, ei tarvinnut osoittaa vääräksi, koska sitä ei ole kukaan osoittanut oikeaksikaan. Mikään tutkimus koskaan ei ole osoittanut Gustafssonilla olleen aivoruhje.

Eikä Tenovuokaan kovin pontevasti aivoruhjeesta puhunut vaan turvallisesti aivovammasta. "Aivovamma" toimi oikeudessa mainiosti maallikkojäseniin - laamanni Mikkolasta puhumattakaan.

[Sariola]

..................
Kärjäoikeudessa tuota diagnoosia aivoruhje, ei tarvinnut osoittaa vääräksi, koska sitä ei ole kukaan osoittanut oikeaksikaan. Mikään tutkimus koskaan ei ole osoittanut Gustafssonilla olleen aivoruhje.

Eikä Tenovuokaan kovin pontevasti aivoruhjeesta puhunut vaan turvallisesti aivovammasta. "Aivovamma" toimi oikeudessa mainiosti maallikkojäseniin - laamanni Mikkolasta puhumattakaan.

Kun potilasta tutkinut ja hoitanut lääkäri on merkinnyt diagnoosiksi aivoruhje (aivoruhje, contusio cerebri, aivoruhjevamma, aivojen kontuusio; päähän kohdistuneen ulkoisen voiman aiheuttama aivokudoksen paikallinen vaurio, yhtenä oireena yleensä tajuttomuus, joka voi kestää tunteja tai vuorokausia...),

ei sitä tarvitse erikseen todistaa paikkansa pitäväksi, sensijaan jos väittää sitä vääräksi, pitää se myös pätevästi todistaa vääräksi. Näin ei ole tapahtunut. Siis tuota alkuperäistä diagnoosia on pidettävä edelleen oikeaan osuneena..

[awa]

^Kuules nyt Sariola - kyllä lääkärin diagnoosin täytyy johonkin perustua ilman perusteita tehtyä diagnoosia, sanotaan puoskaroinniksi. Tosin puoskarointiahan sekin on kun amanuenssi laitetaan hoitamaan vaikeasti loukkaantunutta potilasta.

Kerro sinä Sariola ne Gustafssonin aivoruhjeen perusteet - koska ne olisi kiva tietää. Kukaan oikeudessa esiintyneistä asiantuntijalääkäreistä ei niitä osannut kertoa.

[Sariola]

......
Kerro sinä Sariola ne Gustafssonin aivoruhjeen perusteet - koska ne olisi kiva tietää. Kukaan oikeudessa esiintyneistä asiantuntijalääkäreistä ei niitä osannut kertoa.

Diagnoosin onkin antanut pätevä 60-luvun lääkäri, joka on hoitanut potilasta henkilökohtaisesti, ja tutustunut kaikkiin oireisiin. Nämä nykylääkärit eivät edes tiedä kaikkea sitä, mitä hoitanut lääkäri tietää. Mm. niitä röntgenkuvia 60-luvulta ei enää ole käytettävissä. Eivät kaikki asiantuntijalääkärit suinkaan pitäneet diagnoosia vääränä, kuten awa myös hyvin tietää. Kriittisesti suhtautuneetkin käyttivät tämän tapaisia ilmaisuja, kuin "ei kovin todennäköinen". Tietysti minä maallikkona en lähde oikaisemaan tuota diagnoosia - myös aivospesialisti Tenovuo oli sitä mieltä, että diagnoosi lienee ollut aivan oikea ja neuvoi luottamaan siihen. Tuo epäluottamus diagnoosiin ei kantanut hedelmää myöskään Espoon käräjäoikeuden suunnassa. Se kanta jäi tappiolle, kuten awa hyvin tietää. Kun diagnoosia ei ole kumottu, se on voimassa. Se on fakta.

[Hessu52]

Siis nyt Sariolan mielestä hoitava lääkäri onkin parempi, kuin joku muu lääkäri, ts. "kirjoituspöytälääkäri".

Tenovuo on aammatilainen noissa todistaja asioissa, sen takia häntä käytetään puolustuksen todistajana juuri tällaisissa tapauksissa.

Hän on juuri sellainen ei hoitava lääkäri, jota Sariola kutsui epäpäteväksi.

Siispä Sariola, kuka oli se lausunnon antanut asiantunteva johtava lääkäri, joka on antanut silloin 60 luvulla sen lausunnon?

Ihme, etteivät sen ajan hoitajatkaan tiedä kuka tuo lääkäri on ollut, vai onko heiltä edes kysytty, sillä kyllä heistä joku varmaan hengissä vielä on.

Ettei olisi sittenkin amanuenssi Hassinen, vaikka änellä ei olisikaan ollut valtuuksia moisia paperita kirjoitta, mutta hänhän oli sentään Gussea hoitava lääkäri.

Kaivapa Sariola sitten faktaa esiin, kun olet noin tietävinäsi lääkärin ja hänen pätevyytensä.

[Sariola]

Siis nyt Sariolan mielestä hoitava lääkäri onkin parempi, kuin joku muu lääkäri, ts. "kirjoituspöytälääkäri".

Vuonna 1960 päävastuun kyseisestä osastosta kantanut, ja potilasta hoitanut ja tutkinut lääkäri on tietysti paras asiantuntija antamaan diagnoosin. Ja niin on tapahtunut.

Näistä nykylääkäreistä, joita esiintyi oikeudenkäynnissä, on selvästi pätevin Tenovuo, joka myös itse kehotti luottamaan tässä asiassa parhaiten asian tuntevaan lääkäriin, eli juuri siihen 1960-luvun lääkäriin, joka kirjoitti diagnoosin. Käytännössä asiaa hoitanut lääkäri on se paras asiantuntija tässä tapauksessa. Tenovuo on luotettavin ja paras oikeudenkäynnin lääkäreistä epäilyksettä. Hän on perehtynyt laajaan materiaaliin ja on tunnettu ja tunnustettu ekspertti aivovammojen ollessa kysymyksessä.

[groot]

[.

Näistä nykylääkäreistä, joita esiintyi oikeudenkäynnissä, on selvästi pätevin Tenovuo

Kerrohan lisaa Tenovuosta ja hanen kokemuksestaan kaytannon potilastyossa?

Hanhan nimeomaan kuuluu naihin papereita pyoritteleviin laakareihin....

Selvasti patevimpia kaytannon potilastyossa olivat Hirvensalo ja Ohman ja psykiatriselta puoleta Lauerma.

[konsta]

Kerrohan lisaa Tenovuosta ja hanen kokemuksestaan kaytannon potilastyossa?

Awa, Groot, Hessu ja vaikka vielä Lokakin, tehän olette hokeneet paperinpyörittelijästä jo jonkin aikaa. Kukahan sen teistä aloitti? Kun olen kysynyt tosiasioita, niitä ei oikein ole löytynyt. Minua ainakin kiinnostaisi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Onko Tenovuo koskaan hoitanut potilaita? Miten hän eroaa esimerkiksi johtavassa asemassa olevaan Hirvensaloon käytännön työ osalta? Onko itseasiassa ihan normaalia, että pitkän kokemuksen ja hyvän asiantuntemuksen omaavat lääkärit siirtyvät johtotehtäviin? Miten voi ylipäätänsä kehittyä asiantuntijaksi, jos ei tee käytännön lääkärityötä?

Onko teillä ihan oiketa argumentteja Tenovuota vastaan, vai onko kaikki yhtä typeriä?

[groot]

Tenovuo on samantyylisen taustan omaava kuten Hassinen, joka hoiti ensimmaisena Gustafssonia.

Laakarinopintoihin kuuluvat pakolliset harjoittelut kaytannon potilastyossa (n. 6kk - 1v) ja sitten tutkijakoulutusputkeen, jonne myos Tenovuo paatyi.

Tenovuon CVn loydat googlella, josta ilmenee, etta hanella ei ole kaytannon potilastyosta muuta kokemusta kuin pakolliset harjoittelujaksot laaketieteen koulutusohjelmassa, joten edelleenkin Hirvensalo ja Ohman ovat tasta laakarijoukosta ehdottomasti patevimmat arvioimaan Gustafssonin vahaisia vammoja verrattuna kolmeen kuolleeseen. Toistona: Gustafssonilla oli vahaiset vammat, jotka mita todennakoisimmin syntyivat nyrkilla tai potkuilla ts. matalaenergisina vammoina kun taas kolme muuta oli ylitapettu korkeaenergisilla vammoilla, mahollisesti kivella....ainiin, se puukko unohtui.....

[konsta]

Tenovuo on samantyylisen taustan omaava kuten Hassinen, joka hoiti ensimmaisena Gustafssonia.

.

No laita nyt ihmeessä ne tiedot näkyviin.