Luulisin tämän johtuvan siitä, että moni kokee, että kuka tahansa voi alkaa kouluammuskelijaksi. Sellainen voisit siis olla sinäkin. Ihminenhän tuppaa ihailemaan usein sellaista, mihin periaatteessa itsekin kykenisi. Viiltäjä-Jackia taas nimenomaan pidetään sen hieman sairaamman pään edustajana, joten ei tunnu niin todennäköiseltä että joku ihailisi miehen tekoja.VoDKa kirjoitti:Lisätäkseni tyhmiä kysymyksiä taas, niin miksi kouluammuskeluista kiinnostunut on automaattisesti ihailija, mutta vaikka Ripperistä kiinnostunut on vain ripperologi? Kuitenkin Ripper oli astetta häijympi noissa, imho.
Tyhmiä kysymyksiä
1. käsittämätöntä
2. koska jotkut ihmiset eivät tajua olevansa asiakaspalveluammatissa vaan luulevat että asiakkaat tulevat piristämään heidän päiväänsä ja haluavat vielä maksaa siitä
3. luultavasti on tekemisen puutetta?????
2. koska jotkut ihmiset eivät tajua olevansa asiakaspalveluammatissa vaan luulevat että asiakkaat tulevat piristämään heidän päiväänsä ja haluavat vielä maksaa siitä
3. luultavasti on tekemisen puutetta?????
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
-
VoDKa
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4926
- Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
- Paikkakunta: Better place.
Jumalainen VoDKa oli äskettäin lenkillä, muutama tunti sitten. Koirat kävelivät kuten tapana on, neljällä jalalla ja vesilammikoihin suoraan, tietenkin. Siinä kävellessä, kuulokkeiden pauhatessa Rammsteinia suoraan kuuloelimiin, tapahtui jotain järin kammottavaa!
Nurkan takaa hyppäsi pienen pieni poika, iältään ehkä seitsemän tai kahdeksan, osoitti aseella ja veti liipaisimesta! VoDKan mielessä kaikuivat vain kohtalokkaat sanat, "bang bang!". Voi sitä kauhua ja paniikkia, kun veri lensi kuin hiomalaikka ja neitoset kiljuivat kauhusta ympärillä! Poika virnisti ja juoksi pakoon, kun lähes voimaton VoDKa tippui maahan polvilleen ja vajosi vesilammikkoon, veren värjätessä veden punaiseksi kuin itämainen kauhukertomus! Suuri, upea ja kerrassaan fantastinen ihminen oli kuollut näin halpamaisesti, aseettomana ja vesilammikkoon hyytyneenä. Kansakunta suri ja Minfo juhli uutta juttua, joka saatiin palstalle. Kukaan ei vain tiennyt, että tuo kuollut, joka nyt jo ruumishuoneella makasi, oli se kaikkien ihailema ja suuresti rakastama VoDKa...
No mutta asiaan. Joku perkeleen nulikka osoitti (leikki)aseella kun olin lenkillä. Tuijotin sitä murhaavasti, johan hyytyi hymy. Samalla tuli mieleen, että aseleikit on aika vanhanaikaisia, miksi ne yhtäkkiä on taas in ja pop? Mitä olen lapsia seurannut ja itsekin sellainen ollut, niin ei ainakaan 90-luvulla minusta pahemmin aseilla leikitty kun leikittiin. Niitä oli kyllä kaikilla, mutta harvempi niillä leikki - leikit oli just jotain perinteisiä järkeviä lastenleikkejä, eikä mitään asejuttuja. Miten nuo aseet nyt yhtäkkiä näkyy olevan taas leikeissä mukana, vai olenko sattunut vain elämään alueella, jossa ainoa ase mitä käytettiin, oli vesipistooli? Olisiko oikeasti joku Jokela voinut vaikuttaa tälläiseen, tai enemmän uutisoidut ammuskelut ja muut? Kyselin jopa parilta tutulta, että ovatko huomanneet saman ilmiön ja samaa mieltä olivat, etteivät 90-luvulla aseleikit olleet kovin yleisiä. Tietty pitäähän muistaa että lelut, vaatteet ja leikit tekevät aina sopivin väliajoin comebackkeja, että olisiko tässä vain kyse siitä sitten. Jotenkin sopivasti vain sattui tuon Jokelan kanssa tämä comback sitten.
Nurkan takaa hyppäsi pienen pieni poika, iältään ehkä seitsemän tai kahdeksan, osoitti aseella ja veti liipaisimesta! VoDKan mielessä kaikuivat vain kohtalokkaat sanat, "bang bang!". Voi sitä kauhua ja paniikkia, kun veri lensi kuin hiomalaikka ja neitoset kiljuivat kauhusta ympärillä! Poika virnisti ja juoksi pakoon, kun lähes voimaton VoDKa tippui maahan polvilleen ja vajosi vesilammikkoon, veren värjätessä veden punaiseksi kuin itämainen kauhukertomus! Suuri, upea ja kerrassaan fantastinen ihminen oli kuollut näin halpamaisesti, aseettomana ja vesilammikkoon hyytyneenä. Kansakunta suri ja Minfo juhli uutta juttua, joka saatiin palstalle. Kukaan ei vain tiennyt, että tuo kuollut, joka nyt jo ruumishuoneella makasi, oli se kaikkien ihailema ja suuresti rakastama VoDKa...
No mutta asiaan. Joku perkeleen nulikka osoitti (leikki)aseella kun olin lenkillä. Tuijotin sitä murhaavasti, johan hyytyi hymy. Samalla tuli mieleen, että aseleikit on aika vanhanaikaisia, miksi ne yhtäkkiä on taas in ja pop? Mitä olen lapsia seurannut ja itsekin sellainen ollut, niin ei ainakaan 90-luvulla minusta pahemmin aseilla leikitty kun leikittiin. Niitä oli kyllä kaikilla, mutta harvempi niillä leikki - leikit oli just jotain perinteisiä järkeviä lastenleikkejä, eikä mitään asejuttuja. Miten nuo aseet nyt yhtäkkiä näkyy olevan taas leikeissä mukana, vai olenko sattunut vain elämään alueella, jossa ainoa ase mitä käytettiin, oli vesipistooli? Olisiko oikeasti joku Jokela voinut vaikuttaa tälläiseen, tai enemmän uutisoidut ammuskelut ja muut? Kyselin jopa parilta tutulta, että ovatko huomanneet saman ilmiön ja samaa mieltä olivat, etteivät 90-luvulla aseleikit olleet kovin yleisiä. Tietty pitäähän muistaa että lelut, vaatteet ja leikit tekevät aina sopivin väliajoin comebackkeja, että olisiko tässä vain kyse siitä sitten. Jotenkin sopivasti vain sattui tuon Jokelan kanssa tämä comback sitten.
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
Armas VoDKaseni, onneksi mulla on vastaus tähänkin:VoDKa kirjoitti:Olisiko oikeasti joku Jokela voinut vaikuttaa tälläiseen, tai enemmän uutisoidut ammuskelut ja muut?
On voinut vaikuttaa, ja todennäköisesti onkin vaikuttanut. Löpisemättä nyt yhtään siitä, kuinka lapset käsittelevät traumaa leikin kautta, voin vain lyhyesti todeta että kyllä mekin leikittiin aikoinamme Estoniaa.
-
VoDKa
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4926
- Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
- Paikkakunta: Better place.
Rakas joey,joey kirjoitti:Armas VoDKaseni, onneksi mulla on vastaus tähänkin:VoDKa kirjoitti:Olisiko oikeasti joku Jokela voinut vaikuttaa tälläiseen, tai enemmän uutisoidut ammuskelut ja muut?
On voinut vaikuttaa, ja todennäköisesti onkin vaikuttanut. Löpisemättä nyt yhtään siitä, kuinka lapset käsittelevät traumaa leikin kautta, voin vain lyhyesti todeta että kyllä mekin leikittiin aikoinamme Estoniaa.
taidat olla päästäsi vialla. Miten Estoniaa voi leikkiä?
(Ei me ainakaan leikitty, hippaa ja polttopalloa vain.)One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
VoDKa-murunen, ensinnäkin haluan korostaa, että Estonia-leikki ei ollut allekirjoittaneen idea.VoDKa kirjoitti: Rakas joey,
taidat olla päästäsi vialla. Miten Estoniaa voi leikkiä?
Mutta hommahan toimi siis niin, että kiivettiin liukumäkitorniin ja hypittiin alas. Ja sitten muka-hukuttiin, eli kieriskeltiin hiekalla ja huudeltiin pelastusaluksille.
Mitä, eikö muut ole muka leikkiny tätä?
-
VoDKa
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4926
- Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
- Paikkakunta: Better place.
Joey-rakas,joey kirjoitti:VoDKa-murunen, ensinnäkin haluan korostaa, että Estonia-leikki ei ollut allekirjoittaneen idea.VoDKa kirjoitti: Rakas joey,
taidat olla päästäsi vialla. Miten Estoniaa voi leikkiä?
Mutta hommahan toimi siis niin, että kiivettiin liukumäkitorniin ja hypittiin alas. Ja sitten muka-hukuttiin, eli kieriskeltiin hiekalla ja huudeltiin pelastusaluksille.
Mitä, eikö muut ole muka leikkiny tätä?
hakeudu hoitoon.
Ei tuollainen ole lasten normaali leikki. Ei voi olla. Minkä ikäisenä tuollaiset ideat pyörii päässä?
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.