Pirkko Ryhäsen puukotus Kumpulassa 5.3.1963

[Peräkylän Maigret]

Olisiko TK voinut vaihtaa takkia kotona käydessään? Eli ulsterissa olleet veritahrat olisivat olleet lättähattuepisodin seurausta. PR puukotuksen veritahrat toisessa takissa, jota ei, ymmärrettävästi, esitelty poliiseille?

Samoissa vaatteissa TK oli. Tuskinpa hänellä edes olikaan toista talviulsteria kun asui toisen nurkissa ja elämä pyöri vain alkoholin ympärillä

TK oli kuitenkin luminen muistaakseni illalla hänet nähneiden todistajien mukaan. Voi olla että on juovuspäissään kaatuillut viinanhakumatkallaan.

Murhaaja ainakin on ollut luminen kun on kamppaillut uhrin päällä siinä lumessa.

Olisiko tämän miehen vaatteissa näkynyt veritahroja (silminnäkijät), jos olisi ollut tekijä? Vai olisiko vaatteiden tummuus yhdistettynä valaistuksen hämäryyteen estänyt niiden havaitsemisen ilman lähempää tutkimista?

Pimeää oli ja tuskin veritahrat olisivat eroittuneetkaan. Tämän miehen palttoossa ei puolestaan näkynyt lumijälkiä.

Nykytekniikallahan rikos olisi selvinnyt heti oletettavasti DNA:n ja verijälkitutkimuksen keinoin. Ja jos sen ajan tutkijat olisivat älynneet säilyttää Pirkon veriset vaatteet niin tänäänkin voitaisiin päätellä tekijä tai ainakin poissulkea.

[Peräkylän Maigret]

Kiitos Maigret lisätiedoista! Toivottavasti vastaus tähän koulunkin sijaintiin joskus löytyy.

Tuolla ketjun alkupään yhdessä lehtileikkeen referaatissa ilmoitetaan että "oli palaamassa Kalliossa sijaitsevasta iltakoulusta" eli kyllä se siellä on ollut. En muistanut tuota ja olin väärässä aprikoinnissani.

Saattaisi olla vaikkapa tämä paikka,per. 1962. Olisikohan siitä tuolloin käytetty nimitystä Helsingin Keskusopisto ?
http://www.ksl.fi/opiston-etusivu-yhtei ... o-164.html

[Valdovas]

Tuolla ketjun alkupään yhdessä lehtileikkeen referaatissa ilmoitetaan että "oli palaamassa Kalliossa sijaitsevasta iltakoulusta" eli kyllä se siellä on ollut. En muistanut tuota ja olin väärässä aprikoinnissani.

Saattaisi olla vaikkapa tämä paikka,per. 1962. Olisikohan siitä tuolloin käytetty nimitystä Helsingin Keskusopisto ?
http://www.ksl.fi/opiston-etusivu-yhtei ... o-164.html

Vai olisiko kenties Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, jonka pääpaikka oli ja on Kalliossa Hesarilla...??

- http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Ty_v_enopi ... y/Historia

[Peräkylän Maigret]

Tuolla ketjun alkupään yhdessä lehtileikkeen referaatissa ilmoitetaan että "oli palaamassa Kalliossa sijaitsevasta iltakoulusta" eli kyllä se siellä on ollut. En muistanut tuota ja olin väärässä aprikoinnissani.

Saattaisi olla vaikkapa tämä paikka,per. 1962. Olisikohan siitä tuolloin käytetty nimitystä Helsingin Keskusopisto ?
http://www.ksl.fi/opiston-etusivu-yhtei ... o-164.html

Vai olisiko kenties Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, jonka pääpaikka oli ja on Kalliossa Hesarilla...??

- http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Ty_v_enopi ... y/Historia

Lähdetietojen mukaan iltakoulu oli Hämeentiellä. Itse arvelin ensiksi että se olisi sijainnut Hämeentien loppupäässä mutta tuosta yhdestä lehtileikkeestä käy ilmi että se on ollut Kalliossa eli Hämeentien alkupuoliskolla.

Ravintola Iltakoulu on Vaasankatu 5 osoitteessa ja itse en ainakaan muista koulua siinä paikalla jollei elämänkoulua lasketa sellaiseksi.

Lähinnä tulisi mieleen Kustaa Vaasan iltakoulu, nykyisin kai Meilahdessa mutta tuokin koulu on perustettu vasta 1964 ja ensimmäinen sijainti Kallion kansakoulu IV linjalla..

Siis etsitty iltakoulu on Helsingin Keskusopisto, Hämeentiellä Kalliossa .. Google ei tunne sellaista..sinänsä hyvä esimerkki että läheskään kaikki tieto ei ole verkossa..

Sopisi tietokilpailukysymykseksi !

[Valdovas]

Lähdetietojen mukaan iltakoulu oli Hämeentiellä. Itse arvelin ensiksi että se olisi sijainnut Hämeentien loppupäässä mutta tuosta yhdestä lehtileikkeestä käy ilmi että se on ollut Kalliossa eli Hämeentien alkupuoliskolla.

Hämeentien perinteisin koulurakennus on varmaan jo vuodesta 1902 paikallaan osoitteessa Hämeentie 80 sijainnut Vallilan kansakoulu eli nykyinen Vallilan ala-asteen koulu, joka muuten voisi olla hyvinkin potentiaalinen iltaoppikoulun sijaintipaikka, mutta sijaitsee tietysti nimensä mukaisesti Vallilassa eikä Kalliossa. Kuinkahan luotettava tuo lehtitieto asiasta on vai olisiko siinä tapahtunut inhimillinen virhe...??



Tietysti tuosta ao. linkissä mainitusta 100-vuotishistoriikista selviäisi hyvin, onko koulussa toiminut myös iltaoppikoulu vuonna 1963...

- http://www.valla.edu.hel.fi/Projektit/P ... riikki.htm

[Peräkylän Maigret]

Tapausta käsittelevässä romaanissa on seuraava maininta koulusta:

"...Joka kerta, kun Seppo oli ollut Pirkkoa vastassa, he olivat tavanneet Keskusopiston viereisen talon porttikäytävässä. Muutakaan paikkaa heillä ei oikein ollut..."

Risto Juhani: Torsti Ossian Koskinen. Syyllinen - syytön (Tammi 1971) s.25


Tälläkin kertaa Seppo oli tulossa vastaan mutta kun Pirkko olikin lähtenyt koulusta normaalia aikaisemmin, kesken viimeisen ruotsin tunnin, niin poika ei ollut ehtinyt porttikäytävään vaan löysi kevään ensi hurmansa Jyrängöntieltä henkitoreissaan..

[Kylli]

Tietysti tuosta ao. linkissä mainitusta 100-vuotishistoriikista selviäisi hyvin, onko koulussa toiminut myös iltaoppikoulu vuonna 1963...

- http://www.valla.edu.hel.fi/Projektit/P ... riikki.htm

Ei ainakaan ihan helposti mutta pikaisesti selaamalla löytyy viitteitä siitä, ettei iltaoppikoulutoimintaa Vallilassa ollut.

Juhlahistoriikista löytyy mainintoja koulua aina ja aina 70-luvulle ja hieman eteenpäinkin vaivanneesta ahtaudesta. Vielä lukuvuonna 1970-71 Vallilan koulussa oli neljä luokkaa iltavuorossa. Suomessa siirryttiin viiden päivän kouluviikkoon vuosina 1971-72, eli 60-luvulla koululla on ollut vilinää ja vilskettä miltei viikon ympäri.

Peruskoulu toi myös mukanaan muutoksia: "Yhteisen yhdeksänvuotisen peruskoulutuksen myötä oppikouluun pyrkiminen päättyi, ja Vallilan koulussa kaikki opiskelivat nyt kuusi vuotta."

Vallilan koulussa toimi 1960-luvulla myös useita kerhoja: orkesteri, voimistelukerhoja, useita ruotsin- ja englanninkerhoja, saksan kerho, käsityökerho sekä kaksi Toivonliiton osastoa.

En ainakaan vielä löytänyt ainuttakaan mainintaa oppikoulusta ko. äärettömän karismaattisen koulun tiloissa.

[observer]

Käsittääkseni iltakoulu on sijainnut jossain Vaasanaukion lähettyvillä, voinut hyvin olla Hämeentielläkin niillä main. Siitä se baarikin on nimensä kuuleman mukaan saanut. Vahvistusta näillekään tiedolle ei tosin ole, mutta mikäli näin on, niin reitti Hämeentietä pitkin Jyrängöntielle on aika selkeä. Oletan että tekijä on joko seurannut Pirkkoa jostain matkan varrelta, tai odottanut metsässä Jyrängöntiellä sopivaa uhria. Motiivin hyökkäykselle oletan olleen seksuaalinen, mutta vastustus on johtanut puukon käyttöön. Toki muitakin vaihtoehtoja on olemassa, mutta jostain syystä tämä tuntuu mielestäni todennäköisimmältä.

[Peräkylän Maigret]

Käsittääkseni iltakoulu on sijainnut jossain Vaasanaukion lähettyvillä, voinut hyvin olla Hämeentielläkin niillä main. Siitä se baarikin on nimensä kuuleman mukaan saanut. Vahvistusta näillekään tiedolle ei tosin ole, mutta mikäli näin on, niin reitti Hämeentietä pitkin Jyrängöntielle on aika selkeä. Oletan että tekijä on joko seurannut Pirkkoa jostain matkan varrelta, tai odottanut metsässä Jyrängöntiellä sopivaa uhria. Motiivin hyökkäykselle oletan olleen seksuaalinen, mutta vastustus on johtanut puukon käyttöön. Toki muitakin vaihtoehtoja on olemassa, mutta jostain syystä tämä tuntuu mielestäni todennäköisimmältä.

Koulu jäi vaivaamaan ,täytyy laittaa mietintämyssyyn. Vanhoista sanomalehdistähän tuo selviäisi.

Pitää paikkansa että lyhin reitti kulkee tuolta Jyrängöntien kautta. Reitti ei kuitenkaan niin oleellisen paljon lyhyempi ole kuin Mäkelänkadun hyvin valaistujen jalkakäytävien kautta niin että hieman ihmettelen tytön valitsemaa reittiä, kun kuitenkin oli ilmoittanut pelkäävänsä kulkea juuri Jyrängöntietä pitkin. Se oli silloin vielä hiekkatie,kapeampi kuin nykyinen ja heikommin valaistu,osa katulampuista pimeänä ja lähistöllä paljon huonokuntoisia,purkukelpoisia rötisköjä joissa elämän marginaaliin pudonneita ihmisiä. Mutta saattaa olla että kun Pirkko oli asunut niin vähän aikaa vasta kaupungissa että hän ei oikein osannut edes hahmottaa vaihtoehtoisia reittejä.

Tyttö oli käynyt rippikoulun Käpylässä edellisenä vuonna ja siellä olivat muut puhuneet iltakoulusta josta Pirkkokin oli saanut idean.

[Cotton]

Mustahattuisen miehen arvoitus

Silminnäkijöiden kuvauksia:

Todistaja Onni Nieminen: "Minä olin kusettamassa koiraa tuossa rinteessä kun siitä nousi mies, se oli humalassa tai... no, kyllä se varmasti oli humalassa. Se tuli tuolta ja meni tästä ohi, siitä ei ollut kymmentä metriä, se oli niin lähellä. Sitten se tuli takaisin, sama mies, minä voin vaikka vannoa, että se oli sama mies."

Komisario Haukka: "Kertokaa miten hän oli pukeutunut."

Todistaja Onni Nieminen: "Musta se oli... takki oli musta ja hattu..." "Lierihattu tai jotain... lierihattu se oli, musta ja ulsteri oli musta..."


Todistaja Pentti Pitkänen:Minä olin Limingantiellä ja kuulin kun joku päästi pitkän huudon, se tuli täältä päin. Tässä oli pitempi ja lyhempi ja ne tappeli..." "Pitkä oli niinkuin mies ja se lyhyt... siitä minä en osaa sanoa varmaa, se oli kai tämä tyttö, joka tapettiin." "...Se mies meni Jyrängöntietä pitkin tai metsään, sitä minä en nähnyt varmaksi." "Oli vähän hämärää... takki sillä oli ja hattu."

Myöhemmin kuultaessa autonkuljettaja Pitkänen muuttaa ja tarkentaa lausuntoaan: "Miehen pituus oli noin 175cm, normaalirakenteinen. Mies oli ollut puettuna 3/4 takkiin, joka näytti harmaalta, päässä hänellä oli ollut mahdollisesti karvahattu, tuskin mitään lierillä varustettua."


Mainittakoon, että Koskinen oli tapahtumailtana pukeutunut mustaan ulsteriin, Edenhattuun ja suoriin housuihin.


Oiva ja Lea Mäkelän kertomus: Mies seisoi aivan heidän takanaan. Tämän oli ollut pakko tulla metsästä, sillä tietä he olivat nähneet auton valoissa yli sata metriä kumpaiseenkin suuntaan. Mies oli siistin näköinen mustassa ulsterissaan ja tyylikkäässä Edenhatussaan. Rauhallisen näköisenä mies käveli heidän eteensä, tarttui kevyesti hattunsa lieriin ja kysyi erittäin kultivoituneella äänellä. "Missähän me mahdamme nyt olla?" Johon Oiva Mäkelä: "Tuolla on Hämeentie. Ettekö tunne seutuja, tästä on muutama askel Hämeentielle." "Aivan, tosiaan... kiitos teille." Mies sanoi. Mustan hatun lieri varjosti miehen kasvoja. Hän seisoi aivan lähellä ja Lea Mäkelä oli tuntevinaan alkoholin lemahduksen.


Edelleen tuntuu oudolta tämä Mustahattuisen miehen sekoilu Pirkko Ryhäsen surman aikoihin...

[Peräkylän Maigret]

Edelleen tuntuu oudolta tämä Mustahattuisen miehen sekoilu Pirkko Ryhäsen surman aikoihin...

Tuo rinteeseen sännännyt mies, joka palasi samaa reittiä takaisin, oli ilmeisesti paniikissa juossut mäelle ja siellä sitten huomannut maaston vaikeuden ja palannut takaisin.

Koskinen, joka tunsi jo lapsuudestaan nuo kulmat, tuskin olisi haparoinut reittivaihtoehdoissaan.

[Cotton]

Muutamia huomioita Pirkko Ryhäsestä

Keväällä 1962 Pirkko oli seurustellut noin kuukauden erään Erkki Narvanteen kanssa. Erkki tunnettiin "oikeana naistenmiehenä". Heidän seurustelunsa ilmeisesti loppui, kun Pirkko tapasi viimeiseksi poikaystäväkseen jääneen Seppo Lipposen.

Oikeudenkäyntipöytäkirjassa 10/5 1963 Raija Irja Hannele Peltoniemi kertoo viime joulun jälkeen Pirkko Ryhäsen sormeen ilmestyneen sormuksen, joka "oli jokseenkin pian hävinnyt Ryhäsen sormesta pois."

Oikeudessa 10/5 1963 kuultu insinööri Esko Räsänen kertoo "jonkun miehen puhelinsoitoista" ja "jostain vieraista saattomiehistä." (Ryhänen oli ilm. Räsäsellä kotiapulaisena. Os. Koskelantie 25 C 22)

(Lähde: R. Juhani, Torsti Ossian Koskinen, syyllinen-syytön)

Hieman askarruttaa, että voidaanko mustasukkaisuutta sulkea teon taustalta kokonaan pois? Hämmentävää on myös se, että vielä oikeudessa puhutaan "jostakin miehestä" ja "vieraista saattomiehistä". Ja huomattakoon vielä ettei sormi osoittele tässä Seppo Lipposeen vaan noihin tuntemattomaksi jääneisiin miehiin.

Mainittakoon vielä sellainenkin seikka, että jo jutun alkuvaiheessa epäiltiin teon takana olleen mielipuolen. Selvisi, että Nikkilän mielisairaalasta oli vuoden 1962 alkupuolella karannut hoidokki Laaksonen. 1963 keväällä Laaksonen surmasi Lapinlahdenkadulla eräässä asunnossa poliisin puukottamalla. Ryhäsen puukotuksen aikoihin oli hoidokki Laaksonen etsintäkuulutettuna erittäin vaarallisena henkilönä. Kuolleen poliisin henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta. Erään tiedon mukaan uhri oli konstaapeli Aarne Kallio-Kokko, mutta toisen tiedon mukaan kys. Kallio-Kokko olisi surmattu jo 21.6.1959 Ähtärissä?!

Mikä oli sitten tämän hoidokki Laaksosen tarinan loppu?

[Peräkylän Maigret]

Mainittakoon vielä sellainenkin seikka, että jo jutun alkuvaiheessa epäiltiin teon takana olleen mielipuolen. Selvisi, että Nikkilän mielisairaalasta oli vuoden 1962 alkupuolella karannut hoidokki Laaksonen. 1963 keväällä Laaksonen surmasi Lapinlahdenkadulla eräässä asunnossa poliisin puukottamalla. Ryhäsen puukotuksen aikoihin oli hoidokki Laaksonen etsintäkuulutettuna erittäin vaarallisena henkilönä. Kuolleen poliisin henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta. Erään tiedon mukaan uhri oli konstaapeli Aarne Kallio-Kokko, mutta toisen tiedon mukaan kys. Kallio-Kokko olisi surmattu jo 21.6.1959 Ähtärissä?!

Mikä oli sitten tämän hoidokki Laaksosen tarinan loppu?

Itsekin aprikoin pitkään tätä Laaksosta luettuani teoksen. Sopisi ehkä kai siksi ns. sillikellarin mieheksi joka hieman hajamielisenä kyseli olinpaikkaansa.

Outo juttu että monet tilastot ja katsaukset poliisisurmista eivät tuo esiin tuota Laaksosen tekoa vuodelta 1963 !? Mielestäni tuo Kallio-Kokko ei voi olla se murhattu sillä hänet on surmattu Ähtärissä v. 1959 kuten mainitsetkin.

Tässä on jotain hieman hämärää tämän Laaksosen kohdalla. Selvitettävää riittää siis..

[John Doe]

Pasilassa oleva "muistotaulu" voisi auttaa selvittämään tuon Laaksosen tappaman poliisin nimen.

[Peräkylän Maigret]

Pasilassa oleva "muistotaulu" voisi auttaa selvittämään tuon Laaksosen tappaman poliisin nimen.

Niinpä. Luulisi kyllä löytyvän alla olevista luetteloista mutta kun ei löydy..

http://www.alibi.fi/alibin-parhaat/suom ... iisisurmat

http://www.intermin.fi/intermin/images. ... ategia.pdf SIVU 14)

Tälläinen tapaus kyllä on sattunut, muistan kauan sitten lukeneeni jostain lehdestä. Mielisairasta pidättämään mennyt poliisi sai surmansa. Joku hämärääkin hämärämpi muistikuva on että kyseessä ei olisi ollut järjestyspoliisi vaan rikospoliisi..Mutta eikö nimi pitäisi olla luettelossa silloinkin ?

Vuoden 1963 lehtiä vaadittaisiin vähintäänkin..