MURHA.INFO

turumurre kirjoitti:MissHolmes, kun näemmä osaat kirjoittaa, niin oletan että osaat myös lukea.

...ai pe#kele kun ärsyttää nää tälläset epämääräset väliheitot... onks tässä joku klikki puolustuksen puolelta ohjailemassa keskustelun suuntaa... päivänselvässä jutussa...

tod.näk.

turumurre kirjoitti:MissHolmes & Tara

...Lisäksi on otettava huomioon, että esitutkinta-aineistoon tai haastehakemukseen voi sisältyä muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja – esimerkiksi arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämästä tai valtion turvallisuutta koskevia tietoja. ...

Oikeus on siis julkistanut esitutkinta-aineiston ja haastehakemuksen niiltä osin, jotka sen mukaan eivät sisällä arkaluontoisia tietoja asianosaisten terveydentilasta ja yksityiselämästä. Ihan kaikkea julkistettua aineistoa ei sovi julkaista (tällä foorumilla kirjoittaminen on julkaisemista). En ole kaikkia Taran juttuja jaksanut lukea, niissä märehditään vähän liikaa samoja juttuja mun makuuni, mutta käsittääkseni niissä puidaan sellaisia asioita, jotka ovat
a) julkistettuja ja
b) julkaisukelpoisia
tai jopa
c) asianomaisen itsensä osin kirjoittamia ja julkaisemia.
(omista jutuistani ei nyt välttämättä voi sanoa samaa, ainakaan siis b).

Ihan ensiksi, lukijoille: Olen pahoillani, että tämä keskustelu tuli tänne, koska se kuuluisi minun mielestä korkeintaan keittiöpsykologian puolelle. Yritän ottaa iisimmin ja kirjoittaa lyhyemmin Auerin 'maailmaa' koskevista havainnoistani! Oppia ikä kaikki..

Ankkalinna kirjoitti:Huh, olihan pitkä vastaus Taralta! Yritän tässä omassa vastauksessani pysytellä kielitieteen aluella, jotta homma ei rönsyilisi ihan mahdottomaksi.

Tara kirjoitti:En siis todellakaan irrottanut yhtään lausetta irti kokonaisuudesta, vaan nappasin Annelin ydinidean kokonaisuuden huomioon ottaen - siihen kuuluu että luetaan 1) artikkeli. 2) Poimitaan artikkelista retoriikka eli sovinnaisuudet omaan koriinsa, ja laitetaan sitten se kori sivuun.

....

1 Todellakin nappasit Auerin teksteistä ne kohdat, jotka sinä tulkitsit ydinideoiksi. Sen jälkeen heitit kaiken muun roskakoriin. Ja lopuksi muokkasit myös ne valitsemasi ”ydinideat” itsellesi paremmin sopivan muotoon.

Tara kirjoitti:Pitäisi muistaa, ettei Auerilla ole minkäänlaista realistista ajatusta siitä, millä varoilla yhteiskunta edes pysyi pystyssä, elleivät 'massat' tekisi aivan oikeaa työtä.

2 Muistaakseni Auer on koulutukseltaan ekonomi. Uskoisin, että hänellä on kohtuullisen hyvä käsitys yhteiskunnan rahankäytöstä.
...

Tara kirjoitti:Auer ei häpeile ilmoittaa ('isät ja äidit kotiin, uuden vuosituhannen trendi':

3 Missä hän häpeilemättä ilmoittaa näin? En taaskaan löydä lähdettä.
...

Tara kirjoitti:PS: Kirjoittaisin 'varovaisemmin' enkä niin toteaavaan sävyyn, mutta kun olen tullut allergiseksi Auerin tuhlaamille sanoille luultavasti, ehkä, varmaan, oletan.. jne..

4Tätäkään ei kielitieteessä yleensä pidetä kovin pätevänä perusteluna.

Kiireessä koitan vastata pariin kohtaan, ja ettei menisi pitkien postausten toistoksi, lyhensin vähän sinulta lainaamaani viestiä, sekä lisäsin selvyyden vuoksi numerot noihin kohtiin joita nyt kommentoin..

Jota kiinnostaa, niin se hirveän pitkä postaus johon tämä on kommentti on tässä:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 28#p312828




1) Sellaiset hyvät ideat ja päämäärät, jotka kelpaavat kaikille, eivät ole Auerin ydinideoita, vaan sovinnaisuuksia, ne eivät kerro Auerista mitään erityistä, eivät hänen perimmäisistä arvoistaan. Jätetään tämä, voi eih..Olen jo siirtynyt semiotiikan puollelle. Sana on vapaa!

2) Kyllä, Auer on ekonomi, ja omasta mielestään hänellä on myös 'ekomominaivot', eli aivan varmasti hänellä on käsitys siitä miten verorahat tulisi jakaa, mutta siitähän eivät kaikki ekonomit ole ollenkaan yksimielisiä.

Tuossa (alla linkki) on Auerin kirjoittama 'historiikki' ajalta jolloin Auer minun mielestäni näyttää saanen jonkinlaisen perheidylli-herätyksen, ja on ryhtynyt innolla rakentamaan kotisivujaan, 2001, yhdessä ihannemammojen toteemin Jaana Rogersin innoittamana (kotiäitien toteemi ei ole minun keksimä 'lempinimi') kanssa. Sieltä poimin 'ekonominaivon'. En ole väittänyt, että kotiäitiydessä olisi jotain paheksuttavaa, mutta kun se nyt ei Auerin kohdalla toiminut, vaan taisi mennä utopian puolelle, eli ulos tästä maailmasta kokonaan. Ja kuten utopiotten niin usein ennenkin on käynyt, päätyvät yhteenottoon yhteiskunnan kanssa, omankädenoikeuden haltuunottoon, katastrofiin utopian sankarille ja hänen 'seurakunnalleen', tässä tapauksessa oman perheen pirstoutumiseen, isän kuolemaan, lapsen uhkailuun itsemurhalla, äidin outoon vitsailuun 'viimeisestä ateriasta' lapsille ja hänelle, kotona ruokapöydän ääressä..

http://www.kotiaidit.net/kirjoitukset/historia.htm

3) Täällä (alla linkki) Auer ilmoittaa, että häntä "pistää silmiin koko sivun kuva sohvalla rennosti nojailevasta koti-isästä kuopuksensa kanssa?.." Täällä on se Auerin juttu, johon olen viitannut, '70-luvun tasa-arvon paheksunta' yms. Esimerkki-isäksi hänelle siis käy sijoituksillaan elävä kapitalisti. Ei työtön duunari jolla on kyllä aikaa lapsilleen mutta ei sijoituksia.

http://www.kotiaidit.net/artikkelit/trendi2000.htm

4) PS-kohdalla yllä nyt ei ainakaan ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa. Olettavasti, mahdollisesti, luulen että luulin ynnä muut muut Auerin asiasisältöjen vesittämiseen käyttämistä sanoista oli kyse. Minä yritän olla viljelemättä niitä, koska sellaisiin lauseisiin kuin Aurilla säännöllisesti, 'kyllä se ehkä on niin ja ei se ehkä olekaan niin'-yhtäaikaa samassa lauseessa, ei voi vastata kukaan mitään järkevää, ei voi olla vastaan eikä puolesta.

Kielitieteestä ei minun kyllä ollut tarkoitus puhua ollenkaan, ja tietenkin kirjoitan vain omia spekulaatioitani. Kielitieteestä puhutaan kielitieteen termeillä, ja Auerista puhuttaessa hänen motiiveitaan etsiessäni, ainakin minua hämmästyttää niin moni asia.. Tuo ajatus että Auer aivan kuin harhautui utopian puolelle, mielenkiintoisella tavalla, vain juolahti mieleeni tuossa eilispäivänä, mutta ei siitä nyt enempää. Auerista saa puhua vapaasti hyviä tapoja noudattaen. En todellakaan halua haukkua enkä mollata häntä tai mitään vastaavaa.. murhaaja on murhaaja, ei siihen minun 'tuomiotani' tarvita. Etsin motiivia, selitystä..

Tiedän että tutkijat, ihmistieteissä, eivät löydä ehdottomia totuuksia (kuten luonnontieteissä) vaan heidän kuulee usein käyttävän sanaa 'mielenkiintoinen löytö' ! Parempi sekin kuin 'olettavasti' yms..Minä en ole sitten tutkija enkä ole sellaisena esiintynytkään, ihan vain tiedoksi.

Voimme minun puolesta olla ihan eri mieltä vaikka ihan kaikesta, ei se mitään haittaa, kunhan vain itse sivupoluille poukkoilun. Ja olisi ihanaa jos oppisin kiroittamaan lyhyemmin ja kommentoimaan vain yhtä asiaa kerrallaan! Tämäkin kuuluisi sinun ja minun osalta kyllä kyökkiin mieluummin. Toisaalta, Auerin tunnustus on erittäin mielenkiintoinen sen vuoksi, että teki tunnustuksen lapselleen ja ainoastaan siinä ei ole noita kaiken tyhjäksitekeviä raivostuttavia tilkesanoja - siis tähän oikeudenkäytiin liittyen - .

Ankkalinna kirjoitti:

Ankkalinna kirjoitti:Ilman negatiivista ennakkoasennetta ja turhaa tulkintaa tekstin lukeva ymmärtää, että pätkä oli lainattu artikkeliin esimerkiksi siitä, miten lasten kotihoidosta kertovat tekstit ovat Auerin mielestä viime aikoina (siis vuosituhannen vaihteen molemmin puolin) muuttuneet.

Lainaan itseäni, kun mieltäni jäi eilen kaivertamaan ajatus siitä, että tästä samasta perhepuheen muutoksesta vuosituhannen vaihteessa on olemassa ihan oikeaa tutkimustietoakin. Pikainen vilkaisu kirjahyllyyni vahvisti asian:

http://www.bookplus.fi/kirjat/jallinoja ... ku-4231373

Suosittelen kirjaa kaikille niille, jotka ovat aidosti kiinnostuneita tietämään, millaisen ideologian Anneli Auerin (ja muiden 20002-luvun alun aktiivisten kotiäitien) tekstien taustalta löytää sosiologian professori Riitta Jallinoja.

Kiinnostavaa!

Aihe on tavallaan tuttu, samoin Jallinojan tapa tehdä tutkimusta, neutraali ja asiallinen, ok, kuinkas muuten. 'Familismi', paluu perheeseen, nainen kotiin, mutta tällä kertaa naisten omasta aloitteesta, poliittinen liike 2000 alussa, ei enää kirkon ohjaamana..

"Perheen vastaisku selvittää, miten perhettä puolustettiin julkisuudessa, ketkä tähän toimintaan osallistuivat, miten ideologinen familismi käännettiin perhepoliittisiksi kysymyksiksi ja minkälainen vaikutusvalta ideologialla oli."

Sen piti olla 'yhteisöllistä', sen paluun perheeseen, mutta sitähän se ei Auerin kohdalla koskaan ollut.

http://www.bookplus.fi/kirjat/jallinoja ... ku-4231373


OT, ehkä..Aueriin tämä asia kuitenkin teki suuren vaikutuksen..ei voi olla huomaamatta:

"Perhetutkija Riitta Jallinoja tulkitsi kirjassaan Perheen vastaisku, että sanomalehtien perheaiheinen keskustelu oli osoitus familismin uudesta noususta. Familismilla tarkoitetaan poliittista liikehdintää, joka korostaa perinteistä perhekäsitystä: kotiäitiyttä ja hyvää vanhemmuutta. Edellisen kerran familismi kukoisti 1950-luvulla."

"Kotiäidit puhuivat myös työnsä ammatillistamisesta eli ”äidinpalkasta”. Perheestä syntynyt keskustelu jäi suurelta osin koti- ja ansioäitien väliseksi väittelyksi, ja Jallinojan mukaan isyys sai vain vähän huomiota."

Kiireen takia lainasin ilmiötä koskevaa keskustelua lehtien artikkeleista, noin vlta 2001 , siis kriittistä, ei puolesta eikä vastaan.

Riitta Jallinoja (sosiologi) : Yleensä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jyrkkä liike johonkin suuntaan aiheuttaa liikkeen vastakkaiseen suuntaan; yhteisöllisyyttä seuraa yksilöllisyys, konservatismia libalismi ym.

Jallinoja on perheen puolustaja

Jallinoja on perheen puolustaja. Vuosia sitten hän aloitti esitelmällään perhekeskustelubuumiin, joka on sittemmin alkanut elää omaa elämäänsä. Aiheena ovat vanhempien ajankäyttö, työelämän kovat arvot ja perheen uhraaminen uralle. 'Familismia koskenut keskustelu julkisuudessa tuntuu jo hautautuneen jonnekin.. eikä ole enää aktuelli, kuka vain saa tietenkin jäädä kotiäidiksi jos siihen on mahdollisuus.

Keskustelu aiheesta tyrehtyi ansiotyössä käyvien äitien ja kotiäitien väliseksi kiistelyksi.. kai se sitten kiihdytti joitain, kuten periaateellisissa kysymyksissä joissa on mukana erilaisia, joiltain osin keskenään vastakkaisia ideologioita, usein käy. Auer pysyi kannassaan...

Joka tapauksessa, familismi, on Viktoriaanista eli sovinistista alkuperää: Viktoriaaninen ihanneperhe: 1800-luvun lopussa julkaista kirjasia siitä, miten perheessä tulee toimia ja minkälainen on hyvä perhe. Naisen paikka on kotona. Jalliojan mukaan tämä ihanne vaikuttaa yhä.

PS oliskohan tää asia nyt selvä.. minun puolesta. Kyökkiin kuuluisi tämäkin, mutta en vain malttanut olla vähän jatkamatta, koska juuri tämä liike,ideologinen familismi, vaikutti melkoisessa määrin Auerin valitsemiin ratkaisuhin, ja hän ryhtyi toteuttamaan ideologiaa käytännössä. Ja nyt se on katkolla, ja Auer on tunnustanut murhan!

Todella mielenkiintoista...

Tara kirjoitti:Ihan ensiksi, lukijoille: Olen pahoillani, että tämä keskustelu tuli tänne, koska se kuuluisi minun mielestä korkeintaan keittiöpsykologian puolelle..

Kun kerran olet jo etukäteen pahoillasi, niin miksi sitten postaat tätä p...aa tänne ollenkaan?

peltirumpu kirjoitti:

Tara kirjoitti:Ihan ensiksi, lukijoille: Olen pahoillani, että tämä keskustelu tuli tänne, koska se kuuluisi minun mielestä korkeintaan keittiöpsykologian puolelle..

Kun kerran olet jo etukäteen pahoillasi, niin miksi sitten postaat tätä p...aa tänne ollenkaan?

Siksi oli pakko laittaa nuo viestit tänne, koska ne olivat vastaus Ankkalinnalle, ja ne viestit ovat täällä. En niellyt hänen kommenttejaan minun postauksiini, koska minulle kysymys on Auerin motiivista, ja tavasta puhua omalaatuisella tavalla, ja tehdä omalaatuisia tekoja. Se mistä olen kiinnostunut, on Auerin ajattelutapa, ei 'kielitieteen esittely' toisin kuin joku erehtyy ehkä luulemaan - ( tavallaan sivujuonne ja aihe johon ei kylläkään voi täysin olla viittamatta, koska kerran jotkut ovat peränneet 'perusteluja'), on poikkeuksellinen, sen vuoksi myös hänen käyttätäymisensä koko ajan, myös oikeudenkäynnin alusta loppuun asti on ollut poikkeuksellista. Pahottelin sitä, etten vaivautunut kirjoittamaan lyhyemmin ja etten yks kaks voinut siirtää tätä käytyä keskustelun haaraa kyökkipsykologian puolelle kesken kaiken, siinä se, en sitä että yritin vastata aiheista joista oli kysymys, ja sille joka niihin asioihin puuttui.

Kun kysyit niin vastasin.

Laitetaan nyt pientä kevennystä väliin osoitteesta http://www.kotiaidit.net/vinkit/15_viisautta.htm . Jaana Rogersin ensimmäinen elämänviisaus alkaa saamaan tämän jutun myötä uusia ulottuvuuksia. No, vitsi vitsinä!

MissHolmes kirjoitti Ulvila 4-ketjussa, miten arvelee tunnustukseen sisältyvän myös jotain totuutta yön tapahtumista, vaikka AA olisi syytön, ja miten tunnustuksen sanat eivät kaikilta tule häviämään mielestä ehkä koskaan, vaikka AA vapautuisi. Hän ihmettelee eikö Auer itsekään todella tiedä mitä tuona yönä tapahtui.

Laitan kommenttini tänne tunnustus-osioon, kun tästä tuli pitkähkö..

Julkisuudessa on ollut Auerista esitettyjä mielipiteitä siitä, miten hän oli jo opiskeluaikoina hiljainen. Poliisin kuulusteluissa on myös saatu perheen sukulaisilta tietoja, miten A on aina ollut vaitonainen ihminen, jopa niin, ettei A oma aloitteisesti puhunut mitään, vaan puhetta oli ikään kuin "lypsettävä" hänestä.

Ihmetyttää tässä valossa miten Auerilta 2009 syksyisissä poliisikuulusteluissa tuli niin vuolassanaisesti kertomusta tapahtumien kulusta. Jos muutenkin hiljaisensorttinen henkilö on ollut loppuun väsynyt valvomisesta, kuvittelisin hänen kuitanneen melko lyhyesti (tyyliin "myönnän, ehkä se sitten meni niin kuin sanotte") kaikki poliisikuulusteluissa esiin tuodut asiat, koska ei olisi jaksanut alkaa jaarittamaan asioista yhtään sen pidempään, kuin oli aivan pakko.

En ymmärrä, miksi olisi fiksun ihmisen millään lailla järkevää vähemmän väsyneessä tilassakaan antaa tunnustaessaan poliisille enempää "tarttumapintaa" asioihin, kuin mitä heillä tietoa ennestään oli, paitsi harhaanjohtavia seikkoja tietenkin. Auerin itse esiin nostamien yksityiskohtien kertomista tapahtuu kuitenkin useamman päivän aikana. Kertomuksia ei minusta ole tehty lainkaan sellaiseen tyyliin, kuin olettaisi hiljaisen ihmisen uupuneena tekevän.

Saiko poliisin suorittama aivopesu persoonaltaan eristäytyvän, harvapuheisen ja kuulustelupäivinä unenpuutteesta sekaisin olevan ihmisen muuttumaan aiemmasta täysin toisenlaiseksi?

Itsekin uskon, että ns. tunnustuskertomuksiin sisältyy sisään kudottuna useita todellisuudessa jopa surmailtana tapahtuneita asioita, oli Auer syyllinen tai ei. Olen tullut siihen näkemykseen, että Auerin muistikuvat tuolta illalta oikeastikin ovat hataria ja katkonaisia. Kysyttäessä ensimmäisessä kuulustelussa esim. haloista, tuntui hän olevan aidon oloisesti niistä täysin tietämätön.

Muistikuvien ollessa väläyksenomaisia, on "helppo" rakentaa mielessään tarina, joka ei sodi omaa minäkäsitystä vastaan. Jotenkin nimittäin vaikuttaa, että Auer käytyyn oikeudenkäyntiin mennessä olisi muistikuviensa aukkoja järjellä paikkaillessaan saanut asiat omassa päässäänkin vakuttamaan siltä, että ulkopuolinen murhaaja oli talossa surmayönä. Hän ei siis välttämättä enää (ainakaan kovin paljoa) puhu tarkoituksella vääristeltyä totuutta oikeuskäsittelyssä, vaan on ajan mittaan kieltänyt ja torjunut tiettyjä omaan päänsisäiseen tarinaansa sopimattomia muistoja, ja saanut näin vakuutettua itsensäkin siitä, ettei ole tekijä (siis jos oletetaan, ettei sitä ulkopuolista oikeasti ole ollut).

En usko edelläkerrotun olevan mitenkään tavatonta murhasta oikeuden tuomion saaneillakaan; välttämättä kaikki eivät koskaan pysty hyväksymään elinkautistuomiota oikeudenmukaisena, vaikka oikeuden mielestä näyttö syyllisyydestä olisi kiistaton. Tuntuu jotenkin pahalta ajatella sitä, mitä sellaiset elinkautista istuvat henkilöt joutuvat käymään läpi, jotka ovat omasta mielestään syyttöminä tuomittuja, vaikkakin tämä syyttömyys on itse "rakennettu".

hellämustapääfinnilä kirjoitti:Julkisuudessa on ollut Auerista esitettyjä mielipiteitä siitä, miten hän oli jo opiskeluaikoina hiljainen. Poliisin kuulusteluissa on myös saatu perheen sukulaisilta tietoja, miten A on aina ollut vaitonainen ihminen, jopa niin, ettei A oma aloitteisesti puhunut mitään, vaan puhetta oli ikään kuin "lypsettävä" hänestä.

[kyökkipsykologiaa] "Hiljainen" on aika subjektiivinen kuvaus ja saattaa tarkoittaa monta eri asiaa. Esimerkiksi vain sitä, ettei ihminen ole suuna päänä tai joukon keskipiste, vaan tarkkailee asioita ikäänkuin taka-alalta ja miettii ennen kuin puhuu.

Muistini mukaan Auerin kerrottiin "vapautuneen" miehensä kuoleman jälkeen. Ehkä avioliitossa Lahti hoiti puhumisen. Auer ei pitänyt juuri yhteyttä oman sukunsa kanssa, sukujuhlat ym. tapaamiset olivat useimmiten Lahden perheen kanssa. Lahdesta taas on liikkunut monia päåinvastaisia luonnehdintoja, hän oli ilmeisen sosiaalinen ihminen. Lahden velipuoli kuvasi Aueria enemmän "ihmisläheiseksi", mitä se sitten tarkoittikaan.

Kyllä hiljainenkin ihminen puhuu, jos häntä kuunnellaan. Jos avioliitossa oli vaikeuksia tai jos Auer oli tottunut siihen, että Lahti hoiti puhumisen, hän ehkä kapinoi tätä vastaan vaikenemalla. Samanlaista hiljaista kapinaa oli myös kodinhoidon laiminlyönti ja jossain vaiheessa myös "outo" pukeutuminen. Voi myös olla, että Auerilla oli taipumusta alakuloon ja masennukseenkin (mikä ei tietenkään selitä surmatyötä). [kyökkipsykologiaa]

Saiko poliisin suorittama aivopesu persoonaltaan eristäytyvän, harvapuheisen ja kuulustelupäivinä unenpuutteesta sekaisin olevan ihmisen muuttumaan aiemmasta täysin toisenlaiseksi?

Todella hyvää kirjoitusta kokonaisuudessaan, lainasin tuosta vain tuon ^kohdan, koska Anneli ei tunnustanut niiden ensi päivien aikana mitään vaan pitäytyi vanhassa tarinassaan, mutta eniten ihmetyttää, miksi kuitenkin tunnusti vaikka oli jo käynyt terveyskeskuksessa(2päivää pidätyksestä) saaden ne unilääkkeet (nukahtamislääkkeet?) ja oli puhunut Mannerin kanssa puhelimessa, Manner oli kieltänyt tunnustamasta yhtään mitään, mutta tunnusti kuitenkin, myös Mannerin läsnäollessa.

Itsekkin uskon, että tuo riitatarina ei ole keksitty vaan todellista totta. Anneli ei siinäkään muista tarkasti kaikkia yksityiskohtia, mutta joitain muistaa varmasti, itseasiassa korjaa jopa ne väärin kirjoitetut.

Minusta tuo muistamattomuus joissakin kohdissa, esim. kun ei muista kävikö lapsi paikalla ja kuinka monta kertaa, kuvastaa hyvin sitä sen hetkistä mielentilaa. Ja sekin että sekoittaa asioita ja paikkoja on aivan luonnollista.

Mutta kaikki myös muistetut asiat on mielestäni "vihjeitä" samoin kuin "ehkä muistot". Veitsi, sakset, kirves, ulkokivi, vasara, matkalaukku, esineellä heittäminen, Jukan meno ulos ym. on mielestäni vihjeitä poliisille, kun kuitenkin halu tunnustaa on suuri, Mannerin kielloista huolimatta.

'hellä, mari,va'
Oikke hyvää pohdintaa, kyllä...
Mutta ei niistä syksyn kuulusteluista voi yksoikoisesti paljonkaan päätellä,
ite ainakaan en uskalla sanoa niistä mittään. Niissä on vain A:n nimi alla.

Perustelen tätä sillä, että niitähän ei ole nauhoitettu ja litteroitu mitenkään.
Se varsinainen 'tunnustuskin' taidettiin tehdä siten, että nauhotettiin jälkikäteen kun A papereista luki puhtaaksi kirjoitetun version siitä.
A:n käyttämä puhekieli on senverran poikkeavaa, että olisi ollut mielenkiintoista lukea ne litteroituna.
Veikkaan että niistä olisi saanut, monelta tunnustuksen osalta, toisenlaisen kuvan.
Tämä on vähän samaa mitä Taralle tuolla aikaisemmin yritin selittää.

Laitan tähän linkin missä alan asiantuntija pohtii tätä ko. tunnustusta ja sen merkitystä päätökseen,
(kohdat 8 - eteenpäin).
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/201 ... aynti.html
Oheinen JV:n kirjoitus ei tientenkään poista sitä seikkaa, että A on jotain siellä kuulusteluissa tunnustellut.

Mariacka kirjoitti: Kyllä hiljainenkin ihminen puhuu, jos häntä kuunnellaan. Jos avioliitossa oli vaikeuksia tai jos Auer oli tottunut siihen, että Lahti hoiti puhumisen, hän ehkä kapinoi tätä vastaan vaikenemalla. Samanlaista hiljaista kapinaa oli myös kodinhoidon laiminlyönti ja jossain vaiheessa myös "outo" pukeutuminen. Voi myös olla, että Auerilla oli taipumusta alakuloon ja masennukseenkin (mikä ei tietenkään selitä surmatyötä). [kyökkipsykologiaa]

Jos ajatellaan, että Auerista saatu kuva hiljaisesta henkilöstä ei pidä paikkansa, olivat mielestäni hänen "puhumisensa" kuulusteluissa syksyllä 2009 pidätyksen jälkeen joka tapauksessa kerronnaltaan runsaampia, kuin muut kuulustelukertomisensa. En pääse tarkistamaan asiaa, mutta tällainen mielikuva kuitenkin jäi.

Joka tapauksessa itse kuvittelen ihmisen unenpuutteessa ja lopen väsyneenä harvemmin olevan puheliaimmillaan, mutta en kiellä etteikö näkemykseni voisi olla virheellinen: lapsetkin tulevat joskus yliväsyneinä paradoksaalisesti "hysteerisiksi", ja kikattavat mitä älyttömimmille asioille, eli tila on täysin päinvastainen kuin mitä voisi olettaa.

v-a-45 kirjoitti:..Anneli ei tunnustanut niiden ensi päivien aikana mitään vaan pitäytyi vanhassa tarinassaan, mutta eniten ihmetyttää, miksi kuitenkin tunnusti vaikka oli jo käynyt terveyskeskuksessa(2päivää pidätyksestä) saaden ne unilääkkeet (nukahtamislääkkeet?) ja oli puhunut Mannerin kanssa puhelimessa, Manner oli kieltänyt tunnustamasta yhtään mitään, mutta tunnusti kuitenkin, myös Mannerin läsnäollessa.
.
.
Mutta kaikki myös muistetut asiat on mielestäni "vihjeitä" samoin kuin "ehkä muistot". Veitsi, sakset, kirves, ulkokivi, vasara, matkalaukku, esineellä heittäminen, Jukan meno ulos ym. on mielestäni vihjeitä poliisille, kun kuitenkin halu tunnustaa on suuri, Mannerin kielloista huolimatta.

Alleviivaamaani kohtaa en muistakaan ollenkaan lukeneeni.

Poliisi puhui Auerin kertoneen kuulusteluissa "möykystä" joka hänen sisällään on, ja jota hän ei saa avatuksi. Auer kielsi puhuneensa näin, johon poliisi vastasi olevansa asiasta varma (en muista näitä sanatarkasti). Jos oletetaan että Auer on kertonut "möykystä", tuntuu tämä minusta jotenkin "rehellisen" kuuloiselta (mutua tietenkin). Hänen sisällään on jotain epämääräistä tapahtumiin liittyvää, jotain minkä on tiedostamattomasti torjunut, mutta hän ei oikeasti pääse tähän käsiksi, vaikka haluaisikin (ja haluaisi sen myös kertoa).

Pitäisi vaihtaa taas osastoa, nyt tuonne keittiöpsykoketjuun..

Miksi sitä tunnustusta ei oltu nauhoitettu?

surfergirl kirjoitti:Miksi sitä tunnustusta ei oltu nauhoitettu?

Ei normaalistikkaan kaikkia kuulusteluja nauhoiteta ja Anneli sai lukea jokaisen kuulustelussa kirjatun, samoitein ja jopa korjasi joitain lauseita tai asioita. A ei halunnut avustajaa tai kuulusteluun toista poliisia, joten mentiin Annelin halujen mukaan. Ei se Anneli kuitenkaan mikä merkkihenkilö tai erityinen ollut jolle olisi pitänyt videokuvaaja tilata ja kun ei kerran halunnut niin ei sitten. Vai mitä tarkoitit?