”Teot raaistuivat vuosien mittaan” – näin lapsiin kohdistuneen epäillyn seksuaalirikosvyyhdin tapahtumat ovat edenneet vuodesta 2004 alkaen
Viidestä epäillystä neljä on viisikymppisiä suomalaismiehiä ja yksi nuorempi

- Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani ja rikoskomisario Sanna Springare kertoivat rikosvyyhdistä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
- tiedotustilaisuus.jpg (46.3 KiB) Katsottu 4939 kertaa
SUOMEA tällä viikolla järkyttäneet epäillyt lasten raiskaukset ja kuvaamiset muuttuivat poliisin mukaan vuosien mittaan entistä raaemmiksi. Kaikkein vakavimpien tekojen epäillään tapahtuneen aivan viime vuosina.
Keskusrikospoliisi kertoo nyt, miten lapsiin kohdistuneen seksuaalirikosvyyhdin tapahtumat ovat edenneet esitutkinnan tietojen perusteella vuodesta 2004 lähtien.
RIKOSVYYHDIN päätekijä syyllistyi poliisin mukaan ensimmäisiin rikoksiin vuonna 2004. Kyse oli heti tuolloin siitä, että lasta käytettiin seksuaalisesti hyväksi ja teot kuvattiin.
”En osaa sanoa, mitkä asiat johtivat siihen, että hän aloitti tällaisen toiminnan. Emme ole saaneet selvyyttä siitä”, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario
Sanna Springare.
Ensimmäisenä vuonna rikoksiin osallistui poliisin mukaan myös toinen epäilty. Muut kolme epäiltyä tulivat mukaan toimintaan satunnaisten yhteyksien kautta pääosin vasta viime vuosina.
KAIKKI viisi epäiltyä ovat suomalaisia miehiä, jotka ovat poliisin mukaan integroituneet yhteiskuntaan ja olleet mukana työelämässä.
”Jossain nettikeskusteluissa on tulkittu, että aikaisemmat puheeni epäiltyjen yhteiskuntaan integroitumisesta tarkoittaisi sitä, että he ovat alun perin maahanmuuttajataustaisia. Siitä ei ole kyse. Tarkoitin, että he eivät ole syrjäytyneitä yhteiskunnasta”, Springare sanoo.
Kaikki epäillyt ovat syntyperäisiä suomalaisia. Neljä heistä on iältään noin 50-vuotiaita ja viides muita nuorempi.
POLIISIN mukaan päätekijä oli rikollisessa toiminnassa hyvin keskeinen. Hän hankki vuosien aikana ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä rikosten toteuttamiseen, toimi organisoijana ja opasti muita.
Kaksi muuta epäiltyä osallistui rikoksiin, yksi oli aloittava tekijä ja yksi toi lapsiin kohdistuvaa kuva- ja videomateriaalia Suomeen.
Päätekijä on asunut vuosien mittaan eri alueilla kuten Etelä-Pohjanmaalla, jossa myös osa epäillyistä rikoksista on tapahtunut, kertoo syyttäjä
Jaana Nyrhinen.
MUUT epäillyt tunsivat päätekijän mutta eivät välttämättä muita toimintaan osallistuneita henkilöitä. Poliisin mukaan epäiltyjen rikosten lisäksi ei ole muita selvästi epäillyt toisiinsa yhdistäviä asioita.
”Ei ole mitään yhtä selittävää tekijää heidän välillään. He eivät erotu meidän muiden joukosta niin kuin esimerkiksi huumepäissään oleva henkilö tai järjestäytyneen rikollisuuden liiveihin pukeutunut henkilö erottuu”, tutkinnanjohtaja Springare sanoo.
Toimintaan on poliisin mukaan liittynyt saatananpalvontaa, natsismia ja erilaisia fetissejä. Poliisi ei kerro niistä muuta kuin ne liittyivät uhrien asemaan.
Rikoksilla ei ole keskusrikospoliisin mukaan yhteyttä epäiltyjen työhön tai harrastustoimintaan.
Yksi viidestä epäillystä on
viisikymppinen mies, joka tuomittiin viime elokuussa kristalli- eli metamfetamiinivyyhdissä neljäksi vuodeksi vankeuteen.
HS:n tiedossa ei ole, mikä viisikymppisen miehen roolin epäillään olleen lapsiin kohdistuneessa rikoskokonaisuudessa. Häntä on epäilty ainakin lapsiin kohdistuvan rikollisen kuva-aineiston levittämisestä.
RIKOKSET jatkuivat poliisin mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2018 asti.
Miesten uhreiksi joutui vuosien mittaan kuusi suomalaislasta, jotka olivat rikosten aikaan 6–15-vuotiaita. Nykyisin he ovat ainakin pääosin täysi-ikäisiä ja jatkavat elämäänsä.
”Mielestäni voi sanoa, että teot raaistuivat vuosien mittaan”, Springare sanoo.
Raaimmat teot tapahtuivat vasta viime vuosina. Törkeimmässä tapauksessa yhtä metamfetamiinilla huumattua suomalaislasta raiskattiin poliisin mukaan kymmenen tuntia.
Myös rikosten tallentamiseen ja tallenteiden jakamiseen liittyvä tekniikka muuttui vuosien mittaan aiempaa kehittyneemmäksi.
”Ensin tekojen tallentamisessa oli käytössä kömpelömpää tekniikkaa. Sellainen peruskamera. Myöhempinä vuosina toiminnassa käytetty tekniikka ja tekniset järjestelmät kehittyivät. Se teki lapsiin kohdistuneen aineiston välittämisestä ja saamisesta helpompaa”, Springare sanoo.
Poliisin mukaan epäillyt ovat tuoneet Suomeen, jakaneet ja vastaanottaneet myös ulkomaisia tallenteita, joissa lapset ovat joutuneet erilaisten rikosten kohteeksi. Myös tämä aineisto muuttui vuosien mittaan entistä väkivaltaisemmaksi.
POLIISI pääsi toiminnan jäljille syksyllä 2017, kun ulkomaiselta viranomaiselta tuli suomalaista ip-osoitetta koskeva rikosvihje.
Paikallispoliisi teki sen seurauksena etsintöjä, jotka johtivat rikoskokonaisuuden paljastumiseen. Ensimmäiset etsinnät kohdistuivat pääepäiltyyn.
”Aika nopeasti havaittiin, että tämä on valtava vyyhti”, Springare sanoo.
Tutkinta siirtyi aineiston laajuuden vuoksi paikallispoliisilta keskusrikospoliisille. Siellä seitsemän tutkijaa keskittyi tapauksen selvittämiseen päätoimisesti runsaan vuoden ajan.
”Tutkijoiden määrä on suuri yhteen juttuun. Paikallispoliiseilla ei ole resursseja irrottaa niin monta tutkijaa yhteen juttuun”, Springare sanoo.
Neljä epäiltyä vangittiin rikosepäilyjen vuoksi vuonna 2018. Pääepäilty istui tutkintavankeudessa noin vuoden ja muut lyhyempiä aikoja.
Yhtä epäiltyä ei vangittu lainkaan. Häntä poliisi pitää aloittelevana tekijänä rikoksissa.
Poliisin mukaan epäillyt on jouduttu vapauttamaan, koska rikostutkinta venyi pitkäksi. Poliisi ei kuitenkaan kommentoi sitä, ovatko jotkut epäillyt tällä hetkellä vankeudessa aiemmin oikeudessa olleen huumevyyhdin vuoksi.
NYT tutkintakokonaisuus on siirtymässä syyteharkintaan. Jos rikosepäilyt johtavat syytteisiin, niistä järjestetään näillä näkymin kolme erillistä oikeudenkäyntiä eri puolilla Suomea.
Yksi osa on syyteharkinnassa Pohjanmaan ja toinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa. Myöhemmin yksi osa on tulossa syyteharkintaan myös Helsingin syyttäjänvirastoon.
”Mahdollinen oikeudenkäynti voi alkaa aikaisintaan loppusyksystä”, arvioi kihlakunnansyyttäjä Jaana Nyrhinen tilannetta Etelä-Pohjanmaan osalta.