Auer kirjoittaa Murhalesken muistelmissa:
Psykologit eivät saa esittää lapsille johdattelevia kysymyksiä. Sama ei tietenkään päde sijaisvanhempiin. Kun yksi lapsista oli ensimmäisissä haastatteluissa maininnut Jensin nimen, Tapio Santaoja oli pyytänyt sijaisvanhempia kyselemään Jensistä ja etenkin nukkumajärjestelyistämme. Silloin ei tosin ollut vielä puhuttu mitään raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ei ihme, että Jenskin tuli pian mukaan kertomuksiin, kun hänen ilmestymisensä oli tilattu. (Ital. & alleviiv. & boldaus Zem.)
”
Psykologit eivät saa esittää lapsille johdattelevia kysymyksiä. Sama ei tietenkään päde sijaisvanhempiin.” Tässä asiassa Auer ja mahdollisesti myös hänen asianajajansa ovat – valitettavasti – perusteellisesti väärässä.
Auerin antaman tiedon mukaan siis ”
yksi lapsista oli ensimmäisissä haastatteluissa maininnut Jensin nimen”.
Ensimmäiset Jukka Lahden kuolemaa koskevat oikeuspsykologiset haastattelut vuonna 2011 pidettiin
Alexanderin kohdalla
15.8. ja
17.8 ja
18.8. Noin puolessa välissä pojan haastattelutiedostoa (mikä ainakin joillekin Minfolaiselle on tietystä lähteestä postitettu) mainitaan: ”II yksilötutkimushaastattelu 17.8.2011 Erikoistutkija/psykologi
Sanna-Kaija Nuotlo/al” – tiedostossa tätä edeltää haastattelu, joka on ilmeisesti tehty
15.8. Kumassakaan ei mainita Jensiä nimeltä, joten tämä mainitaan ilmeisesti
tytön ensimmäisissä haastatteluissa.
Alexandran oikeuspsykologiset haastattelut pidettiin
17.8.,
19.8.,24.8.
ja 30.11.2011 videotallenteina, kesto yhteensä 4 t.
Jos haastatteluissa ”yksi lapsista” (luultavasti tyttö)
on siis maininnut Jensin nimeltä, siinä ei luulisi olevan mitään ihmeellistä, kun tämä on murhan jälkeisenä aikana ollut äidin miesystävä.
Tämän jälkeen – eli noin
18.8. - 19.8. 2011 eteenpäin – ”Tapio Santaoja oli pyytänyt sijaisvanhempia kyselemään Jensistä”.
Minna ja Ari ovat siis kyselleet Jensistä
samanaikaisesti, kun lasten kuulemiset jatkuivat: sijaisvanhemmat ovat oletettavasti pyytäneet lapsia palauttamaan mieliin ajan, jolloin Jens seurusteli Auerin kanssa. Alexanderin kohdalla seuraavat kuulemiset tapahtuivat
23.8 sekä
6.9 ja
8.9. ja Alexandran kohdalla
19.8. ja
24.8. sekä vielä
30.11. 2011. (Kuulemisia koskevat tiedot: Syyttäjän vastaus 0.4.2014 puolustuksen Hovioikeudelle tekemän valitukseen, s. 17.)
Tämän seurauksena
8.9.2011 ”Jens Kukka pidätetään kotoaan klo 10 ja hänen asuntonsa tutkitaan ja tavaroita takavarikoidaan. Hän pääsee vapaalle jalalle seuraavan kerran 2016 lopulla. Ensimmäiset 34 päivää hän on ikkunattomassa poliisivankilan kopissa Turussa, sitten hänet siirretään tutkintavankeuteen Turun vankilaan.” (Lähde: Kuolemannaakan Ulvilan tapahtumien aikajana.) Anneli Auer pidätetään epäiltynä seksuaalirikoksista
12.9.2011
(sama lähde).
On otettava huomioon, että lasten kuuleminen jatkui samanaikaisesti pidätysten kanssa – Alexanderin kohdalla samana päivänä minä Jens on aamulla pidätetty. Sen sijaan toiseksi vanhinta tyttöä kuullaan seuraavan kerran vasta
30.11.2011.
Tapio Santaoja on siis ollut mukana jutussa, vaikka väitetyt lsh-rikokset ovat tapahtuneet Turussa eikä Porissa, missä Santaoja vaikuttaa. ETP-papereissa hänet mainitaan tittelillä ”taktinen johtaja” eli hänen tehtävänsä on ilmeisesti painottunut asianosaisten ja esimerkiksi todistajien kuulusteluun: ”Tapio Santaoja on mukana
jokaisessa viranomaistapaamisessa ja useimmissa oikeuspsykiatrisissa haastatteluissa, vaikka on virallisesti pois tutkinnasta.” (Kuolemannaakka, aikajana.) Murhatutkintaa ja lsh-tutkintaa näytetään siis pidettävän toisiinsa liittyvinä, kun siihen otetaan sama tutkija. Lsh-tapauksen tutkinnanjohtajana toimi Kuolemananaakan tiedon mukaan
Jouni Kostensalo.
- - - - - - - - - - - *
Lasten kuulemisissa ei olla tyydytty siihen, mitä lapset mahdollisesti kuulemisissa olisivat spontaanisti tuoneet esiin – Santaoja on julkilausutusti pyytänyt sijaisvanhempia johdattelemaan puhetta lasten kanssa Jens Kukkaan (”- - oli pyytänyt sijaisvanhempia kyselemään Jensistä [lapsilta]”).
Kuinka siis lsh-tuomion julkisessa osassa voidaan ihmetellä, miksi lapset ovat nostaneet esiin Jens Kukan tekijänä: ”Hyvin epätodennäköisenä hovioikeus pitää myös sitä, että B, C ja D – – ilman syytä nimeäisivät rikosten toiseksi tekijäksi nimenomaan Jens Kukan, jonka kanssa he eivät olleet tekemisissä vuosiin.” (Julkinen seloste.) Kai oikeus on tiennyt Santaojan osuudesta?
Kuulemisien aikana esiin noussut
lsh-teema ei ole tullut esiin lasten aloitteesta,
tyttö
on ainoastaan maininnut Jensin nimen – mutta asiasta on keskusteltu a)
Tapio Santaojan ja sijaisvanhempien kesken ja b) myöhemmin
lasten ja sijaisvanhempien kesken, jopa niin, että puhe on johdateltu mahdolliseen hyväksikäyttöön (”Tapio Santaoja oli pyytänyt sijaisvanhempia kyselemään Jensistä ja etenkin nukkumajärjestelyistämme”).
------------------------------------------------*
Katsotaan, mitä Yhdysvaltalainen oikeuskäytäntö sanoo asiasta. Eli miten kuulemisten ja kuulustelujen aikaisesta vaikuttamisesta todistajiin voidaan käynnistää ns.
taint hearing -prosessi. Jos vaikuttamista todetaan, lasten kertomukset saatetaan hylätä todisteina vetoamalla Liittovaltion todistamissääntöjen ( Federal Rules of Evidence) pykälään 602:
Rule 602 of the Federal Rules of Evidence requires that a witness must have personal knowledge in order to testify in the proceeding. Therefore, it is imperative that not only should taint hearings become a common occurrence in the realm of child sexual abuse cases, we, as defense lawyers, must strive to understand the suggestive influences employed on the child.
Pykälä 602 Liittovaltion todistajia koskevista säädöksissä edellyttää, että todistajalla täytyy olla henkilökohtaista tietoa voidakseen todistaa oikeudenkäynnissä. Siksi on välttämätöntä, että sellaisista kuulemisista, joissa selvitetään mahdollinen todistuskelvottomuus, pitäisi tulla yleisiä lapsen seksuaalisen hyväksikäyttötapausten yhteydessä; meidän puolustusasianajajien tulee tulee pyrkiä ymmärtämään lapsiin kohdistuvaa johdattelua.(Suom. & vahvennus Zem.)
Ja säädöksissä otetaan huomioon, että johdattelua ei tapahdu pelkästään lasten kuulemisissa – edellytetään, että otetaan huomion myös
perheenjäsenien harjoittama johdattelu sekä
oletetun kaltoin kohtelijan mustaaminen:
The court laid out a compilation of issues that would require a taint hearing including, but not limited to, an inability to control familial influences, absence of spontaneous recall in the supposed victim, interviewer bias, repeated leading questions, incessant questioning either by examiners or by family members, the transmission of suggestion to children, i.e., tone of voice, and instances of vilification of alleged wrongdoer, and the pursuit by the interviewers of a preconceived notion of what has happened to the child. If one of these issues is raised, a taint hearing should be held, and "if the court finds the pre-trial identification procedure unduly suggestive, the testimony is inadmissible at trial."
Oikeus laati koosteen aiheista, joiden tulisi edellyttää todistuskelpoisuuden selvittämistä – näihin kuuluivat ainakin mahdottomuus kontrolloida perheen vaikutusta, oletetun uhrin kohdalla spontaanin muistamisen puuttuminen, kuulijan puolueellisuus, toistuvat johdattelevat kysymykset, joko kuulijoiden tai perheenjäsenien harjoittama taukoamaton kyseleminen, suggestioiden välittäminen lapselle äänensävyllä sekä oletetun kaltoin kohtelijan mustaaminen, sekä kuulijoiden ennakkokäsitys siitä, mitä lapselle on tapahtunut. Mikäli yksikin näistä seikoista nousee esiin, todistuskelpoisuus tulee selvittää erillisessä istunnossa, ja ”mikäli oikeus toteaa oikeudenkäyntiä edeltäneet menettelyt asiattomasti johdatteleviksi, todisteen esittämistä ei sallita oikeudenkäynnissä.” (Alleviiv. & ital. Zem.)
Artikkelissa
Taint Hearings and Strategies in Child Sex Cases (2016) annetaan esimerkki todistuskelpoisuuden selvittämisestä:
Recently, my firm filed a taint motion asserting that the then five-year old child's testimony was inadmissible under Rule 602 since
her memory had been irrevocably compromised due to the leading and suggestive discussions of both family members and the child services expert with the child. We asked for a pre-trial taint hearing under Rule 104.
Viime aikoina lakifirmani esitti vetoomuksen viisi vuotiaan lapsen todistuskelpoisuuden selvittämiseksi pykälän 602 perusteella, koska
tämän muisti oli muuttunut peruuttamattomasti epäluotettavaksi johdattelevien ja suggestiivisten keskustelujen johdosta, joita tämä oli käynyt
sekä vanhempiensa kanssa että lastensuojelun asiantuntijoiden kanssa. Pyysimme todistuskelpoisuuden selvittämistä ennen oikeudenkäyntiä pykälän 101 perusteella.
- -
In our case, the tainting of the child began in the initial interview with a family member and continued during the numerous encounters with other family members and interviews with the Department of Human Resources. The judge granted our motion and afforded us an all-day hearing where we were able to cross each witness of the state establishing why the child was completely unreliable and incompetent to testify under Rule 602. Ultimately the state dismissed the charges in large part due to the evidence elicited at the taint hearing.
Tapauksessamme lapsen muuttuminen todistuskelvottomaksi alkoi alkuhaastattelussa perheenjäsenen kanssa ja jatkui lukuisissa kohtaamisissa muiden perheenjäsenten kanssa sekä lsh-tutkijoiden suorittamissa haastatteluissa. Tuomari suostui vetoomukseemme ja salli koko päivän kestävän kuulemisen, missä kykenimme ristikuulustelemaan kaikkia syyttäjän todistajia ja perustelemaan, miksi lapsi oli täysin epäluotettava ja kykenemätön todistajaksi pykälän 602 edellyttämällä tavalla. Lopulta syyttäjä luopui syytteistä suurelta osin todistuskelpoisuutta koskevassa kuulemisessa esiin tulleiden todisteiden perusteella.
Lähde:
Taint Hearings and Strategies in Child Sex Cases May 31, 2016
Osoitteessa:
http://www.rjaffelaw.com/blog/2016/may/ ... sex-cases/
Vaikuttaa siltä, että Santaojan vaikutus sijaisvanhempiin yhdistettynä näiden vaikutukseen lapsiin tekisi lapsista todistuskelvottomia ainakin Yhdysvaltalaisessa oikeudessa. Santaoja on johdatellut puheen lasten ja sijaisvanhempien kesken koskemaan Jens Kukkaa ja tämän mahdollisesti suorittamaa hyväksikäyttöä (”pyytänyt kysymään nukkumisjärjestelyistä”) – tämä siis kaksi-kolme vuotta Auerin ja Kukan suhteen loputtua.
Lisäksi on otettava huomioon
toistuva kuuleminen, mitä Auerin lasten kohdalla näytetään harjoitetun. Ei ole riittänyt, että yhdessä istunnossa käydään samat asiat läpi pari-kolme kertaa, niin kuin Alexanderin murhatapausta koskevassa kuulemisessa:
Ja tota, nyt mä sitten pyydänki että kerro mulle kaikki siltä et mitä sä kuulit ja näit tapahtuvan tuona yönä Ulvilassa kun sun Isäsi Jukka kuoli.
Tauko, (haastattelija poistui huoneesta 32:43 ja palasi takaisin 41:03)
Alota siitä että ku sä heräsit ja mihin sä heräsit niin, niin tota sinne (epäselvä 42:35).
17.8.2011 Erikoistutkija/psykologi Sanna-Kaija Nuotlo/al
H: Joo. Noniin, ja tota, öö, kerro nyt sitte siitä illasta vähän tarkemmin mulle kun menet nukkumaan. Ketä muita siinä huoneessa nukkui? A: Mä, mä nukkusin siinä ja sit siin oli Alexandra ja Aurora.
Murha-asiassa pojan kuulemisia on 9t tuntia 20 minuuttia – eli luultavasti kolme yli kolmen tunnin istuntoa. Toistamisella pyritään ilmeisesti varmistamaan, että kertomus pysyy samanlaisena, mutta jos murha-asiassa lasta on kuultu yli 9 tuntia, toistaminen johtaa tutkimusten mukaan ”muiston” vahvistumiseen niin, että lapsi lopulta mahdollisesti loppuikänsä varma, että fyysisten todisteiden vastainen ”muisto” on todenperäinen.
Oletettua lsh-rikosta koskevia kuulemisia pidettiin kaikkien lapsien kohdalla yhteensä 30 tuntia, eli kolme kahden-kolmen tunnin istuntoa / lapsi. Ks. lsh-käräjien päätös:
http://archive.is/1bErX#selection-629.0-629.288
Syyttäjä sen paremmin kuin oikeusistuimetkaan käräjillä tai Hovissa eivät näytä lsh-tapauksessa noteeranneen johdattelun mahdollisuutta, vaikka murhaoikeudenkäyntien yhteydessä johdattelua arvioitiin tapahtuvan herkästi:
Hänen (so. tutkija Kivimäen) mukaansa muun muassa äidin johdatteleva puhe ja
psyykkisesti kestämätön tilanne ovat johtaneet tällaisen tarinan syntyyn (so. tytön näkemään ikkunasta poistuvan huppumiehen).
- -
Hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevin tavoin Anneli on sanonut "Iähtiks se jo" ja ilmoittanut
hätäkeskukseen heti puhelun alussa, että "tääl on joku tappaja". Amanda
on lisäksi kuullut ja muutoinkin havainnut isän valittavan sekä havainnut äitinsä
vamman. Lisäksi hän on ennen hätäkeskuspuhelua havainnut Jukka Lahden makaavan
lattialla äänettömänä ja veitsen olevan Lal1den kyljen vieressä. Näiden tosiseikkojen
valossa 9-vuotias Amanda on muodostanut mielikuvan siitä, että kyseessä
olisi joku ulkopuolinen. Tähän mielikuvan syntymiseen on riittänyt olemassa olevat
tosiseikat eli isän valittaminen, puukko, äidin vamma ja verisyys sekä äidin kertoma
tieto ulkopuolisesta tekijästä.
Lähde: VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVlRASTO Muutoksenhaku
29.8.2011
Mitään erityistä manipulaatiota tai suoraa johdattelua ei näissä olosuhteissa äidin ole täytynyt tehdä. Alle 10-vuotiaalla.lapsella ei ole valmiuksia eikä syytä ajatella äidin valehtelevan.
Alle lO-vuotiaan lapsen mukanaolo hätäkeskuspuhelutallenteen todistamassa tilanteessa on ollut massiiviseen johdatteluun verrattava prosessi. Amandalle on voinut syntyä vahva mielikuvatummasta isokokoisesta miehestä poistumassa ikkunasta, vaikkapa vasta aamuyön tunteina.
Lähde: SATAKUNNAN KÅRÄJÄOIKEUS TUOMIO 12.12.2013
Hyvin herkkää siis, syyttäjän ja oikeuden mukaan, lapsen joutuminen johdattelun kohteeksi.
Mutta entä kun poliisi vihjailee mahdollisesti kauhistuneille sijaisvanhemmille hyväksikäytöstä entisessä perheessä? Pyytää kyselemään asiasta – murhakuulemisien ollessa käynnissä? Ei ole vaikea arvata millainen mylläkkä sijaisperheessä käynnistyy asian tiimoilta. Tuloksen tiedämme.
Santaojalla on pitkä historia Lahden murhatutkimuksen vääristelyssä niin, että Auerista tehtäisiin syyllinen: ikkunarekot, kuvan poistaminen esitutkinta-aineistosta, valheelliset väittämät Auerin kuulustelussa, muistijälkitestin tuloksen ”lyhentäminen” ynnä muu syylliseksi lavastaminen. Hovioikeus on tuomiossaan ainakin joiltakin osin todennut tämän.
Santaojan vaikutus myös lsh-tutkimuksessa on ollut lähtökohtaisesti puolueellinen, tavoite ei näy olleen ”totuuden” selvittäminen. Ehkä Santaoja tajusi – ensimmäisten haastattelujen jälkeen – että pojan kertomus ei toisi tuomiota Auerille, koska näki että poika meni harhaan olennaisissa kysymyksissä (esim. pojan mukaan ei riitaa vanhempien välillä murhayönä).
Joka tapauksessa näyttää selvältä, että Yhdysvaltalaisella oikeudessa lasten todistusten tuomista oikeudenistuntoon ei sallittaisi ilman
tainted hearing -istuntoa, missä selvitettäisiin perusteellisesti, missä määrin muistot ovat altistuneet poliisin sekä sijaisperheen vaikutuksesta vääristäville tekijöille.
Mikäli Auerin kirjassaan kertoma pitää paikkansa (ja on todistettavissa), poliisin ja sijaisperheen kuulemisien aikana harjoittama vaikuttaminen tekisi lasten kertomuksista kauttaaltaan todisteeksi kelpaamattomia.
