Barba Tenus S kirjoitti: Ti Heinä 16, 2024 11:21 am
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetään lääkkeinä useimmiten mielialaa tasaavia lääkkeitä, ja uuden polven psykoosilääkkeitä.
*******
1) Miksi sairauteen käytetään samaa lääkitystä kuin epilepsian hoitoon, mikä yhteys sairauksilla on? Jokin kohtaustyyppinen ja jos niin, mitä kohtauksen aikana tapahtuu psyykeessä?
2) Onko käytettävien lääkityksien joukossa sellaisia, joissa sivuoireina / haittavaikutuksina jotakin mikä selittäisi henkirikoksen (pikaistuksissa tehty).
En tiedä, miksi kysyt näistä epilepsialääkkeistä nyt Tikkasen kohdalla.
Ei hänellä ollut tiettävästi epilepsia-lääkkeitä käytössään henkirikoksen tehdessään.
Hoitava psykiatri oli aloittanut yhdistelmälääkityksen ilmeisesti 12/2021 - ja tuo viittaisi nimenomaan kaksisuuntaisessa
mielialahäiriössä (KM) käytettävään yhdistelmälääkitykseen: 1. mielialantasaajaan (litium tai vaitoehtoisesti valittavana muutamasta epilepsiääkkeestä yksi) ja
2. psykoosia estävä lääke (esim. ketiapiini).
QWERTY toi lisätietoa ketjuun siitä, että tuota yhdistelmää v
oi käyttää myös vaikeassa masennuksessa
— Oli syy kokeilla yhdistelmälääkettä kumpi tahansa,
oli T lopettanut yhdistelmälääkityksen noin kuukauden kuluttua 25.1.2022 (puhelinvastaanotto, kun T oli koronassa).
Kun T otettiin Auroraan 17.12.22 ei hänellä tiettävästi ollut yhdistelmälääkitystä käytössään.
"Kaksisuuntaisen mielialahäiriön (KM) on osoitettu olevan yhteydessä vanhempien mieliala- ja skitsofreniakirjon häiriöihin. KM:ssä esiintyy samanaikaisina sairauksina, komorbiditeetteinä, epilepsiaa ja migreeniä useammin kuin väestössä keskimäärin, mutta syyt eivät ole tiedossa. Jos ne ovat geneettisiä, niin KM:tä sairastavien henkilöiden vanhemmilla olettaisi esiintyvän epilepsiaa ja migreeniä useammin kuin sattuma antaisi olettaa. Aiheesta on kuitenkin hyvin vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatyön keskeisimpinä tavoitteina oli tutkia KM:n yhteyttä 1) vanhempien psykiatristen sairauksien koko kirjoon, 2) vanhempien ja komorbidiin epilepsiaan, sekä 3) vanhempien ja komorbidiin migreeniin. Analyyseihin sisällytettiin vakiointeja muuttujilla, joiden vaikutusta yhteyksiin ei aiemmin ole tutkittu.”
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7784-0
Barban kysymys 1) Miksi sairauteen käytetään samaa lääkitystä kuin epilepsian hoitoon, mikä yhteys sairauksilla on? Jokin kohtaustyyppinen ja jos niin, mitä kohtauksen aikana tapahtuu psyykeessä?
Vastaus 1)
Kuten edeltä käy ilmi on tuo yhteys todettu olevan, että KM:ssä esiintyy samanaikaisina sairauksina (komorbiditeetteina) epilepsiaa ja myös migreeni. Sitä, miksi noin on, ei tiedetä. Tuo väitöskirja on vuodelta 2019.
Mainttakoon, että yhdelläkään epilepsiaa tai migreeniä sairastavalla lapsi- ja nuoripotilaallani ei ollut kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Ehdin hoitaa todella paljon epilepsiapotilaita samoin estolääkitystä tarvinneita migreeni-potilaita. Ikäraja lastenneurologialla on 16v, joskus 18v asti. Se selittyy tietysti sillä, että kaksisuuntainen alkaa varhaimmillaan murrosiässä
"Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin prosentti väestöstä, ja 90 prosentilla sairaus alkaa oireilla 15–35-vuoden ikäisenä.
"Epileptinen kohtaus on oire, joka johtuu aivojen kuorikerroksen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Kohtaus saattaa levitä paikallista alkamiskohtaansa laajemmalle (paikallisalkuinen epilepsia) tai alkaa samanaikaisesti molempien aivopuoliskojen alueella (yleistyvä epilepsia). Se aiheuttaa tajunnan häiriöitä tai liike-, tunto- tai autonomiseen hermostoon liittyviä tai psyykkisiä äkillisiä oireita."
Siihen, että
muutamia epilepsialääkkeitä, joita käytetään KM:ssa mielialantasaajina on
alunperin todennäköisesti vaikuttanut havainnot, että joidenkin KM-potilaiden, joilla on myös epilepsia - kohdalla olisi havaittu, että ko. epilepsialääke oli vaikuttanut suotuisasti KM:n oikeisiin. Näin se on hyvin tavallisesti lääketieteessä mennyt. Kun on epäilty, havaittu, on asiaa sitten tutkittu. Saatu vahvistus ja tehty lisää asian vahvistavia tutkimuksia.
Epilepsialääkkeistä KM:n mielialantasaajina käytetään: valproaattia, karbamatsepiinia, okskarbatsepiinia, lamotrigiini. Voidaan käyttää myös gabapentiiniä ja topiramaattia. Mainittakoon, että migreenin estolääkkeenä käytetään noista mm. karbamatsepiinia ja topiramaattia.
Kun omilla potilaillani ei ollut KM, ei asia sinänsä koskettanut minua.
Joku ketjun psykiatreista voi tietää lisää asiaa.
Epileptisessä kohtauksessa voi vapautua endorfiineja. En osaa sanoa ainako - vai aivoej sähköisen häiriön ollessa jollain tietyllä alueella aivoissa. Potilas voi kokea sen mielihyväntunteena. Muuta en nyt osaa vastata kysymykseesi tuosta miten epileptinen kohtaus vaikuttaa psyykeen. Ketjun psykiatrt saattaa tietää tai tarvittaessa PubMed- lääketieteellisestä tiedostosta löytyy tutkimuksista tietoa.
Barban kysymys 2) Onko käytettävien lääkityksien joukossa sellaisia, joissa sivuoireina / haittavaikutuksina jotakin mikä selittäisi henkirikoksen (pikaistuksissa tehty).
Vastaus 2)
Minun pitkän ja epilepsiankin hoidossa laaja-alaisen kokemukseni mukaan ei hoitamillani lapsi- ja nuoruus- ikäisillä potilailla ole tullut esille tuollaisia sivuvaikutuksia.
Ihan kaikillä lääkkeillä on pitkät litaniat monenlaisia sivuvaikutuksia, joissa mukana harvinaisia ja yleisempiä.
Käytännössä sivuvaikutuksia on varsin vähän. Pääsääntöisesti ei esim. epilepsialääkkeitä joutunut vaihtamaan sivuvaikutusten vuoksi. Yliherkkyysihottuman kohdalla joutui okskarbatsepiinin vaihtamaan. Toki on tilanteita ollut, kun lapsen epilepsialäälits on voitu purkaa pois (2 vuotta oireetonta aikaa), niin vanhemmat huomanneet lapsen olevan paljon virkeämpi ilman lääkettä.