HALLITUS on näyttänyt vihreää valoa koronapassin käyttöönotolle. Asiasta ilmoitti pääministeri Sanna Marin (sd) Säätytalolla torstaina.
– Hallituksen tahto on selvä. Paljon on kuitenkin vielä kysymyksiä, joita pitää tarkastella, Marin sanoi koronakokouksen jälkeen.
Asiaa lähdetään nyt valmistelemaan useamman ministeriön voimin.
IS:n haastattelema asiantuntija on Marinin kanssa samoilla linjoilla. Ratkottavia seikkoja on vielä edessä.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen lähtee liikkeelle hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä: millainen koronapassi tulee konkreettisesti olemaan?
Passin tulee täsmätä sen omistajaan ja se on professorin mukaan tärkeä seikka huomioida.
– Henkilön pitää pystyä todistamaan, että kyseinen dokumentti kuuluu juuri hänelle, jotta voidaan olla varmoja siitä, että henkilö ei sairasta koronatautia.
Voutilainen sanoo, että kokonaan uutta biometrisellä tunnisteella varustettua koronapassijärjestelmää ei realistisesti voida lähteä luomaan.
Esimerkiksi Tanskassa koronapassi toimii puhelimessa QR-koodilla.
– Älypuhelinsovelluksessakin on ongelmansa, sillä sen rinnalla pitäisi olla tietenkin myös jokin muu vaihtoehtoinen tapa, sillä kaikilla ei älypuhelimia ole. Ja näissäkin tapauksissa henkilön pitäisi pystyä todistamaan henkilöllisyytensä
Voutilainen pohtii viivakoodin taakse rakennettua dataa.
Passia on valmisteltu todisteeksi joko kahdesta saadusta koronarokotteesta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronataudista.
– Esimerkiksi henkilökortin viivakoodin kautta palveluntarjoaja saisi yksinkertaisen tiedon siitä, voiko henkilön päästää sisään vai ei. Sen tarkempaa erittelyä tai muuta tietoa palveluntarjoaja ei tarvitse.
Tässä törmätään Voutilaisen mukaan kysymykseen, mistä sopiva ohjelmistoteknologia hankitaan ja ketkä sitä voivat käyttää.
– Tämä vaihtoehto edellyttää tarkempaa tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvää arviointia.
PROFESSORI kertoo, että edessä on myös juridisia kysymyksiä.
– Ne eivät ole ylitsepääsemättömiä, mutta edellyttävät tarkempaa analyysiä siitä, mitkä ovat hyväksyttävät käyttötarkoitukset koronapassille.
Voutilainen toteaa, että passin käyttö rajautuu pitkälti viihde-elämään ja joiltain osin vapaa-ajan harrastuksiin.
– Konsertit, teatteriesitykset, elokuvateatterit, urheilutapahtumat ja ehkä myös ravintolat. Ravintoloiden kohdalla ongelmana ovat esimerkiksi henkilöstöravintolat – niihin tuskin voidaan passia edellyttää.
Voutilaisen mukaan lailla tulisi säätää siitä, kuka on toimivaltainen viranomainen myöntämään passin ja mihin käyttötarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
– Lakiin pitää selkeästi kirjata, mitkä ovat hyväksyttävät käyttötarkoitukset ja missä sitä voidaan käyttää. Tuolloin palveluntarjoajille ei jää epäselväksi, voivatko he edellyttää koronapassia.
Passia ei saa ulottaa professorin mukaan välttämättömiin palveluihin. Esimerkiksi kaupat hän jättäisi kokonaan ulkopuolelle.
– Vaikea on määritellä, mihin kauppoihin saa ja ei saa mennä ilman passia. Tässä törmätään helposti syrjintään.
KOLMAS ongelma Voutilaisen mukaan on testauskapasiteetti ja sen kustannukset.
– Negatiivisen testituloksen perusteella passia käyttävät ihmiset joutuisivat käymään testeissä viikoittain, jos he aikovat viettää viikonloppuisin huvielämää.
– Se puolestaan johtaisi huomattaviin jonoihin koronatesteissä tiistai-keskiviikko-sektorilla, jotta perjantaiksi saisi puhtaat paperit.
Tällä hetkellä testi on maksuton sairauden selvittämiseksi mutta ei esimerkiksi silloin, kun testi toteutetaan matkustustarkoituksiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa muistiossa todetaan, että jos koronapassi otettaisiin käyttöön, olisi yhdenvertaisuussyistä välttämätöntä, että testitodistuksen hankinta olisi maksuton.
– Onko yhteiskunnan tehtävä maksaa ihmisten huvielämään pääsystä, professori pohtii.
Voutilainen pelkää, että ruuhkautuneet näytteenottopaikat voivat vähentää ihmisten halukkuutta lähteä koronatesteihin silloin, kun testaamiselle on todellinen terveysperuste.
TEM:n muistiossa todetaan seuraavaa: ”Riippuen koronapassin käytön soveltamislasta on selvä, että testausmäärät tulevat kasvamaan.”
Poliittinen kysymyshän tämä on, että mihin asti valtion piikki on auki
Voutilainen esittää kahden jonon mallia.
– Toiseen jonoon lääkärin lähetteellä ja toinen jono omaperusteiseen testiin. Poliittinen kysymyshän tämä on, että mihin asti valtion piikki on auki.
Torstain kokouksen jälkeen pääministeri Marin ei osannut arvioida, milloin passi mahdollisesti tulisi.
TEM:n muistiossa todetaan, että koronapassin käyttöönotto voisi tulla kysymykseen aikaisintaan lokakuussa 2021.
Voutilainen pitää aikatauluarviota hurjana.
– Lainvalmistelu ja passin tekninen suunnittelu vievät oman aikansa. Marraskuukin tekee tiukkaa. Pikkujouluaika saattaisi olla realistinen tavoite.
”Emme saa tekijöitä”
Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ihmettelee, mistä löytyisivät ”kädet” tekemään testejä, jos ja kun koronapassi toisi testattavaksi myös suuren määrän terveitä kansalaisia.
– Kysytte asiaa ajankohtana, jolloin meillä lyödään ennätyksiä testaamisessa ihan ilman koronapassiakin...
Mäkitalo kertoo Oulun nostaneen testauskapasiteettia ja ulkoistaneen viime keväänä osan testauksista kilpailun kautta ulkopuoliselle toimijalle.
– Se oli ennakointia, koska tiedettiin laajenevien rokotusten vaativan lisää voimavaroja.
– Koronapassikeskustelun konteksti on nyt se, että kunnissa on täydellinen myrsky päällä: tartuntamäärät nousevat ja jäljitys vaatii lisää resursseja.
Ja rokotukset, Mäkitalo jatkaa ja muistuttaa, että maanantaina alkavat 12–15 -vuotiaiden rokotukset.
– Jos tähän yhtälöön lisätään koronapassi ja se, että julkinen terveydenhuolto hoitaisi testauksen, niin luulen, että tullaan tilanteeseen, jossa rahakaan ei auta.
– Emme saa tekijöitä, Mäkitalo arvioi.
Hän mainitsee Tanskan mallin.
– Olemme lukeneet, että siellä kuka tahansa voi ryhtyä koronatestaajaksi. Jotain sen kaltaista aika radikaalia ajattelua mekin tarvitsisimme, jos testimäärät moninkertaistuvat koronapassin käyttöönotolla.
Pikatesti voisi olla ratkaisu. Niitä voisivat tehdä muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Ihan omiin testeihin en luottaisi.
Oulussa testataan nyt huippulukemia, jopa tuhat ihmistä päivässä. Rauhallisempina aikoina testimäärät ovat olleet 150–200 päivässä.
Kiireisimpinä viikkoina on tehty noin 5 000 testiä.
Mäkitalo mainitsee pikatestit.
– Minulle on mysteeri, miksi niiden käyttö ei ole ottanut Suomessa laajemmin tulta. Onko se syy luotettavuus vai joku muu?
– Pikatesti voisi olla ratkaisu. Niitä voisivat tehdä muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Ihan omiin testeihin en luottaisi, väärinkäytösten riski olisi suuri.
Mäkitalo tiivistää näkemyksensä:
– Jos pcr-testien määrä pitäisi vaikka (koronapassin myötä) viisinkertaistaa, en ymmärrä, että vaikka tulisivat rahat ja välineet, mistä saataisiin kädet?