Edith kirjoitti: Su Kesä 01, 2025 7:18 pm
Mietin sitä, miksi monessa kommentissa nousee esiin pelko siitä, että voisi "vahingossa" syyllistyä raiskaukseen tai tulla perusteettomasti syytetyksi. Joitakin todennäköisiä syitä pelkoon:
No sitä varmaan kukaan ei pelkää, raiskaako jonkun vahingossa vai ei. Siihen tässä nykyisessä muodossaan olevan lain oikeuskäytännössä on luisumisen vaara, että yhteisymmärryksessä harjoitettua seksiä väitetään raiskaukseksi jälkeenpäin. Kuten tuolla edellä kerrottiin 600€:llä sovitun tapauksen kohdalla.
1. Muuttuva normi hämmentää
Uusi laki painottaa vapaaehtoista ja tietoista suostumusta. Tämä voi tuntua uhkaavalta niille, joille seksuaalinen kanssakäyminen on aiemmin perustunut oletuksiin eikä sanoitettuun tahtoon.
Empä tiedä. Minun ainakin on vaikea ajatella tilannetta, että seksiakti olisi käynnissä ja toinen ihminen ei sitä olisi halunnut. Minä olen hyvin varma, että siinä tilanteessa toinen kyllä on tehnyt sen tieten piittaamatta toisen tahdosta. Sen sijaan juurikin humalatilatapauksissa pidän mahdollisena, että jälkeenpäin suutuspäissään omien periaatteiden ja moraalin vastaisesti toilailtuaan asiaa väitetään tai jopa aidosti itsellekin selitetään raiskaukseksi, vaikkei se sitä ole.
2. Kontrollin menettämisen pelko
Jos toisen kokemus ja kyky muistaa määrittävät tilanteen laillisuuden, oma hallinnan tunne horjuu. Ei voi siis enää luottaa vain siihen, että oma tulkinta riittää.
Kyky muista ei määritä yhtään mitään. Ei myöskään toisen kokemus jälkeenpäin. Se määrittää, onko touhu ollut suostumuksellista vai ei.
3. Ulkoistaminen ja vastareaktio
Kun ihminen kokee uhan omalle identiteetilleen, hän helposti ulkoistaa syyn: “naiset valehtelevat” tai “raiskauksia keksitään kostoksi”.
Noh, en tidä kostoksi, mutta kyllä niitä valheellisestikin keksitään.
Todellinen kysymys on: miten varmistaa, että molemmat haluavat? Tämä ei ole kohtuuton vaatimus. Ihmiset osaavat lukea toistensa tahtoa, jos he haluavat. Kysymys on siitä, halutaanko varmistua vai pidetäänkö toisen haavoittuvuutta “omalla vastuulla”.
Sori, mutta en ymmärrä tuota varmistamista. En vaan ymmärrä, miten toisen suostumus ei viimeistään siinä vaiheessa tulisi esille, kun kiskoo omat housunsa jalasta pois? Siitä olen samaa mieltä, että suostumus tulee ehdottomasti olla ja siitä ei saa olla pienintäkään epäilystä.
Tässä Malmin tapauksessa ei ollut edes yhteistä kieltä vaan käytettiin odotustilassa kääntäjää. Miten siellä puskassa olisi siis voitu varmistua siitä, että on suostumus seksiin kaikkien kanssa ja että kaikki tuntuu tytöstä hyvältä?
Ihan niin kuin laissa sanotaan: "...sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla".
Nykyaikana on jotenkin kummallista, että ihmisillä ei tulisi olla mitään vastuuta itsestään. Omilla toimilla voi hyvin suurella todennäköisyydellä välttää rikoksen kohteeksi joutumisen kuitenkin.