https://jsn.fi/paatos/8951-ul-23/
8951/UL/23
VAPAUTTAVA
Vastaaja: Helsingin Sanomat
Journalistin ohjeet: JO 11, JO 20, JO 28
Ratkaistu: 18.06.2024
Asia: harhaanjohtava kuvan tai äänen käyttö, olennainen asiavirhe, sairauden tai kuoleman hienotunteinen käsittely
Lehti julkaisi jutun, jonka yhdessä kuvassa kaksi haastatelluista nuorista nauroi. Facebook-jaossa kuva yhdistettiin otsikkoon, joka kertoi muun muassa paikallisen nuoren hautajaisista. Otsikon ja kuvan yhdistelmä oli valintana epäonnistunut sekä haastateltujen nuorten että haudatun nuoren osalta. Toimitus osoitti kuitenkin pyrkimystä hienotunteisuuteen, kun se päätti saamansa palautteen jälkeen muuttaa jutun kuvitusta ja poistaa somejaon.
Kantelu 22.11.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Facebook-tilillä 17.11.2023 tehtyyn jakoon samana päivänä julkaistusta jutusta, jonka otsikko kuului Meidän on pakko avata silmät. Facebook-jaossa otsikko oli ennen jaon poistamista HS Lapualla Rasmus Takaluoma haudataan ja moni lapualainen sanoo nyt samaa: On viimein pakko avata silmät.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009869484.html
Kantelun mukaan Helsingin Sanomien Facebook-jako rikkoi useita Journalistin ohjeiden kohtia, kun jakoon oli liitetty kuva kahdesta 15-vuotiaasta tytöstä, jotka istuivat mopoautossa ja nauroivat. Kuvan yhteyteen oli jaossa liitetty teksti ”HS Lapualla Rasmus Takaluoma haudataan ja moni lapualainen sanoo nyt samaa: On viimein pakko avata silmät”.
Kantelun mukaan tyttöjä oli haastateltu Lapuaan ja lapualaisiin nuoriin liittyen, mutta kuva julkaistiin Facebookissa Rasmus Takaluoman hautaamiseen liittyen. Kuvaa käytettiin Facebook-jaossa harhaanjohtavasti, minkä takia nuoret joutuivat julkisen haukkumisen ja vihapuheen kohteeksi.
Kantelija sanoi ymmärtävänsä, ettei Helsingin Sanomat ole vastuussa ihmisten kommenteista, mutta kantelijasta lehdellä oli vastuu kuvan julkaisuun liittyen. Moni tulkitsi kuvan ja tekstin perusteella, että tytöt nauroivat Rasmuksen hautaamiseen liittyen.
Kantelun mukaan kuvan julkaisussa ei käytetty erityistä harkintaa ja varovaisuutta, vaikka kyseessä olivat alaikäiset lapset. Lisäksi hautaamisesta uutisoidessa olisi kantelijan mukaan tullut noudattaa hienotunteisuutta, ja kuva oli vahvasti ristiriidassa sen kanssa.
Kantelija kertoo lähettäneensä Helsingin Sanomille oikaisupyynnön maanantaina 20.11.2024 kello 7.27. Oikaisupyyntöön ei ollut vastattu keskiviikkoon 22.11.2024 kello 15 mennessä, mutta Helsingin Sanomat poisti Facebook-jaon maanantaina aamupäivän aikana. Kantelun mukaan kuvaan tai tyttöihin liittyen asiaa ei oikaistu.
Päätoimittajan vastaus 6.5.2023
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan lehti julkaisi verkkosivuillaan 17.11.2023 laajan artikkelin Lapualta. Jutun motiivina oli paikkakunnalla epäselvissä oloissa tapahtunut 16-vuotiaan Rasmus Takaluoman katoaminen. Nuori mies oli aiemmin syksyllä löytynyt kuolleena, ja jutun julkaisupäivänä hänet haudattiin.
Paikkakunnalla toimittaja pyrki päätoimittajan mukaan selvittämään ihmisiä haastattelemalla, oliko Takaluoman tapauksella yhteyttä Lapualla yleisemmin koettuun pahoinvointiin. Toimitus oli saanut viitteitä asiasta. Taustalla oli myös vuoden 2023 elokuussa tapahtunut lapualaisen 15-vuotiaan tytön itsemurha, johon tiedettiin liittyvän henkistä ja fyysistä koulukiusaamista.
Aiheen käsittelylle oli päätoimittajan mukaan vahvat journalistiset ja yhteiskunnalliset perusteet.
Artikkelia varten lehden toimittaja haastatteli lukuisia lapualaisia – sekä vaikuttajia että tavallisia ihmisiä. Myös useita kaupungin illasta tavoitettuja paikkakuntalaisia nuoria haastateltiin asiasta.
Päätoimittajan mukaan toimittaja ja kuvaaja kertoivat kaikille haastateltaville avoimesti jutun ajankohtaisen motiivin, eli Rasmus Takaluoman tapauksen. Samalla heille kerrottiin myös yleisemmästä viitekehyksestä, traagisten tapahtumien yhteydestä laajemmin Lapuan ja lapualaisten nuorten hyvinvointiin. Haastattelun tarkoitus ei jäänyt haastateltaville epäselväksi. Kaikki haastattelut ja kuvaukset tehtiin päätoimittajan mukaan asianosaisten henkilöiden selkeästi ilmaisemalla suostumuksella.
Kun artikkeli julkaistiin HS.fi-verkkosivuilla 17.11.2023, jutun niin sanottuna listakuvana oli kantelussa tarkoitettu valokuva kahdesta tytöstä mopoauton kyydissä. Jutun tuotannosta vastaavalle uutispäällikölle heräsi lukijoiden ensireaktioiden pohjalta perusteltu huoli siitä, että valokuvan ja hautajaisiin viittaavan otsikon yhteydestä saattoi mahdollisesti syntyä virheellinen mielikuva. Kuva vaihdettiin tämän myötä yleisempään kuvitukseen Lapualta. Päätoimittajan mukaan juttu oli tällä välin valitettavasti päätynyt niin sanotulla automaattijaolla Helsingin Sanomien Facebook-sivuille alkuperäisellä kuvitusratkaisulla, eikä toimituksessa välittömästi havaittu tätä.
Päätoimittajan mukaan jutun julkaisua seuraavana maanantaina 20.10.2023 toisen kuvassa esiintyneen tytön äiti oli huolineen yhteydessä toimituksen johtoon. Kyse oli nimenomaan Facebookissa ja osin myös Jodel-kanavissa käydystä keskustelusta, joka oli järkyttänyt tyttöjen omaisia. Tämän myötä Facebook-jako poistettiin päätoimittajan päätöksellä. Syventävistä sisällöistä vastannut päätoimittaja oli tämän jälkeen vielä puhelinyhteydessä kyseiseen äitiin. Puhelussa kerrottiin myös toimituksen näkökulma haastattelusta, eritoten siitä, että jutun asiayhteydestä oli haastatelluille aktiivisesti ja avoimesti kerrottu. Päätoimittaja jäi siihen käsitykseen, että asia oli tämän keskustelun myötä loppuun käsitelty.
Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Alun perinkin listakuvana julki ollut kuva oli aidosta haastattelutilanteesta, eikä sen käyttöön liittynyt harhaanjohtamispyrkimystä. Haastatellut tytöt esiintyivät kuvassa omina itseinään, heitä ja heidän lausuntojaan kohdeltiin jutussa kunnioittavasti ja asiallisesti. Kuvasta itsessään ei toimituksen oman arvion mukaan voinut vetää haastattelulausunnoista poikkeavia johtopäätöksiä heidän suhtautumisestaan paikkakuntaa puhuttaneeseen tragediaan. Objektiivisesti tarkasteltuna ulkopuolisen on vaikea tulkita yksiselitteisesti, mitä tunteita henkilöiden ilme- ja elekieli viestii. Kyse oli varsin luonnolliselta vaikuttavasta nuorten ihmisten arki-illan tilanteesta.
Julkaisun jälkeen kuvan ja otsikon yhteisvaikutus tilanteesta lukijalle välittyvään mielikuvaan kävi kuitenkin pian ilmeiseksi, ja toimitus pyrki korjaamaan tilanteen viipymättä listakuvaa vaihtamalla. Toimenpiteen motiivina oli juuri nuorten suojelu heihin mahdollisesti kohdistuvalta, väärinkäsityksen aiheuttamalta kielteiseltä huomiolta.
Facebook-jaon jääminen ennalleen oli toimitukselta inhimillinen unohdus. Tämän suhteen ryhdyttiin heti korjaaviin toimiin, kun asianosaisten huoli oli tuotu toimituksen tietoon.
Lehti katsoo toimineensa asiassa aiheen vaatimalla hienotunteisuudella. Haastatelluilla ei ollut suoraa henkilökohtaista suhdetta haudattavan nuoren tapaukseen, eikä haastattelutilanteen perusteella ollut pääteltävissä, että haastattelulausuntojen julkaisusta olisi ollut syytä pidättäytyä esimerkiksi uhrin omaisille tai muulle lähipiirille mahdollisesti aiheutuvan lisäkärsimyksen perusteella. Kyse oli varsin tavanomaisesta kiertohaastattelusta paikallisesti ja valtakunnallisestikin kiinnostavan ja merkityksellisen uutistapahtuman merkeissä. Päätoimittaja muistuttaa, että omista kokemuksistaan ja mietteistään kertoessaan nuoria koski sananvapaus yhtä lailla kuin jutussa esiintyviä aikuisiakin. Jutussa oli suurelta osin kyse nimenomaan heidän elämänpiiriinsä liittyvistä teemoista.
Jutussa julkaistu kuva oli asiallinen ja haastattelutilannetta kuvaava. Kuvan suhteen tehdyt korjausliikkeet olivat kuitenkin perusteltuja, koska kuvan ja tekstin yhdistelmästä tuli nopeasti viitteitä väärinymmärryksen mahdollisuudesta mielikuvatasolla. Listakuvan vaihto on toimituksen näkökulmasta nimenomaan hienotunteisuutta alleviivaava teko. Alkuperäisessä muodossaankin artikkelikokonaisuus kuvituksineen vastasi jutun motiiveja, eikä määritelmällisesti johtanut lukijaa harhaan. Henkilöihin liittyvät kuvatekstit ja sitaatit vastasivat haastattelutilanteessa puhuttua, joten kyse ei ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta asiavirheestä. Jutun teksti, julkaistu kuva tai kuvateksti eivät sisältäneet virheellistä informaatiota.
Kuvassa esiintyvien henkilöiden haastattelut liittyivät kuolleen nuoren tapaukseen. Tämän yhteyden kiistäminen jälkikäteen olisi ollut vastoin tapahtuneita tosiasioita ja toimittajan sekä kuvaajan avoimesti kertomaa jutun fokusta.
Haastatelluille virheellisestä mielikuvasta aiheutuvan mainehaitan torjumiseen lehti suhtautui somekeskustelujen luonteen tultua ilmi asiaankuuluvalla vakavuudella.
Päätoimittaja katsoo kantelijan tavoin, että lehti ei ole vastuussa eri somekanavilla käytävien keskustelujen kommenteista. Kommentoijien tulkinnat tilanteesta olivat virheellisiä, eikä lehden julkaisema kuvitus yksiselitteisesti tukenut näitä väitteitä. Lehti ei väittänyt tai muutoinkaan esittänyt tyttöjen nauraneen paikkakuntaa puhuttaneelle tragedialle, vaan kommentoineen tapausta omine näkemyksineen asiallisesti. Mahdollinen tulkinta siitä, että kuvassa nauretaan nuoren kuolemalle ei voinut olla toimituksen tiedossa ennalta. Tilanne julkaisuharkinnan osalta muuttui, kun väitteet myöhemmin tulivat toimituksen tietoon.
Päätoimittajan mukaan toimituksessa tehtyjen julkaisupäätösten oikeellisuuden arviointi myöhemmin tehtyjen virheellisten mielikuvatulkintojen perusteella ei ole kohtuullista eikä perusteltua.
Helsingin Sanomat katsoo, ettei se ole kantelun kohteena olevassa asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Helsingin Sanomat julkaisi jutun, joka käsitteli epäselvissä olosuhteissa kadonneen ja myöhemmin kuolleena löytyneen nuoren tapausta sekä sen mahdollista yhteyttä Lapualla laajemmin koettuun pahoinvointiin. Facebook-jakoon liitetyssä kuvassa esiintyi kaksi mopoautossa istuvaa nuorta, jotka nauroivat. Heitä oli haastateltu jutussa. Juttu jaettiin automaattisesti lehden Facebook-tilillä siten, että kantelijan mobiilinäkymässä otsikko näkyi vain osittaisena: HS Lapualla Rasmus Takaluoma haudataan ja moni lapualainen sanoo nyt samaa: On viimein p…”.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että lehden kuvavalinta koetteli harhaanjohtavuuden rajaa. Avaamalla jutun lukijalle kävi kuitenkin selväksi, että paikallisen nuoren hautajaisten aikaan julkaistu juttu käsitteli Lapuan nuorten pahoinvointia.
Otsikon ja kuvan yhdistelmä oli valintana epäonnistunut sekä haastateltujen nuorten että haudatun nuoren osalta. Toimitus osoitti kuitenkin pyrkimystä hienotunteisuuteen, kun se päätti saamansa palautteen jälkeen muuttaa jutun kuvitusta ja poistaa somejaon.
Neuvoston saaman materiaalin perusteella kantelun kohteena olevassa somejaossa ei ole Journalistin ohjeessa 20 tarkoitettua olennaista asiavirhettä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
https://jsn.fi/paatos/8951-ul-23/
