MURHA.INFO

Suomen rikoslaki 21.luku, 5.pykälä

5 § (21.4.1995/578) Pahoinpitely. Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Aamulehden nettisivulta poimittua

Vastaan tähän kommenttiin :

"Onkohan pahoinpitelystä syytetty edes tiennyt olevansa syytettynä ennen kun viestejä ja loukkauksia on levitelty eteenpäin? Jos molemmat käsitellään saamassa istunnossa ja kyse lapsen pahoinpitelystä kestää tutkinta aikaste kauan...Kyllä haiskahtaa Kokon osalta työntekijän mustamaalaamiselta. Miksei työnantaja ole puuttunut asiaan, vaan Kokko joutunut asiaa viemään eteenpäin?"

Kokko kertoi tietonsa välittömästi Sofiakylän johtoon kuullessaan asiasta.
Kokolle kerrottiin pahoinpitelystä, kukaan muu työyhteisöstä ei ollut tehnyt asialle yhtään mitään 1-3 viikon sisällä kun väkivalta oli tapahtunut.
Pahoinpitelijän työsuhde purettiin
seuraavana arkipäivänä.

Kokko konsultoi YKSITYISESTI ex-työkaveriaan ja oli hyvin järkyttynyt tapauksen johdosta.
Eivätkö ihmiset enää voi luottaa ystäviinsä?

Pahoinpitelijä syytti Kokkoa kunnianloukkauksesta tammikuussa 2013 tekemällään rikosilmoituksella Kangasalan poliisilaitokselle.
Väittäen että ei ole pahoinpidellyt ketään
ja että kysymys on kunnianloukkauksesta.

Kokko joutui puolustautumaan kunnianloukkaussyytteenkin vuoksi ja todistamaan pahoinpitelyt todeksi tekemällä rikosilmoituksen 1 / 2013 alaikäisen pahoinpitelystä Kangasalan poliisin kautta Nokian poliisille.
Ihmetellen samalla miksi työnantaja ei ollut vienyt asiaa poliisille?

Vaikka epäilty rikos oli tapahtunut?
Kahden sanan takia syyteharkinnan jälkeen syyttäjä päätti syyttää Kokkoa edelleen siis yksityisen, luottamuksellisessa keskustelussa olleiden sanojen takia.

Kaksi Sofiakylän työntekijää todisti pahoinpitelyistä poliisikuulustelussa ja Pirkanmaan Käräjäoikeuden istunnossa joulukuussa 2013.

Jos pahoinpitelyyn syyllistynyt henkilö ei olisi syyttänyt Kokkoa kunnianloukkauksesta niin luultavasti rikosoikeudellisesti koko pahoinpitely ( 3 tapausta ) olisi mahdollisesti salattu ikuisesti.

Toki kyseinen työntekijä irtisanottiin nopeasti kun Kokko oli asiasta välittänyt viestiä työnantajalle, mutta se ei poista vastuuta siitä että rikos oli jo tapahtunut, asia jota työnantaja ei halunnut syystä tai toisesta kertoa poliisille.
Lapseen kohdistuva väkivalta, useaan kertaan.
Mikä on työnantajan vastuu?

Työnantajat eivät halua epämieluista julkisuutta.

Aamulehden jutun ehdoton pointti, johon professori Tolvanen otti voimakkaasti kantaa Aamulehden lehtiversiossa oli se että "kunnianloukkausten raja on nyt saavutettu.
Tällaiset tuomiot poikivat uusia tapauksia ja uusia tuomioita. Sananvapautta ei ole enää edes yksityisessä kirjeenvaihdossa."
Näin vapaasti lainattuna.
Suosittelen lukemaan Aamulehden 23.12.2013.

Vertailukohtaisesti mielestäni tärkeintä on alaikäiseen kohdistuvan pahoinpitelyn paljastaminen
ei kunnianloukkaus.
Kuinka paljon sanat satuttavat yksityisessä kirjeenvaihdossa?

Onko tässäkin tapauksessa ehkä lasta sattunut enemmän kuin pahoinpitelijää vastaajan häntä kutsuessa YKSITYISESSÄ KIRJEENVAIHDOSSA "sairaaksi ja pimahtaneeksi" vastaajan lyödessä / tukistaessa jopa 3 kertaan alaikäistä autistipoikaa?

Aamulehti tuo esille sen että näin ei saa sanoa, mutta tuo esille myös tapauksen erikoislaatuisuutta, "vyyhtiä".
Tuskin kukaan olisi halunnut että näin olisi käynyt.
Miksi näin kävi, niin se onkin se kysymys mitä on hyvä pohtia?

Suomi on vapaa maa ja jos toimittajat, Aamulehti, haluaa kirjoittaa tapauksesta, jossa nytkin ehkä 200 kommenttia, niin kysymys on sananvapaudesta ei mustamaalauksesta.
Lapseen kohdistuva pahoinpitely moneen kertaan turvallisessa hoitopaikassa, kunnianloukkaustuomio :
hienoa että ihmiset uskaltavat keskustella asiasta!

Ei olla onneksi missään Pohjois-Koreassa."

http://issuu.com/merjakvtl/docs/tukiviesti_313__issuu_

Jukka-Pekka Kokon haastattelu Kehitysvammaisten tukiliiton "Tukiviesti"-lehdessä 8/2013.
"KOTONA".

"Etsitään hyvää kotia."

"Peruskoulun opettaja meinasi saada potkut työnnettyään oppilaan ulos ruokalasta.
Miksi kehitysvammaisten ihmisten kanssa sallittujen voimakeinojen raja on aivan eri kohdassa kuin muiden?"

"Fyysiset pakkokeinot eivät saisi hänen mielestään olla ensisijainen hallinnan keino, mutta varsinkin haastavasti käyttäytyvien autististen kehitysvammaisten yksiköissä sellaista näkee. Otetaan painopeitto heti, kun aggressiota herää, ei yritetäkään ensin puhumista tai halaamista jota olen itse käyttänyt paljon aika onnistuneesti."

"Pakkokeinojen rajat häilyvät."

"Viime vuonna sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Valvira teki laajan selvityksen siitä, miten asiakkaiden oikeus tehdä itseään ja hoitoaan koskevia päätöksiä toteutuu sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa palveluissa.
Samalla kysyttiin perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvistä käytännöistä."

Mutta väkivaltatilanteista pitäisi olla ilmoitusvelvollisuus Valviraan.
Nyt on mahdollista vaieta ikävä asia pois tahraamasta omaa mainetta ja väärin toiminut työntekijä saa jatkaa seuraavaan paikkaan."