lonesjucca kirjoitti: Pe Touko 02, 2025 12:39 pm
Tuliko tiedot sinulle suoraan sinimustien puoluekonttorilta?
Sinimustien sivuilla, joilla vierailin ihan mielenkiinosta nyt ensi kertaa, käy ilmi muutamia mielenkiintoisia asioita.
Heidän puolueohjelmansa ja tavoitteensa ovat melko simppeleitä, eivät mitenkään uusia tai ainutlaatuisia. NIiden realistisuuteen tai kannatettavuuteen en nyt oikein ota sen enempää kantaa, mutta ohjelma on lyhyt, selkeä ja ytimekäs. Muotoiltu niin, että kuka tahansa kouluja käymätönkin pystyy ne pari riviä omaksumaan. Vastaavasti esimerkiksi kokoomuksen puolueohjelma kestäisi äänikirjanakin luettuna toista vuorokautta.
Halusin kuitenkin lukea, kuinka avoimesti Sinimustat ovat natsimielisiä tai kannattavat eugeniikkaa/rotuhygieniaa, ihailevatko he avoimesti joitain historian "merkkikhenkilöitä" kuten Hitleriä tai Mengeleä. Mitään tämän kaltaista viittaustakaan en löytänyt.
Mitä natsismiin tai fasismiin tulee, selkäenä erona näkisin nyt sen, että Sinimustat eivät (ainakaan kotisivujensa mukaan) pyri levittämään mitään suomalaista rotua tai tekemään siitä yleiseurooppalaisen valtarodun muiden kustannuksella. Se sijaan heidän ideologiansa pohjaa selkeärajaisesti suomalaisen kulttuurin, kielen,kansallisomaisuuden, lainsäädäntövallan ja ihmisten säilyttämiseen ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen pysyvyyteen -siis suomalaisten käsissä. Ovat siis perusnationalisteja,ihan puhtaimmillaan. Jopa kansallisromantikkoja.
Silti fasismin tai natsismin määritelmä ei oikein sellaisenaan täyty. Rasistiset ulostulot eivät loista heidän sivuillaan, mutta aiheen kanssa flirttailu varmasti kiinnostelee nuoria vihaisia miehiä.
Ja tämä aatteen ympärille kietoutuva väkivaltaisuus ja aggressiivisuus vie kaiken uskottavuuden perusasioilta, koska he eivät selkeästikään sanoudu irti väkivallasta, rasismista, fasismista tai natsismista. Tämä on iso ongelma, siis vapaaehtoinen profiloituminen natsiaatteeksi.
En jaksaisi myöskään kuunnella esimerkiksi kristillisdemokraattien vappupuhetta, mutta sitä voisi sentään kuunnella ilman pelkoa väkivallasta. Jos aatteita vertaa, niissä on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä. Vosin kuvitella, että molemmissa puolueissa ajatellaan, että aito avioliitto on se oikea vaihtoehto, homous on mielenterveysongelma, abortti on murha ja mies on perheen pää. Kuitenkin kristillisdemokraatit paketoivat nämä teesinsä rauhalliseen, unettavaan paatokseen kun Sinimustat puolestaan korostavat viestiään nyrkkiraudoilla ja polttopulloilla.
Pointtini on, että vaikka monet Sinimustan puolueen teemat olisivatkin ihan kannatettavia, aika paljon saisi tapahtua, että omaksuisin sen asenneilmaston, joka tulee ns. kaupanpäälle. Vastaavasti esimerkiksi vihreillä on ihan hyvää settiä ilmastoon ja luontoon liittyvissä kysymyksissä, mutta se tuomiopäivän toitottaminen, syyllistävä ilmastoahdistelu ja radikaalien siipien makoilu Mannerheimintiellä ketjut ranteissaan ei ainakaan omasta mielestäni edesauta agendaa millään tavalla. Onhan se toki hiukan onttoa jälkikäteen sanoutua irti asioista,joita ei voi paeta; kuten nyt Purra tai Halla-aho ovat yrittäneet valkopestä itseään sanoutumalla irti rasismista. Silti heidän bloginsa ovat ikuisesti luettavissaja tosiasiat todennettavissa. Tai Orpon surkea yritys julistaa, että rasismia ei hyväksytä eikä Persujen touhua; paitsi jos pääsee itse pääministeriksi niin kyllä sitten voi vähän sormien läpi katsoa. Joten vaikeaa on arvioida, onnistuisiko Sinimustat enää edes sanoutumaan irti tästä natsileimasta. Ensimmäisenä heidän tulisi haluta sitä, ja siinäpä se ongelma voi ollakin; he eivät halua? Pitävät sitä meriittinä? Ylpeydenaiheena?
Joten vinkkinä nuorisolle, jos aiotte perustaa puolueen: Miettikää, minkä viestin annatte. Itselleni tulee SInimustista mieleen radikaisoitunut, väkivaltainen äärioikeistorosvojoukko. Ei sellainen porukka, joka ajaisi minun etujani, vaikka se on ihan oikeasti saattanut heillä ideana alunperin olla.
Natsitrauman runtelemassa Euroopassa helposti ylitulkitaan myös asiaa. Jokainen, joka ajattelee oman kansakuntansa etua ensisijaisena, leimataan helposti natsimieliseksi. Se on naurettavaa. Nationalismi tai kansallisromantiikka ei ole kansallissosialismia sellaisenaan. Nationalisti ei pyri imperialistisin keinoin valtaamaan ja alistamaan muita kansoja, vaan keskittyy ns. sisäänpäin; säilyttämään se, mitä omalla kansalla on ja vaalii niitä arvoja. Poliitikko,joka ajattelee että esimerkiksi sosiaaliturvan tulee ensisijaisesti tukea suomalaisia maahanmuuttajien ylläpidon sijaan, ei ole natsi eikä fasisti. Poliitikko,joka laittaa suomalaisten koulutuksen, terveydenhuollon ja työllisyyden maahanmuuttajien edelle SUOMESSA, ei ole natsi. Sen sijaan poliitikko,jonka mielestä neekereille ei kuulu mitään ihmisoikeuksia edes Afrikassa on natsi. Jos mietin, miten minua suomalaisena naisena kohdeltaisiin toiveineni ja vaatimuksineni esimerkiksi Pakistanissa, Arabiemiraateissa, Irakissa tai Egyptissä, voin vakuuttaa että minun hyvinvointiani saati toivelistaani ei laiteta etusijalle. Minulla ei ole käytännössä mitään oikeuksia. Ovatko nämä valtiot siis natsimielisiä? Kukaan ei edes ajattele että olisivat; se on vain osa näiden maiden kulttuuria.