Re: Ulvilan vuoden 2012 seksuaalirikostuomion uusintakäsittely 2025
Lähetetty: La Joulu 06, 2025 10:59 pm
Kun asiaa tarkemmin alkaa tutkailla, Piha, Heinimaa, pikkuapulaiset, Varilo...kietoutuvat monella tapaa yhteen. Suomi on pieni maa.
https://leeniikonen.fi/
”PERVERSSIN SEKSIN HARRASTAJAT”
Anneli Auerin perheen asiassa ei ole kyse vain tuomion purusta, jota asianajaja Fredman hoitaa. Tapaus edustaa lastensuojelutoimintaan ja lastenpsykiatriaan liittyvää erityistä jutturyhmää eikä ole yksittäistapaus. Tässä jutturyhmässä lastensuojelun toimijat päästävät (likaisen) mielikuvituksensa valloilleen saamansa opastuksen mukaan ja käynnistävät mm. pahoinpitely- ja/tai seksuaalisen hyväksikäytön juttuja (vrt. Niko tapaus 1990-luvulla, R v. Suomi 2006, Munchausen -juttu). Ihmisiä demonisoiva toiminta aiheuttaa yksilötason tragedioita ja rasittaa hallintoa (mm. poliisiviranomaista, syyttäjälaitosta, terveydenhuoltoa ja tuomioistuimia).
Käsittelen myös tätä aihetta uutuuskirjassani Kadotetut lapset – hulluuden historiaa kirjaamassa (luku 10, s. 182). Olen otsikoinut aiheen ”Perverssin seksin harrastajat”. Otsikko johtuu siitä, että lasten ”suojelijoita” laajasti kouluttanut lastenpsykiatri Esko Varilo nimesi lastensuojelun asiakasperheet tällä tavoin. Hän kehitti teorian siitä, että lastensuojelun asiakkaat olisivat sairaita. Nämä opit vaikuttavat edelleenkin syvällä rakenteellisessa ja väkivaltaisessa järjestelmässä, jota virallisesti kutsutaan nimellä ”lastensuojelu”. Lasten suojelemisesta ei toiminnassa tietystikään ole kyse, koska sairastunut järjestelmä tuhoaa lapsia ja lapsiperheitä.
Ihmisiä demonisoivat tekniikat eivät aina johda esitutkintaan, vaan vihjailuja, törkeitä väitteitä ja mustamaalausta pidetään yllä lapsen ja läheisten suhteen sabotoimiseksi. Vanhempien maalittaminen tukee erinomaisesti lasten sijaishuollon bisnestä ja palveluntuottajien kehittämää palvelumyllyä.
Perverssin seksin harrastajat
Palvelua ja tukea tarvitsevat lastensuojelun asiakasperheet ja suvut demonisoidaan maan tavan mukaan vihapuheella ja hyvään hallintoon kuulumattomilla tekniikoilla. Sijaishuollossa olevien lasten huono hoiva, kohtelu ja lapsiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta ohitetaan ja jopa salataan.
Ihmeellistä kyllä, mutta valtamedia Helsingin Sanomat on jutuillaan tukenut myös lastenpsykiatrian teorioita. Lastensuojelun toimijoita kouluttaneen lastenpsykiatri Esko Varilon näkemykset lastensuojelun asiakkaista voisivat johtaa kunnianloukkaussyytteeseen jossain toisessa yhteydessä. Helsingin Sanomat on kuitenkin pitänyt puheita julkaisemisen arvoisina seuraavasti:
”Lastenpsykiatri Esko Varilon mukaan hankalimmissa perheissä erotaan surutta ja selittelemättä tyyliin: hyvä että siitä paskasta päästiin. Sukupuu voi olla täysi sekasotku, eikä lapsilla ole käsitystä siitä, mitä isä ja äiti tarkoittavat. Perverssiä seksiä harrastetaan mielivaltaisesti. Suvun sisällä on mafiatyyliin rikoksia tekevä miesjoukko, jota naiset suojelevat. Koko suku on erilaisten oireiden vyyhti.”
Esko Varilo on ohjannut lastensuojelun toimijoita tekemään perheelle sukupuuta, havainnoimaan sitä ja tekemään johtopäätöksiä ihmissuhteista: ”Osassa perheistä vallitsevat voimakkaat pseudoinsestiset ihmissuhteet”, ”lastensuojeluperheiden suhtautuminen lapsiin on usein sellaista, että hoitavissa viranomaisissa herää insestiahdistus ilman, että insestiä ehkä varsinaisesti onkaan”, kerrotaan alan oppikirjassa. (Varilo Esko, Lounavaara-Rintala Helena, Vuornos Pirjo, Wahlbeck Jan-Christer, Vario Leena, Perhe terapiassa, vuoropuheluja vuosituhannen vaihtuessa, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus, Jyväskylä 1999, Lastensuojeluperhe-malli ja toiminta sekä tällaiseen perheeseen kuuluvien nuorten hoito (toim. Aaltonen Jukka, Rinne Raili (toim.), s. 52.)
https://leeniikonen.fi/
”PERVERSSIN SEKSIN HARRASTAJAT”
Anneli Auerin perheen asiassa ei ole kyse vain tuomion purusta, jota asianajaja Fredman hoitaa. Tapaus edustaa lastensuojelutoimintaan ja lastenpsykiatriaan liittyvää erityistä jutturyhmää eikä ole yksittäistapaus. Tässä jutturyhmässä lastensuojelun toimijat päästävät (likaisen) mielikuvituksensa valloilleen saamansa opastuksen mukaan ja käynnistävät mm. pahoinpitely- ja/tai seksuaalisen hyväksikäytön juttuja (vrt. Niko tapaus 1990-luvulla, R v. Suomi 2006, Munchausen -juttu). Ihmisiä demonisoiva toiminta aiheuttaa yksilötason tragedioita ja rasittaa hallintoa (mm. poliisiviranomaista, syyttäjälaitosta, terveydenhuoltoa ja tuomioistuimia).
Käsittelen myös tätä aihetta uutuuskirjassani Kadotetut lapset – hulluuden historiaa kirjaamassa (luku 10, s. 182). Olen otsikoinut aiheen ”Perverssin seksin harrastajat”. Otsikko johtuu siitä, että lasten ”suojelijoita” laajasti kouluttanut lastenpsykiatri Esko Varilo nimesi lastensuojelun asiakasperheet tällä tavoin. Hän kehitti teorian siitä, että lastensuojelun asiakkaat olisivat sairaita. Nämä opit vaikuttavat edelleenkin syvällä rakenteellisessa ja väkivaltaisessa järjestelmässä, jota virallisesti kutsutaan nimellä ”lastensuojelu”. Lasten suojelemisesta ei toiminnassa tietystikään ole kyse, koska sairastunut järjestelmä tuhoaa lapsia ja lapsiperheitä.
Ihmisiä demonisoivat tekniikat eivät aina johda esitutkintaan, vaan vihjailuja, törkeitä väitteitä ja mustamaalausta pidetään yllä lapsen ja läheisten suhteen sabotoimiseksi. Vanhempien maalittaminen tukee erinomaisesti lasten sijaishuollon bisnestä ja palveluntuottajien kehittämää palvelumyllyä.
Perverssin seksin harrastajat
Palvelua ja tukea tarvitsevat lastensuojelun asiakasperheet ja suvut demonisoidaan maan tavan mukaan vihapuheella ja hyvään hallintoon kuulumattomilla tekniikoilla. Sijaishuollossa olevien lasten huono hoiva, kohtelu ja lapsiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta ohitetaan ja jopa salataan.
Ihmeellistä kyllä, mutta valtamedia Helsingin Sanomat on jutuillaan tukenut myös lastenpsykiatrian teorioita. Lastensuojelun toimijoita kouluttaneen lastenpsykiatri Esko Varilon näkemykset lastensuojelun asiakkaista voisivat johtaa kunnianloukkaussyytteeseen jossain toisessa yhteydessä. Helsingin Sanomat on kuitenkin pitänyt puheita julkaisemisen arvoisina seuraavasti:
”Lastenpsykiatri Esko Varilon mukaan hankalimmissa perheissä erotaan surutta ja selittelemättä tyyliin: hyvä että siitä paskasta päästiin. Sukupuu voi olla täysi sekasotku, eikä lapsilla ole käsitystä siitä, mitä isä ja äiti tarkoittavat. Perverssiä seksiä harrastetaan mielivaltaisesti. Suvun sisällä on mafiatyyliin rikoksia tekevä miesjoukko, jota naiset suojelevat. Koko suku on erilaisten oireiden vyyhti.”
Esko Varilo on ohjannut lastensuojelun toimijoita tekemään perheelle sukupuuta, havainnoimaan sitä ja tekemään johtopäätöksiä ihmissuhteista: ”Osassa perheistä vallitsevat voimakkaat pseudoinsestiset ihmissuhteet”, ”lastensuojeluperheiden suhtautuminen lapsiin on usein sellaista, että hoitavissa viranomaisissa herää insestiahdistus ilman, että insestiä ehkä varsinaisesti onkaan”, kerrotaan alan oppikirjassa. (Varilo Esko, Lounavaara-Rintala Helena, Vuornos Pirjo, Wahlbeck Jan-Christer, Vario Leena, Perhe terapiassa, vuoropuheluja vuosituhannen vaihtuessa, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus, Jyväskylä 1999, Lastensuojeluperhe-malli ja toiminta sekä tällaiseen perheeseen kuuluvien nuorten hoito (toim. Aaltonen Jukka, Rinne Raili (toim.), s. 52.)
Vaikka sinua ja Käräjäoikeuden tuomareita on viety kuin pässiä narussa, niin Hovissa ei enää tällaiset lapselliset fantasiat menesty.