Olen miettinyt aivan samaa! Nykyajan lapsia paijaillaan ja suojellaan kaikilta mahdollisilta myrkyiltä (jopa hiekkalaatikon hiekalta), mutta silti heillä on enemmän käytöshäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia kuin 60-70-luvulla eläneillä lapsilla. Tuolloin kuitenkin, kuten sanoit, poltettiin JOKA paikassa ja miltei kaikki vieläpä polttivat. Mutta nykyajan lasten ongelmat eivät johdu vanhemman paheista vaan esimerkiksi stressistä ja kauhiasta työkiireestä. Nykyajan lapset vaativat koko ajan enemmän ja enemmän huomiota. Mutta ennemmin polttava kuin poissaoleva äiti.Juliet Jones kirjoitti:Olen joskus miettinyt sitä, kuinka paljon 60- ja 70-luvuilla tupakoitiin. Naiset polttivat runsaasti raskaina ja ilman, lisäski tupakoitiin passiivisesti autoissa, kodeissa, kahviloissa ym., röökit paloivat kaikkialla eikä siinä ollut mitään terveydellisesti huolestuttavaa.
80- luvulla terveysvalistus parani ja 90- luvulla tupakointiin, erityisesti raskausajan tupakointiin alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Äidin tupakoinnin on sanottu vaikuttavan lapsen oppimiskykyyn myöhemmin ym. ja voivan aiheuttaa hyperaktiivisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Miksi minusta tuntuu, etteivät 60- ja 70- luvun lapset olleet lähellekään niin käytöshäiriöisiä kuin nykylapset? Jos ennen oli jokaisessa alakoulun luokassa yksi hyper ja kaksi heikkolahjaista, niin nykyisin tuntuu olevan viisi hyperiä ja neljä heikkolahjaista.
Nykyään luullaan, että kaikki paheet pilaavat lapsen terveyden vaikka ne eivät pilanneet 40 vuotta sitten. Mutta terveellinen ja suojelevainen elämäntapa on muodissa.