K42 kirjoitti: Ti Joulu 09, 2025 6:59 pm
Terra kirjoitti: Ti Joulu 09, 2025 6:53 pm
rikostentutkailija kirjoitti: Ti Joulu 09, 2025 6:15 pm
Millä lasten rahoilla? Eihän he saaneet avaimia, leluja, ei heillä ollut harrastuksia. Hyvä että uusia vaatteita edes ostettiin. Ja niihin ja psykologi käynteihin ja koulutaksiin ei kyllä saa 5600 euroa kuukaudessa menemään 3 lapsella oikein mitenkään.
Nuo, mitä luettelit, niin pääosin ovat kulukorvauksin alle sijoittuvia rahanmenoja. Eli menoja, joihin ovat saaneet rahat nettona sossulta, koska veronalaisesta brutosta tehty saman suuruinen tulonhankkimiskulu sos.tston verottajalle ilmoittamana. Myös ruoka, lämpö, kodinmuutostyöt, remontit jne. korvattu veronalaisena kulukorvauksena, joka kumuloitunut verottomaksi saman suuruisena tulonhankkimisvähennyksinä.
Tuo reilu 5600 on hoitopalkkion netto ja sellaiseksi se Ari Auer sen nimittikin. Kysyin AI:lta ja tuo netto vastaa kutakuinkin v. 2016 n. 9000 bruttotuoja Ruskon kunnassa 19,75 % kuntaverolla. Eli se mitä todellisuudessa Auerit hankkivat lapsilla, on todellakin reilusti yli kymppitonni per kk, mistä verot maksettiin vain hoitopalkkion osalta. Sos.tstohan oli arvioinut, että Minna A. ei osallistua kodin ulkopuoliseen ansiotyöhön näiden neljän lapsen hoidon lisäksi.
Yli kymppitonni kuussa? No huhhuh. Aikamoisia rahoja sijaisvanhemmuudesta tässä maassa maksetaan. Jos tavan. perheet saisivat tuollaisia korvauksia, ehkäpä lapsiakin tehtäisiin enemmän.
Niin ei se voi mitenkään olla pelkkä netto. Jokaisesta lapsesta (traumatisoituneet, kuten heidät on tulkittu olleen) jo ihan minimi on jo ollut likemmäs tonni pelkkä hoitopalkkio ja erityistilanteissa kuten tässä jo reilusti yli sen. Sitten nuo kulukorvaukset niin pelkät ruoka, vaatteet, puhtaus jo tekee siinä puoli tonnia. Harrastukset päälle. Eli liikutaan siinä 700 tienoilla vähintäänkin. Siteen matkakulut myös korvattavia kulukorvauksia. Ja käynnistämisavustukset erikseen. Ja laitekulut nekin varmaankin erikseen.
AI:
Traumatisoituneesta sijoituslapsesta maksettava hoitopalkkio on tyypillisesti suurempi kuin lakisääteinen vähimmäismäärä, ja se määräytyy lapsen erityisen hoidon ja tuen tarpeen vaativuuden perusteella.
Hyvinvointialueet käyttävät usein erilaisia vaativuusluokituksia määrittääkseen hoitopalkkion tason. Mitä enemmän lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa, tukea, hoitoa tai ohjausta traumataustansa vuoksi, sitä korkeammalle vaativuusluokalle palkkio sijoittuu.
Arvioitu palkkion suuruus
Vaikka tarkan summan määrittelee aina hyvinvointialue tapauskohtaisesti, palkkiot voivat vaihdella huomattavasti:
Perustaso (vähimmäispalkkio): Vuonna 2025 noin 944 euroa kuukaudessa.
Keskitaso/Vaativa: Usein 1,5–2 kertaa perusmäärä, tyypillisesti 1 400 – 1 900 euroa kuukaudessa (arvioitu summa, vaihtelee alueittain).
Erittäin vaativa (esim. kriisi- tai erityishoito): Voi olla merkittävästi korkeampi, joissain tapauksissa jopa 2 000 eurosta ylöspäin.
Palkkion määrittelyn kriteerit
Hoitopalkkion suuruuteen vaikuttavat tyypillisesti:
Hoidon tarve: Lapsen traumatisoitumisen aste ja sen ilmenemismuodot (esim. käytöshäiriöt, psyykkinen oireilu, erityispalveluiden tarve).
Sitoutumisen aste: Vaatiiko lapsen hoito jatkuvaa läsnäoloa, erityisjärjestelyjä tai tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa.
Sijaisvanhemman erityisosaaminen: Edellyttääkö tilanne sijaisvanhemmalta erityiskoulutusta tai aiempaa kokemusta traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelystä.
Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tekee arvion hoidon vaativuudesta ja ehdottaa palkkion suuruutta osana toimeksiantosopimusta. Sijaisvanhemmalla on mahdollisuus neuvotella palkkiosta ja sen perusteista sosiaalityöntekijän kanssa.
Perhehoitoliiton verkkosivuilta löydät lisätietoja ajankohtaisista korvaussummista ja suosituksista eri vaativuustasoille.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.
