^Kyllä, juuri näistä II-3 osion ulkopuolen jäljistä on kysymys. Kun niiden kohdalla käsitellään teltan ulkopintaa, niin ensimmäinen ajatus on, että ne ovat syntyneet teltan ulkopuolelle.
ETP:n lausunnossa pidetään kuitenkin mahdollisena, että ne olisivat syntyneet teltan sisäpuolelle, kaitaleiden roikkuessa teltan sisällä. Mitään muuta mahdollisuutta ei itse asiassa esitetä, eikä erityisesti sitä, mistä päin teltan ulkopuolelta jäljet olisivat syntyneet, ellei asia olisi näin kuin he pitävät mahdollisena. Mahdollinen siis, ilman toista erikseen lausuttua mahdollisuutta.
II-sivun 3. osiossa olevat repeämä-/viiltojäljet ovat pääosin syntyneet ennen verijälkien syntymistä.
Tuossa ETP:n kohdassa ei määritellä kummankaan jälkityypin ensimmäisen syntyhetken ajallista järjestystä.
Siinä puhutaan r-v jälkien synnystä, joka olisi pääosin tapahtunut ennen verijälkien syntyä. Kausaliteetin huomioon ottaen tämä tuntuu luontevalta järjestykseltä, mikäli vauriot aiheutuivat ulkoa päin.
Itselleni on lauseesta jäänyt käsitys, että ensin tuli näitä teltan vaurioita II-3 osioon, pääosa niistä tosiasiassa, sitten seurasi sekä teltan että henkilöiden vahingoittumista (verijälkiä), teltan vauriota kuitenkin enää vähemmässä määrin kuin alussa. Jää auki, kumpia syntyi viimeiseksi. Kuitenkin asian luonteesta voi päätellä, että verijälkien syntyminen olisi jatkunut jonkin aikaa, Gustafssonin jälkien kohdalla ehkä hyvinkin kauan.
Tuosta ETP:n kohdasta ei voi mielestäni vetää sitä johtopäätöstä, että osa verijäljistä olisi vanhempia kuin teltan mekaaniset vauriot, vaikka ei sitä ole nimenomaan poiskaan suljettu.